Kokonaistaloudellinen ennustaminen

1. Kokonaistaloudellinen ennustaminen Mika Kuismanen, Ph.D Suhdanneyksikön päällikkö

2. Luennon runko • Miksi ennusteita? • Millä talouden toimialoilla ennusteita tehdään? • Ennustemenetelmistä • Aineistovaatimuksista • Kokonaistaloudellinen ennustaminen

3. Miksi ennusteita • Epävarmuus tulevasta • Tämän päivän päätösten vaikutus näkyy vasta tulevaisuudessa vaihtoehtoislaskelmat • Taloudellisella ennustamisella pitkä historia (muinaiset Egyptiläiset ennustivat viljasatoa = ”BKT”) • 1600-luvulla William Petty ennusti seitsemän vuoden sykliä • USA:ssa 1910-luvulta alkaen taloudellisten ennusteiden tekeminen yleistyi • Nykyiset kokonaistaloudelliset ennusteet Keynesiläisyyden perua • Viralliset ennusteet yleistyivät II-maailmansodan jälkeen (Pohjoismaat, UK)

4. Millä sektoreilla ennusteita tarvitaan Finanssimarkkinat - Osakkeet, valuutat, johdannaiset jne. Yritykset - Myynti, investointipäätökset jne. Keskuspankit - Rahapolitiikan viritys, kierrossa olevan rahamäärän hallinta jne. Hallitus/ministeriöt - Budjetin laadinta, finanssipolitiikan viritys, infrastruktuuri, sähkön kysyntä jne.

5. Ennustevälineistä Menetelmien kirjo • Heuristiset menetelmät • Mallipohjaiset menetelmät • Lineaariset mallit v. epälineaariset mallit Aikasarjamallit/tilastolliset mallit • yhden yhtälön mallit (AR, MA, AR(I)MA) • useamman yhtälön mallit (VAR, SVAR) Rakenteelliset mallit/(talous)teoriapohjaiset mallit - EC, GE, DSGE

8. Aineistovaatimukset • Järkevän ennustamisen pohjalla on robusti tilasto-/aineistopohja • Tilasto kuvaa ennustettavaa ilmiötä • Toistettavuus/jatkuvuus • Frekvenssi • Aineiston koko • Aineiston ”käsittely” (kausiputsaus, outlier-ongelmat jne.)

9. Kokonaistaloudellisesta ennustamisesta • Malli toimii apuvälineenä ennusteen laadinnassa ja kokoamisessa • Mallia voidaan käyttää vaikutusarvioiden laadinnassa • Malli riippuvainen sektoriasiantuntijoiden panoksesta Organisoinnista • Ennusteen (ja seurannan) koordinointi suhdanneyksikön alaisuudessa (sis. tietokannan ylläpitämisen) • Seuranta –ja malliryhmä

10. TSP.tied. TSP.tied. - raportointi- judgement- excel • MALLI • Troll • ( Matlab) PATU- tilinp.- tuottajahin. (VM=KOSAR) Esimerkki mallin vaatimasta tietojärjestelmästä SQL-tietokanta EKTA Bloomberg (VM=Sarka) EKTA Jutake EKTA Kv. ennuste Excel Excel (mallin käyttöliittymä) FORIS Outdata.tsp Indata.tsp

11. Malliennustamisesta Endogeeniset (”mallin tuottamat”) muuttujat Eksogeeniset (”mallin ulkopuolella määräytyvät muuttujat”) Jäännöstermit (”kuvaavat mallin tilastollista osuvuutta/osumattomuutta”) (käyttäytymis)parametrit (”määrittävät esim. joustot, suhteet jne.”) Käyttäytymisyhtälöt ja identiteetit Mallissa noin 120 yhtälöä ja noin 180-200 muuttujaa Suurin osa muuttujista tietokannassa (kaikkien saatavilla) Sektoriasiantuntija ja malli Esim. Vientiyhtälö. • Vienti on funktio useasta tekijästä: valuuttakurssi, kilpailukyky, markkinaosuus jne. Sektoriasiantuntija tuottaa aikasarja-urat esim. yllä mainituille muuttujille. Jos mallin tuottama ennuste esim. viennille ei ole linjassa asiantuntijan näkemyksen kanssa, niin sitten esim. mallin jäännöstermiä muokataan. Malli tarjoaa konsistentin laskentakehikon ja takaa sen, että tulokset voidaan tarvittaessa replikoida. Ennusteen tekovaiheessa pidetään ”lokikirjaa”, josta käy ilmi ennustajien panos prosessin kussakin vaiheessa.

12. Malliennustamisesta • Vaihe • Päivitä tietokanta. Sisältää historialliset revisiot sekä asiantuntijan ennusteen kuluvasta ja parista seuraavasta neljänneksestä (erit. tärkeä eksogeenisten muuttujien kohdalla) 2. Vaihe • Ratkaise malli (jäännöstermit endogeenisiksi ja endogeeniset muuttujat eksogeenisiksi) 3. Vaihe • Tarkastele mallin jäännöstermejä (sektoriasiantuntijan panos) 4. Vaihe • Iteroi, iteroi ja iteroi kunnes tyydyttävä ratkaisu löytyy 5. Vaihe • Tuota tarvittavat taulukot/datat/kuvat 6. Vaihe • Suorita mahdolliset vaihtoehtoislaskelmat perusuran päälle

13. (Käyttäytymis)yhtälöitä • Tuotantofunktio (pääoma, työvoima, energia), välituottajat, lopputuottaja, tuottajahinnat työn kysyntä, pääoman kysyntä, energian kysyntä • Vienti, tuonti, vientihinta, tuontihinta • Kulutus, kulutuksen hinta • Investoinnit, inv. hinnat • Palkka • Työn tarjonta • Valuuttakurssi • Korkopariteetit • Julkisen talouden lohko JNE.

14. Lohkoja • Sotu-rahastot, julkiset kysyntäerät • Ulkomaankauppa (kv-talous) • Tuotanto • Yksityinen kulutus, tulot ja säästäminen • Kuntatalous • Asuntomarkkinat • Valtiontalous, menot • Valtiontalous, tulot • Hinnat ja palkat • Rahoitusmarkkinat • Työllisyys • Investoinnit

17. 17

19. Tyypillisiä vaihtoehtoislaskelmia Johtuen mallin aggregatiivisestä luonteesta vaihtoehtoislaskelmat rajoittuvat taloudellisen aktiviteetin tarkasteluun (pl. rakenne –ja tulonjakokysymykset) Aina suhteessa perusuraan • Verotuksessa tapahtuvat muutokset • Tuottavuudessa tapahtuvat muutokset • Tuotantorakenteessa tapahtuvat muutokset • Kuluttajien preferensseissä tapahtuvat muutokset (kysyntäshokit) • Rahamarkkinashokit • Palkanmuodostuksessa tapahtuvat muutokset • Hinta – ja kustannusshokit • Investointikäyttäytymisessä tapahtuvat muutokset • Ulkomaankaupassa tapahtuvat muutokset • ”Syvien parametrien muutokset” JNE.

20. Government Spending Shock (calibrated to rise G/Y by 1% on impact NOTE: TB/PY, RER and R are expressed as percentage point deviation from baseline Other variables are expressed as percent deviation from baseline