Rakenteet muuttuvat, miten jaksat työssä? Hyviä käytännön kokemuksia 7.11.2006 Hanna Hyttinen

1. Rakenteet muuttuvat, miten jaksat työssä? Hyviäkäytännön kokemuksia7.11.2006Hanna Hyttinen

2. Työelämän jännitteet • työmäärä, työvauhti, vaatimustaso kasvavat • ristiriita työn laadun ja realiteettien välillä • ammattiethos ja toiminnan realiteetit • uudet innovaatiot ja vakiintuneet kokemukset • asiakkaiden odotukset ja tieteellinen näyttö

3. Työntekijä tärkein voimavara (Kinnunen 2006) • kyllä, jos analysoidaan kansallisia strategioita ja makroindikaattoreita, organisaatioiden missioita, työpsykologian kirjoituksia ja pintamediaa • ei, jos analysoidaan kuntien päättäjien linjauksia, organisaatioiden strategisia valintoja, toimintaohjelmien tuloksia ja työyksiköiden arkea

4. Työn ilo • kadonnut monilta • ihmiset kokevat olevansa väsyneitä • osaaminen ei vastaa työtehtäviä • lisääntyneistä tehtävistä pitää selvitä yhä vähemmällä henkilöstöllä • työpaikan vuorovaikutus ei toimi niin kuin pitäisi • kilpailun kiristytyminen vaatii joustoja • työhönsä motivoitunut ihminen on valmis uudistamaan tietojaan ja taitojaan, ottamaan vastuuta ja kehittämään työtään ja työolojaan

5. Työssäjaksamisohjelman T&K- hankkeet 2000 - 2003 Koordinaatio: työministeriö, STM, OPM, kauppa- ja teollisuusministeriö Yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen, yrittäjien, liikuntajärjestöjen ja kirkon kanssa Hakemuksia 528, hyväksyttiin 173 hanketta Loppuraportit + kysely (n =249) Raportti: www.mol.fi/ jaksamisohjelma

6. Tuloksia • Johto sitoutui vahvasti hankkeiden toteutukseen. • Onnistumiseen vaikutti johdon mukana olo • Erityisen hyvin onnistuttiin kehittämään työyhteisöjen toimintaa, lisäämään työntekijöiden henkistä jaksamista ja hyvinvointia. • Merkittävä vaikutus hankkeella oli myös päivittäisjohtamiseen, työn hallintaan sekä ammattitaidon ja osaamisen kehittymiseen

7. Vaikutukset näkyvät • vuorovaikutuksessa • yhteistyön lisääntymisenä • tiedonkulussa • ilmapiirissä

8. Vaikutuksia vähiten • eläkkeelle siirtymisen myöhennys • ergonomian parantuminen • henkilöstön fyysinen kunto • uusien työpaikkakohtaisten työjärjestelyjen käyttöönotto • sairaus- ja muut poissaolot • työn tehokkuus • toiminnan tuloksellisuus

9. Vaikutusten pysyvyys • hankkeista jäi vaikutuksia myös niiden päättymisen jälkeen 73 % • vaikutuksia oli ainakin koko mukana olleeseen työyhteisöön 73 % • tuloksista arvioitiin olevan myös ulkopuolisille 59 % • työssä jaksamisen edistämiseen tullaan työyhteisöissä panostamaan enemmän 79 %

10. Tärkeimmät kehittämistarpeet jatkossa • johtaminen ja esimiestyö • ikäjohtaminen • hiljaisen tiedon siirtäminen • vuorovaikutus ja yhteistyö • kehittämistyön jatkuvuus • henkilöstön osaamisen kehittäminen • työntekijöiden psyykkinen hyvinvointi • työn organisointi

11. Osaava johtaminen avainasemassa • koulutetut ja kokeneetkin johtajat voivat törmätä siihen, että johtamisjärjestelmät eivät ole kunnossa • riippuvuus muista toimintaryhmistä ja poliittisesta päätöksenteosta • kilpailu osaavista tekijöistä • henkilöstöyksikköjen tulisi olla mukana strategisessa johdossa • muutosten aiheuttamia häiriöitä ehkäisevät: tavoitteiden ja strategioiden selkeys, avoimuus ja läpinäkyvyys ja menettelyjen oikeudenmukaisuus

12. Jaksamisen ja motivaation perusta • Henkilöstö mukaan muutoksen suunnitteluun ja toteutukseen • henkilöstön oppimis- ja kehittymismah-dollisuuksien takaaminen • tavoitteiden suuntainen palkitsemisjärjestelmä • työkierto

13. Kuormittuneisuus liittyy: • työn sisältöön • työn laatuun ja määrään • työyhteisön toimintatapoihin • yksilön ja ympäristön vuorovaikutukseen • yksilön ominaisuuksiin • yhteiskunnallisiin tekijöihin

14. Miten tunnistat kuormittuneisuuden? • työt ruuhkautuvat • mikään ei tunnu tulevan valmiiksi • unohtamisia aikaisempaa enemmän • päänsärky, verenpaine, ärtyisyys • tilanne on vakava, kun mikään työhön liittyvä ei tunnu enää tärkeältä tai kiinnostavalta • univelkaa • töihin meno vastenmielistä

15. Työn kuormittavuuden mittarit • Työn yleinen kuormittavuus • Työn fyysinen kuormittavuus • Työturvallisuus • Työn henkinen kuormittavuus • Kokonaisvaltaiset selvitykset työn sisällön ja ilmapiirin kehittämisestä • Kokonaisvaltaiset havainnointimenetelmät Opas työn kuormittavuuden arviointiin (2003) www.mol.fi/jaksamisohjelma

16. Kuormitustilanteen arviointi on erityisen tarpeen, kun: • organisaation muutostilanteissa • työtapojen uudistuessa • yhteistyökäytäntöjen muuttuessa • kun esiintyy tyytymättömyyttä • kun esiintyy jaksamisongelmia • sairausoireet ja poissaolot lisääntyvät

17. Tie 68- pitkän työuran viitoituksia, kysely(Tie 68...) n=499. Vastaajista 61 % alle 30 v Työhyvinvointiin vaikuttavat eniten: • Työn varmuus ja säännölliset tulot • hyvät suhteet työtovereihin • työn mielenkiintoisuus • turvattu taloudellinen asema • mahdollisuus käyttää taitojaan • mahdollisuus vaikuttaa työn tekemiseen

18. Vähiten tärkeitä olivat: • Mahdollisuus päästä korkeaan asemaan • Ystävien ja tuttavien arvostus • Miellyttävä ulkoinen ympäristö työpaikalla • Olla hyödyllinen muille ihmisille • Itsenäinen työskentely • Tunne, että saa tehdä tärkeää ja merkityksellistä työtä • Omien arvojen ja työn yhteen sovittaminen

19. KerToi-menetelmä (2004-2005) • 6-10 henkilön ryhmissä • vertaistuki, vapaaehtoisuus, sitoutuminen, luottamus • säännölliset tapaamiset, 3 kk- 1 v • itseohjautuva ryhmä, vastuullinen vetäjä • ”Mitä opettajat itse kertovat ryhmässä työnsä ristiriidoista ja iloista, jaksamattomuuden ja voiman hetkistä?” • ryhmien toiminta voi olla keskustelua, kirjoittamista, sosiodraamaa, tilkkutöitä, asiantunijoiden kuulemista

20. Lähteitä • Kaajas S., Troberg E. & Valtakari M. (2003) Työssä jaksamisen ohjelman kehittämishankkeiden analyysi. LTT-Tutkimus Oy. • Tie 68 – pitkän työuran viitoituksia. Nuorten aikuisten odotuksia työstä ja hyvinvoinnista. Varma.Sampo, Työeläkeyhtiö www.varma-sampo.fi • Estola E., Kaunisto S-L., Keksi-Filppula U., Syrjälä L.. & Uitto M. (2005) Lupa kertoa, aikaa kuunnella, tilaa kasvaa. Kerronta opettajien työssä jaksamisen ja uusiutumisen tukena – hankkeen loppuraportti, Oulun yliopisto, kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö.