160 likes | 309 Views
Pelastuslaitoksen kunnossapito. Antti Mattila & Mikko Kuusirati. Yleistä. Vuoden 2004 alussa yksittäisille kunnille aikaisemmin kuuluneet pelastustoimen tehtävät siirrettiin 22:n alueellisen pelastuslaitoksen hoidettavaksi. Jokilaaksojen pelastuslaitos - 21 kuntaa, 125000 asukasta
E N D
Pelastuslaitoksen kunnossapito Antti Mattila & Mikko Kuusirati
Yleistä • Vuoden 2004 alussa yksittäisille kunnille aikaisemmin kuuluneet pelastustoimen tehtävät siirrettiin 22:n alueellisen pelastuslaitoksen hoidettavaksi. • Jokilaaksojen pelastuslaitos • - 21 kuntaa, 125000 asukasta • Raahen paloasema on Jokilaaksojen pelastuslaitoksen suurin yksikkö
Raahen paloasema • Suurin Jokilaaksojen pelastuslaitoksen yksikkö • Operoi Jokilaaksojen pelastuslaitoksen Raahen toimialueella, johon Raahen lisäksi kuuluvat Siikajoen ja Vihannin kunnat • Henkilöstössä 20 miehistön jäsentä, 4 lomittajaa ja 8 päällystön jäsentä • Ajoneuvokalustoa 10 kappaletta • Lisäksi F-luokan öljyntorjuntavene, pienempi A-luokan öljyntorjuntavene, moottorikelkka ja muuta kalustoa • Raahen kaupungin alueella toimii Rautaruukin terästehdas, jonka palo- ja pelastustoiminnasta pelastuslaitos vastaa yhdessä tehtaan oman pelastustoimen kanssa.
Teoriaa • KP voidaan jakaa ajoneuvokaluston, pelastuskaluston ja miehistön suojavarustuksen kunnossapitoon • Tarkoituksena on maksimoida laitteiden toimintavarmuus, tuottaa kalustolle ja varusteille mahdollisimman pitkä käyttöikä ja minimoida henkilöriskit • Onnistuminen pelastustoiminnassa ei saa olla kiinni puutteellisesti huolletusta kalustosta • Osaava henkilöstökään ei voi tehdä hyvää tulosta, mikäli kalusto hajoaa käsiin • Kunnossapito suoritetaan yleisesti ottaen kaluston ja välineiden valmistajien suositusten ja ohjeistusten mukaan • Lisäksi välineiden kunnossapitoa ohjaavat pelastusalan säädökset, standardit ja yleinen lainsäädäntö.
Kunnossapitotekniikka • Jokilaaksojen pelastuslaitoksen kaluston huolto- ja korjaustoiminta kuuluu pelastustoimintatiimin vastuualueeseen • Toiminnan kehittämiseksi on lisäksi perustettu alatyöryhmiä eri kalustoryhmille • Huoltotoimintaa on keskitetty joltain osin ”huoltopaloasemille”, mutta kaluston ja varusteiden käytönjälkeinen ja päivittäinen huolto suoritetaan paloasemittain
Ajoneuvokalusto • Alueen paloasemilla ei ole teknisten toimenpiteiden korjaamoa eikä päätoimista ajoneuvojen huoltoa • Toimialueittain löytyy henkilökunnasta koulutuksen saaneita henkilöitä, joiden vastuulla tarkastukset ja pienet huollot ovat • Autojen kehittyessä tekniikka vaativampaa ja huolto vaatii ammattitaitoa • Määräaikaishuolloista vastaavat raskaan kaluston merkkihuoltoliikkeet • Takuuajan ulkopuolella olevat ajoneuvot kuuluvat autokohtaisesti sovitun ennakoivan huollon piiriin • Ajoneuvot tarkastetaan päivittäin, työvuoron tai päivystysjakson alussa ja aina käytön jälkeen. Lisäksi jokaiselle ajoneuvolle on erillinen viikkohuoltolista
Ajoneuvokalusto • Puomitikas- ja nostolava-ajoneuvoille suoritetaan vuosittainen määräaikaistarkastus ja koekäyttö hyväksytyn tarkastajan tai tarkastuslaitoksen toimesta sekä ainetta rikkomattomat tarkastukset yleensä kymmenen vuoden välein • Nostolaitteita huoltaa ja korjaa vain tähän valmistajan erikoisesti kouluttama henkilö • Ajoneuvoihin kiinteästi kuuluvat laitteet, kuten pumput, generaattorit, vinssit ja kompressorit huolletaan valmistajien ohjeiden mukaisesti
Pelastuskalusto • Pienkonekalusto (irtopumput, moottorisahat), pelastusvälineet, letkut sekä vaahto- ja armatuurikalusto • Tarkastukset viikoittain ja aina käytön jälkeen • Takuuaikaiset korjaukset tehdään merkkiliikkeissä • Hydrauliset pelastusvälineet (levittimet, sakset, nostotyynyt) tarkastetaan silmämääräisesti aina käytön jälkeen • Letkujen ja liittimien kuntoon kiinnitetään erityistä huomiota, sillä järjestelmässä on kova paine (630–720 bar) • Välineille tehdään painekokeet ja tarkastukset valmistajien ja painesäiliöasetusten mukaan • Huolto ja säätötoimenpiteet suoritetaan maahantuojan toimesta
Pelastuskalusto • Letkuhuoltoa varten paloasemilta löytyy letkunpesukone • Osasta asemia löytyy letkujen huoltoa varten asianmukaiset tilat ja nämä asemat vastaavat keskitetysti letkujen huolloista, korjauksista ja koeponnistuksista, sekä letkujen pääasiallisesta varastoinnista • Letkujen pesulla ja koeponnistuksella varmistetaan niiden puhtaus, säilyvyys, paineensietokyky ja estetään huonokuntoisten paloletkujen pääsy hälytyskalustoon • Sammutusletkuhuollosta vastaavat henkilökunnan joukosta nimetyt ja koulutetut huoltohenkilöt • Armatuurikalustolla tarkoitetaan erilaisia suihku- ja jakoputkia sekä välisekoittimia joita käytetään veden ja vaahdon levittämisessä palavaan kohteeseen • Laitteiden huolloksi riittää yleensä käytönjälkeinen huuhtelu ja vuosittainen kalibrointi
Suojavarustus • Paineilmalaitteet, erilaiset putoamissuojaimet, sammutus- ja kemikaalipuvut sekä mittauslaitteisto, kuten häkä- tai säteilymittarit • Paineilmalaitteiden kunnosta vastaavat valmistajien edustajien kouluttamat ja sertifioidut laitehuoltajat • Paineilmasäilöt on yksilöity ja niistä pidetään tarkkaa huoltopäiväkirjaa johon merkitään pullojen koeponnistukset, määräaikaistarkastukset ja korjaustoimenpiteet • Sammutuspukujen hankinnoista ja huollosta vastaa nimetty varusvastaava • Pukujen huolto suoritetaan valmistajan antamia huolto-ohjeita noudattaen • Normaali pesu ja huolto suoritetaan paloasemakohtaisesti ja henkilökohtaisen puvun ollessa huollossa on ylimääräisiä pukuja varastoituna tarvittava määrä
Suojavarustus • Kemikaalisuojapukuja käytetään käsiteltäessä terveydelle vaarallisia kemikaaleja • Koulutettu huoltaja vastaa pukujen vuosittaisesta testaamisesta ja käytönjälkeisestä huollosta • Pukujen käytönjälkeiseen huoltoon kuuluu huolellinen pesu, tiiveystarkastus, kemiallinen hajottaminen, neutralointi ja tarvittaessa eristäminen ja hävittäminen • Putoamissuojaimilla tarkoitetaan erilaisia palonaruja, palovöitä ja laskeutumislaitteita • Suojaimet tarkistetaan valmistajien ohjeiden mukaan aina käytön jälkeen ja lisäksi vuosittain • Koekuormitus suoritetaan aina jos on syytä epäillä narun tai valjaiden kunnon heikenneen
Yhteenveto • Tutkittaessa palo- ja pelastustoimen kunnossapitoa tulee huomioida tekniikan eroavaisuus verrattuna teollisuuden laitteisiin • Kalusto on yleisesti uudehkoa ja yleensä huollettava maahantuojan tai valmistajan nimeämässä huoltoliikkeessä • Osa välineistä on harvakseltaan ”tositoimissa, mutta käyttämättömyys ei kuitenkaan saa vähentää tarkastusten ja huollon tärkeyttä • Jokilaaksojen pelastuslaitos ei käytä varsinaisesti mitään yhtenäistä kunnossapitostrategiaa eikä käytössä ole toiminnanohjausjärjestelmää • Yhtenäisen esimerkiksi intranetissä toimivan tietojärjestelmän hankkimisen kartoittaminen voisi tulla kysymykseen tulevaisuudessa