1 / 15

Pelastuslaitoksen kunnossapito

Pelastuslaitoksen kunnossapito. Antti Mattila & Mikko Kuusirati. Yleistä. Vuoden 2004 alussa yksittäisille kunnille aikaisemmin kuuluneet pelastustoimen tehtävät siirrettiin 22:n alueellisen pelastuslaitoksen hoidettavaksi. Jokilaaksojen pelastuslaitos - 21 kuntaa, 125000 asukasta

samson
Download Presentation

Pelastuslaitoksen kunnossapito

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. Pelastuslaitoksen kunnossapito Antti Mattila & Mikko Kuusirati

  2. Yleistä • Vuoden 2004 alussa yksittäisille kunnille aikaisemmin kuuluneet pelastustoimen tehtävät siirrettiin 22:n alueellisen pelastuslaitoksen hoidettavaksi. • Jokilaaksojen pelastuslaitos • - 21 kuntaa, 125000 asukasta • Raahen paloasema on Jokilaaksojen pelastuslaitoksen suurin yksikkö

  3. Raahen paloasema • Suurin Jokilaaksojen pelastuslaitoksen yksikkö • Operoi Jokilaaksojen pelastuslaitoksen Raahen toimialueella, johon Raahen lisäksi kuuluvat Siikajoen ja Vihannin kunnat • Henkilöstössä 20 miehistön jäsentä, 4 lomittajaa ja 8 päällystön jäsentä • Ajoneuvokalustoa 10 kappaletta • Lisäksi F-luokan öljyntorjuntavene, pienempi A-luokan öljyntorjuntavene, moottorikelkka ja muuta kalustoa • Raahen kaupungin alueella toimii Rautaruukin terästehdas, jonka palo- ja pelastustoiminnasta pelastuslaitos vastaa yhdessä tehtaan oman pelastustoimen kanssa.

  4. Teoriaa • KP voidaan jakaa ajoneuvokaluston, pelastuskaluston ja miehistön suojavarustuksen kunnossapitoon • Tarkoituksena on maksimoida laitteiden toimintavarmuus, tuottaa kalustolle ja varusteille mahdollisimman pitkä käyttöikä ja minimoida henkilöriskit • Onnistuminen pelastustoiminnassa ei saa olla kiinni puutteellisesti huolletusta kalustosta • Osaava henkilöstökään ei voi tehdä hyvää tulosta, mikäli kalusto hajoaa käsiin • Kunnossapito suoritetaan yleisesti ottaen kaluston ja välineiden valmistajien suositusten ja ohjeistusten mukaan • Lisäksi välineiden kunnossapitoa ohjaavat pelastusalan säädökset, standardit ja yleinen lainsäädäntö.

  5. Kunnossapitotekniikka • Jokilaaksojen pelastuslaitoksen kaluston huolto- ja korjaustoiminta kuuluu pelastustoimintatiimin vastuualueeseen • Toiminnan kehittämiseksi on lisäksi perustettu alatyöryhmiä eri kalustoryhmille • Huoltotoimintaa on keskitetty joltain osin ”huoltopaloasemille”, mutta kaluston ja varusteiden käytönjälkeinen ja päivittäinen huolto suoritetaan paloasemittain

  6. Ajoneuvokalusto • Alueen paloasemilla ei ole teknisten toimenpiteiden korjaamoa eikä päätoimista ajoneuvojen huoltoa • Toimialueittain löytyy henkilökunnasta koulutuksen saaneita henkilöitä, joiden vastuulla tarkastukset ja pienet huollot ovat • Autojen kehittyessä tekniikka vaativampaa ja huolto vaatii ammattitaitoa • Määräaikaishuolloista vastaavat raskaan kaluston merkkihuoltoliikkeet • Takuuajan ulkopuolella olevat ajoneuvot kuuluvat autokohtaisesti sovitun ennakoivan huollon piiriin • Ajoneuvot tarkastetaan päivittäin, työvuoron tai päivystysjakson alussa ja aina käytön jälkeen. Lisäksi jokaiselle ajoneuvolle on erillinen viikkohuoltolista

  7. Ajoneuvokalusto • Puomitikas- ja nostolava-ajoneuvoille suoritetaan vuosittainen määräaikaistarkastus ja koekäyttö hyväksytyn tarkastajan tai tarkastuslaitoksen toimesta sekä ainetta rikkomattomat tarkastukset yleensä kymmenen vuoden välein • Nostolaitteita huoltaa ja korjaa vain tähän valmistajan erikoisesti kouluttama henkilö • Ajoneuvoihin kiinteästi kuuluvat laitteet, kuten pumput, generaattorit, vinssit ja kompressorit huolletaan valmistajien ohjeiden mukaisesti

  8. Pelastuskalusto • Pienkonekalusto (irtopumput, moottorisahat), pelastusvälineet, letkut sekä vaahto- ja armatuurikalusto • Tarkastukset viikoittain ja aina käytön jälkeen • Takuuaikaiset korjaukset tehdään merkkiliikkeissä • Hydrauliset pelastusvälineet (levittimet, sakset, nostotyynyt) tarkastetaan silmämääräisesti aina käytön jälkeen • Letkujen ja liittimien kuntoon kiinnitetään erityistä huomiota, sillä järjestelmässä on kova paine (630–720 bar) • Välineille tehdään painekokeet ja tarkastukset valmistajien ja painesäiliöasetusten mukaan • Huolto ja säätötoimenpiteet suoritetaan maahantuojan toimesta

  9. Pelastuskalusto • Letkuhuoltoa varten paloasemilta löytyy letkunpesukone • Osasta asemia löytyy letkujen huoltoa varten asianmukaiset tilat ja nämä asemat vastaavat keskitetysti letkujen huolloista, korjauksista ja koeponnistuksista, sekä letkujen pääasiallisesta varastoinnista • Letkujen pesulla ja koeponnistuksella varmistetaan niiden puhtaus, säilyvyys, paineensietokyky ja estetään huonokuntoisten paloletkujen pääsy hälytyskalustoon • Sammutusletkuhuollosta vastaavat henkilökunnan joukosta nimetyt ja koulutetut huoltohenkilöt • Armatuurikalustolla tarkoitetaan erilaisia suihku- ja jakoputkia sekä välisekoittimia joita käytetään veden ja vaahdon levittämisessä palavaan kohteeseen • Laitteiden huolloksi riittää yleensä käytönjälkeinen huuhtelu ja vuosittainen kalibrointi

  10. Suojavarustus • Paineilmalaitteet, erilaiset putoamissuojaimet, sammutus- ja kemikaalipuvut sekä mittauslaitteisto, kuten häkä- tai säteilymittarit • Paineilmalaitteiden kunnosta vastaavat valmistajien edustajien kouluttamat ja sertifioidut laitehuoltajat • Paineilmasäilöt on yksilöity ja niistä pidetään tarkkaa huoltopäiväkirjaa johon merkitään pullojen koeponnistukset, määräaikaistarkastukset ja korjaustoimenpiteet • Sammutuspukujen hankinnoista ja huollosta vastaa nimetty varusvastaava • Pukujen huolto suoritetaan valmistajan antamia huolto-ohjeita noudattaen • Normaali pesu ja huolto suoritetaan paloasemakohtaisesti ja henkilökohtaisen puvun ollessa huollossa on ylimääräisiä pukuja varastoituna tarvittava määrä

  11. Suojavarustus • Kemikaalisuojapukuja käytetään käsiteltäessä terveydelle vaarallisia kemikaaleja • Koulutettu huoltaja vastaa pukujen vuosittaisesta testaamisesta ja käytönjälkeisestä huollosta • Pukujen käytönjälkeiseen huoltoon kuuluu huolellinen pesu, tiiveystarkastus, kemiallinen hajottaminen, neutralointi ja tarvittaessa eristäminen ja hävittäminen • Putoamissuojaimilla tarkoitetaan erilaisia palonaruja, palovöitä ja laskeutumislaitteita • Suojaimet tarkistetaan valmistajien ohjeiden mukaan aina käytön jälkeen ja lisäksi vuosittain • Koekuormitus suoritetaan aina jos on syytä epäillä narun tai valjaiden kunnon heikenneen

  12. Yhteenveto • Tutkittaessa palo- ja pelastustoimen kunnossapitoa tulee huomioida tekniikan eroavaisuus verrattuna teollisuuden laitteisiin • Kalusto on yleisesti uudehkoa ja yleensä huollettava maahantuojan tai valmistajan nimeämässä huoltoliikkeessä • Osa välineistä on harvakseltaan ”tositoimissa, mutta käyttämättömyys ei kuitenkaan saa vähentää tarkastusten ja huollon tärkeyttä • Jokilaaksojen pelastuslaitos ei käytä varsinaisesti mitään yhtenäistä kunnossapitostrategiaa eikä käytössä ole toiminnanohjausjärjestelmää • Yhtenäisen esimerkiksi intranetissä toimivan tietojärjestelmän hankkimisen kartoittaminen voisi tulla kysymykseen tulevaisuudessa

  13. Kuva: R11 Sammutusauto

  14. Kuva: R13 Säiliöauto

  15. Kuva: R16 Nostolava- tai tikasauto

More Related