Kotitalouksien luonnonvarojen kulutus

1. Kotitalouksien luonnonvarojen kulutus Nuukuusviikko 2008 Kierrätysliike

2. Miksi kulutusta täytyy hillitä ja vähentää? • Kulutamme luonnonvaroja yli varojemme. • Teollisuusmaissa asuu noin viidennes maapallon ihmisistä, mutta me kulutamme kuitenkin neljä viidesosaa maapallon luonnonvaroista. • Liikakulutuksen yksi konkreettinen ilmenemismuoto on ilmastonmuutos. • Jos kaikki maailman ihmiset kuluttaisivat kuten suomalaiset, tarvittaisiin monta maapalloa. • Kotitalouksien kulutus aiheuttaa suoraan noin kuudesosan kansantalouden luonnonvarojen kokonaiskäytöstä.

3. Miten materiaalien kulutusta voi mitata? • suora kulutus (esim. tavarat) • tavaroiden piilovirrat (mitä kaikkea tarvitaan tavaroiden valmistamiseksi?) • MIPS (Material Input Per Seivice unit) ja ekologinen selkäreppu

4. Mikä ihmeen MIPS? MIPS (Material Input per Service unit) on materiaalienkulutusta mittaava ekotehokkuuden mittari. MIPS:ssä suhteutetaan kaikki kiinteät luonnonvarat, joita kuluu tavaroiden ja palvelujen tuotannossa ja käytössä jossain vaiheessa jossain päin maailmaa, niistä saataviin hyötyihin. Ekologiseen selkäreppuun nähden erona on se, että mukana on myös tuotteen oma paino. MIPS:n S:nä eli hyötynä voi esimerkiksi olla käyttökerrat tai kuljetut kilometrit. MIPS -laskelmien avulla päästään selvyyteen luonnonvarojen kulutuksesta karkeassa mittakaavassa.

5. MIPS - ekotehokkuuden mittari material input, materiaalipanos hyödykkeen koko elinkaarensa aikana vaatimat luonnonvarat (kg) • service unit, • palvelusuorite • hyödykkeen koko elinkaarensa aikana tuottama hyöty Kuva: Seppo Leinonen, seppo.net

6. Rekka-autollinen luonnonvaroja vuodessa • Keskivertosuomalainen kuluttaa 40 tonnia kiinteitä luonnonvaroja vuodessa eli rekka-autollisen verran. • Suurimman osan kulutuksesta muodostavat asuminen, liikenne, elintarvikkeet sekä matkailu. • Harrastuksilla, kodin tavaroilla ja pakkausjätteillä on pienempi rooli. • Eniten eroa kotitalouksien kulutuksen välillä on asumisessa, liikenteessä ja matkailussa. • Kotitalouksien kulutuksen lisäksi täytyy myös muistaa koulujen, työpaikkojen, sairaaloiden ja muiden kulutus.

7. Keskivertosuomalaisen luonnonvarojen kulutus Lähde: Suomen luonnonsuojeluliitto, FIN-MIPS Kotitalous -tutkimus, www.mips-online.fi

8. Keskivertojen liikenne: 17 tonnia/hlö/vuosi Lähde: Suomen luonnonsuojeluliitto, FIN-MIPS Kotitalous -tutkimus, www.mips-online.fi

9. Liikenne • Henkilöautoliikenteestä muodostuu suurin osa luonnonvarojen kulutuksesta. • Lentoliikenteen luonnonvarojen kulutus näyttää pieneltä, koska koneet eivät tarvitse tieinfrastruktuuria lentääkseen. Lentoliikenne aiheuttaa kuitenkin merkittävästi kasvihuonekaasupäästöjä. Kuva: mittanauha.blogspot.com

10. Kohti kepeämpää liikennettä • Kävelyn ja kevyen liikenteen suosiminen! • Koulumatkat auton sijaan bussilla 3000 kg/vuosi tai koulumatkat bussin sijaa pyörällä 500 kg/vuosi • Lyhyet asiointi matkat auton sijaan pyörällä 2000 kg/vuosi • Hyötyliikunta on kunnon lisäksi myös luonnonvaroja säästävää. Jos joudutkin käyttämään henkilöautoa esimerkiksi harrastematkallasi, niin parkkeeraa se hieman kauemmaksi. Kilometrin mittainen kävely säästää henkilöautolla ajamiseen verrattuna kaksi kiloa luonnonvaroja. • Käy ostoksilla lähikaupassa iltalenkin tai koulumatkan yhteydessä. Samalla säästyy luonnonvaroja keskimäärin noin 8 kiloa päivässä. • Harrastuksiin kulkeminen henkilöauton sijaan polkupyörällä säästää noin 10 kiloa luonnonvaroja harrastuskertaa kohti.

11. Keskivertojen asuminen:11 tonnia/hlö/vuosi Lähde: Suomen luonnonsuojeluliitto, FIN-MIPS Kotitalous -tutkimus, www.mips-online.fi

12. Asuminen • Asuinrakennus muodostaa noin puolet keskivertosuomalaisen asumisen ekologisesta selkärepusta. • Eniten merkitystä on sillä, kuinka paljon on asuinneliöitä. Sen lisäksi, että ne on täytynyt rakentaa, täytyy niitä myös ylläpitää. Tämä kuluttaa mm. energiaa ja samalla luonnonvaroja. Kuva: http://www.tkukoulu.fi/tiimalasi/kuvat/koti-iso.jpg

13. Kepeämpää asumista • Sähkön vaihtaminen tuulivoimalla tuotettuun ekosähköön säästää vuodessa keskimäärin noin 900 kiloa kiinteitä luonnonvaroja. • Lämpimän veden kulutuksen vähentäminen 20% (14 litraa vuorokaudessa) säästää 200 kg luonnonvaroja vuodessa • Huonelämpötilan laskeminen kahdella asteella säästää vuodessa kolmiossa 400 kiloa luonnonvaroja. Jos tämän lisäksi muuttaa vielä pienempään asuntoon siten, että asuinneliöt henkilöä kohden vähenevät 38sta 25een, kertyy lämmityksestä säästöä noin 900 kiloa uusiutumattomia luonnonvaroja vuodessa. • Öljylämmityksen vaihtaminen pellettilämmitykseen säästää 100 neliön asunnossa yli 900 kiloa luonnonvaroja vuodessa.

14. Elintarvikkeet: 6 tonnia/hlö/vuosi Lähde: Suomen luonnonsuojeluliitto, FIN-MIPS Kotitalous -tutkimus, www.mips-online.fi

15. Elintarvikkeet ja ruokailu • Eläinperäisten tuotteiden tuottaminen vaatii paljon luonnonvaroja. • Jalostettujen tuotteiden luonnonvarojen kulutus on suurempaa kuin jalostamattomampien. • Viljoilla, juureksilla ja luonnonvaraisilla marjoilla on pieni ekologinen selkäreppu.

16. Ruokaa kepeämmin • Ruokavalion vaihtaminen vaikka vain viikoksi kasvispainotteisempaan pienentää ekologista selkäreppua. Jos joka päivä lihaa syövä muuttaa ruokavaliotaan siten, että syö lihaa vain kolme kertaa viikossa, säästyy luonnonvaroja noin kymmenen kiloa viikossa. Jos sekasyöjä ryhtyy viikoksi kasvissyöjäksi, säästyy noin 20 kiloa luonnonvaroja. Saman suuruinen luonnonvarojen kulutuksen säästö tulee, kun maitotuotteita käyttävä kasvissyöjä vaihtaa viikoksi vegaaniruokavalioon. • Litra kotimaista marjamehua kuluttaa kolmanneksen appelsiinimehulitran luonnonvaroista: marjamehun valmistus kuluttaa 1 kg uusiutumattomia luonnonvaroja per litra, appelsiinimehu vastaavasti 3kg. • Lautasellinen lihalasagnea kuluttaa 5,5 kiloa luonnonvaroja, kasvislasagneannos noin 4 kiloa. • Yhden kilon biojätteen vähennys säästää noin neljä kiloa luonnonvaroja.

17. Keskivertojen tavarat: 3 tonnia/hlö/vuosi Lähde: Suomen luonnonsuojeluliitto, FIN-MIPS Kotitalous -tutkimus, www.mips-online.fi

18. Tavarataivas • Kodeissa on paljon erilaisia tavaroita: toisia kiinnostaa kirjat, joku on hurahtanut astiastoihin. • Kaikki tavarat, joissa tarvitaan paljon erilaisia metalleja tai jalometalleja, kuluttavat myös paljon luonnonvaroja. Tällaisia ovat esimerkiksi kultakorut ja elektroniikkalaitteet. Kuva: http://www.anno-time.de/shop/catalog/images/5317.jpg

19. Kepeämpi kuorma kodin tavaroista • Musiikkitiedostojen lataaminen internetistä tai levyjen lainaaminen kirjastosta säästää noin kilon luonnonvaroja verrattuna uuden CD:n ostamiseen levykaupasta. • Elektroniikkalaitteet kuluttavat energiaa myös standby-tilassa. Muista siis sammuttaa ne kokonaan, kun lopetat laitteiden käytön. Sammattumalla laitteet päivässä säästyy noin 0,7 kg luonnonvaroja. • Huonekalujen entisöinti on ekologisesti kannattavaa. Nojatuolin entisöinnillä säätää noin 300 kiloa luonnonvaroja. Pöydän ja tuolin osalta säästö on noin 150 kiloa huonekalua kohden. • Lehtiä kannattaa kierrättää kavereiden kesken. Esimerkiksi kuukausittain ilmestyvän lehden eteenpäin laittaminen toisten luettavaksi säästää noin 2 kiloa luonnonvaroja kuukaudessa. • Jos käytät harvoin juhlapukua, lainaa se kaverilta uuden ostamisen sijaan. Luonnonvaroja säästyy noin kymmenen kiloa. • Ylijäämäruokien säilöminen folion sijasta muovikelmuun säästää hieman yli kaksi kiloa luonnonvaroja foliorullaa kohden. Parasta on kuitenkin käyttää vanhoja pusseja kuten leipäpusseja.

20. Harrastukset:2 tonnia/hlö/vuosi • Liikenne harrastuksiin on usein merkittävämpää kuin itse harrastus. • Moottoriurheilu on luonnonvarasyöppö. Kuva: http://www.kemi.fi/matkailu/Valokuvat/vaeltaja.jpg Lähde: Suomen luonnonsuojeluliitto, FIN-MIPS Kotitalous -tutkimus, www.mips-online.fi

21. Kepeällä mielellä harrastamaan • Ulkoilu kevyen liikenteen väylillä säästää noin 5 kiloa luonnonvaroja harrastetuntia kohden kuntosalilla treenaamiseen verrattuna. Tunnin lenkillä kevyen liikenteen väylällä kuluu luonnonvaroja kilon verran, kuntosalilla kuusi kiloa. • Luonnonvesissä uiminen säästää noin 10 kiloa luonnonvaroja uimahallissa uimiseen verrattuna. Uimahallissa tunnin verran uiminen kuluttaa luonnonvaroja noin 11 kiloa, luonnonvesissä pulikointi noin kilon. • Tunnin kestävä sotuvene- tai kanoottiretki säästää noin 30 kiloa luonnonvaroja verrattuna tunnin ajoon moottoriveneellä. • Skeittaaminen parkkipaikoilla säästää luonnonvaroja noin 5 kg verrattuna sisähalleissa skeittaamiseen. • Lautapelien pelaaminen säästää noin 3 kiloa luonnonvaroja tietokoneella pelaamiseen verrattuna yhtä pelikertaa kohti.

22. Matkailun yöpymiset: 1 tonni/hlö/vuosi • Esimerkki:kahden kesämökin luonnonvarojen kulutus: • perinteisellä mökillä (29 m2), jossa ei ole sähköjä kuluu luonnovaroja 3 700 kg/hlö/vuosi • luksusmökillä (140m2) 9 000 kg/hlö/vuosi • liikenne autolla (6 matkaa, á 213 km): 2 600 kg • liikenne bussilla (onko mahdollista?): 800 kg Kuva: http://www.nba.fi/kuvat_iso/9d0984b7.jpg Lähde: Suomen luonnonsuojeluliitto, FIN-MIPS Kotitalous -tutkimus, www.mips-online.fi

23. Kepeää lomanviettoa • Viikonmittainen pyörämatka kuluttaa luonnonvaroja 60 kg, kun etenemisvauhti on 50 km päivässä. Viikon automatkalla luonnonvaroja kuluu noin 1600 kiloa, jos päivittäin ajetaan 250 kilometriä. • Sukulaisten ja ystävien luona vierailu päihittää hotelliyöt luonnonvarojen kulutuksessa. Eroa yölle kertyy noin 40 kiloa. • Lomalle lähtiessä kodin ei tarvitse olla täydessä valmiudessa. Lomaviikoksi lehtitilauksen katkaiseminen, elektroniikkalaitteiden sammuttaminen ja huonelämpötilan laskeminen kahdella asteella säästävät noin 16 kiloa luonnonvaroja. Lattialämmitykset kannattaa myös tarkistaa ja pienentää. Sähköinen kylpyhuoneen lattialämmitys syö viikossa noin 50 kiloa luonnonvaroja. • Valitsemalla kaukomatkan sijaan Euroopan sisäiseen lentoon säästyy luonnonvaroja yli 500 kiloa matkaa kohden. Kannattaa myös miettiä, voisiko lomallansa viipyä pidempään ja matkustaa vastaavasti harvemmin.

24. Kepeyttä edistää myös • Kirjastoista laajempia lainaamoja • Kulttuurin käyttö ja tuottaminen • ei aineetonta, mutta infrastruktuuri jo olemassa • elämyksiä lähellä, vähemmän tarvetta hakea niitä kauempaa • Virkistys: lähellä ja jo olemassa olevalla infrastruktuurilla

25. Kansalaisjärjestöjen kierrätysliike => yli 20 vuotta kestävän kulutuksen kampanjointia Kohtuus 2006-07 Oppia Etelästä 2004-05 Kestävä asuminen Eco-efficiency Fair 2002 2002-03 Ekotehokas ruoka 2000-01 Paperin käytön vähentäminen 1999 Kestävyys, ekotehokkuus Kestävä Suomi -messut 1998 1998 JSE Ekotehokkuus 1997 Tuotteiden yhteiskäyttö 1996 Korjaus, ekolog. verouudistus 1995 Jätteen synnyn ehkäisy 2. Kierrätysmessut 1993 1993-94 kompostointi Jätteen synnyn ehkäisy 1992 Pakkaukset 1991 Muovin kierrätys Kierrätysmessut 1990 Uudelleenkäyttö 1989-90 Kierrätys, kompostointi 1988 Pakkaukset 1987 Kompostointi, korjaus 1985-86 Kierrätys ja uudelleenkäyttö 1983-84 Paperin kierrätys Kierrätys

26. Mukana 20 kansalaisjärjestöä • Suomen luonnonsuojeluliitto ry • Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri ry • Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry • Natur och Miljö rf • Luonto-Liitto ry • Asukasliitto ry • Biologian ja maantieteen opettajien liitto ry • Finlands Svenska Marthaförbund rf • Helsingin yliopiston ylioppilaskunta • Kuluttajat - Konsumenterna ry • Käpylän Seudun Ympäristöryhmä • Maan ystävät ry • Marttaliitto ry • Pääkaupunkiseudun partiolaiset ry • Suomen kierrätyskeskusten yhdistys ry • Suomen Omakotiliitto ry • Suomen Partiolaiset ry • Suomen Ympäristökasvatuksen Seura ry • Ympäristö- ja kuluttajapoliittinen yhdistys

27. Kierrätysliike kiittääja toivottaakepeää Nuukuusviikkoa! Lisätietoja: www.nuukuusviikko.fi www.mips-online.fi