1 / 11

Historiantutkimus ja omaelämäkerta: esimerkkitutkijana Carolyn Steedman

Historiantutkimus ja omaelämäkerta: esimerkkitutkijana Carolyn Steedman. Historiateorian kysymyksiä Kl. 2014 Helsingin yliopisto Matti Peltonen. Kuka Carolyn Steedman?. Sosiaalihistorian professori Warwickin yliopiston historian laitoksella;

sandro
Download Presentation

Historiantutkimus ja omaelämäkerta: esimerkkitutkijana Carolyn Steedman

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. Historiantutkimus ja omaelämäkerta:esimerkkitutkijanaCarolyn Steedman Historiateorian kysymyksiä Kl. 2014 Helsingin yliopisto Matti Peltonen

  2. Kuka Carolyn Steedman? • Sosiaalihistorian professori Warwickin yliopiston historian laitoksella; • Eniten huomioita herättänyt teos on väljästi omaelämäkerrallinen Landscape for a Good Woman (1986); • Toinen läpimurto teoreettinen artikkelikokoelma Dust:The Archive and Cultural History ( 2001, alaotsikko amerikkalaisesta 2002 laitoksesta!); • Aiheita: marginaaliset ammatit (poliisit, sotilaat), lapsuus, omaelämänkerrat, palvelusväki (erit. piiat) 1700-luvun Englannissa

  3. Dust (2001) – historiantutkijan vastaus muodikkaaseen ”arkistokuumeeseen” • Lähtökohta Jacques Derrida: Archive Fever: A Freudian Impression (1996) – arkisto tiedon alkuperän hienostelevana nimenä – liian naivia teoriaa Carolyn Steedmanille; • Jules Michelet/Roland Barthes (1954); tutkijan legendaariset ”historialliset migreenit” arkistopölystä; • Identiteettityö ja historian affektiivinen käyttö pohdinnan kohteena myös.

  4. ”Pregnant Phoebe”: 1700-palvelijatarkohtalo mikrohistoriana • Master and Servent: Love and Labour in the English Industrial Age [2007]; • Phoebe Beatson, toisaalta pappilan piika ja toistaalta tekstiilityöläinen (kehrääjä kustannusjärjestelmän puitteissa); • Piika saa aviottoman lapsen; isä ei suostu avioliittoon, mutta työnantajakaan ei häädä vaan antaa lopulta lapselle suuren perinnön; • pastori Murgatroydin päiväkirjat ainoa lähde, Phoebe ei osannut kirjoittaa… isä katoaa lähteistä kokonaan…

  5. Uusin tutkimus Labours Lost: Domestic Service and the Making of Modern Britain (2009): • Teollistumisen kynnyksellä olevan yhteiskunnan ehkä runsaslukuisin ammattikunnan - (voittopuolisesti naisia) - palvelusväen ”löytäminen”; • Piiat osallistuivat ainakin maaseudulla usein muun työn ohessa myös teolliseen kehruutoimintaan; oli siis muitakin ryhmiä kuin (mies-)kutojat, jotka kärsivät tekstiiliteollisuuden mekanisoitumisesta; • Mikä oli tämän suuren, mutta hyvin fragmentoituneen ryhmän kokemus varhaisesta teollistumisesta? [E. P. Thompson unohti [sivuutti] piiat? Marx piti tuottamattomana työnä! Steedman on (ollut) tuohtunut!]

  6. Räväkkä “omaelämänkerta”Landscape for a Good Woman (1986) • 1: omien lapsuudenmuistojen, oman äidin historian ja 1900-luvun alun tekstiiliteollisuuden (äidin perheen tausta Pohjois-Englannissa) taitava yhdistelmä; • 2: tarina konservatiiveja äänestävästä työläisäidistä, joka ei halunnut olla äiti; ”Never have children dear; they ruin your life”. • 3: oma kokemus lähtökohtana työläisäitiydestä ja työläislapsuudesta vallitsevien stereotyyppisten ja romanttisten käsitysten arvostelulle (anti-Hoggard, anti-Seobrook).

  7. Lainaus Steedmanin teoksen alusta: “We’d known all our childhood that she was a good mother: she’d told us so: we’d never gone hungry; she went out to work for us; we had warm beds to lie in at night. She had conducted a small but ineffective war against the body’s fate by eating brown bread, by giving up smoking years go. To have cancer was the final unfairness in a life measured out by it. She’d been good; it hadn’t worked.” (Landscape for a Good Woman, s. 1).

  8. Teoksen kriittiset kysymykset: • Steedmania kiinnostaa erityisesti se, mitä varhaislapsuudessa poissaoleva isä merkitsee psykoanalyyttisen teorian kannalta: kukaan ei olekaan opettamassa ”patriarkaatin lakia” lapsen herkkyysvaiheessa. Paitsi ehkä äiti. • Työtä voi hyvin verrata teokseen Annette Kuhn: Family Secrets: Acts of Memory and Imagination (2. ed. 2002), jossa kulttuurintutkija kertoo perhealbumin (isän ottamat kuvat kuten kaikissa [?] perheissä, mutta isää ei missään) kautta omia lapsuudenmuistojaan. • Oliko Carolyn Steedman itse (äitinsä kylmyyden) uhri? (Victoria Rosner Feminist Studies 2000:1)

  9. Omaelämäkerta ja historia • -jotain historian ja kaunokirjallisuuden välillä; nykyisin suosittua kysyä millaista narratiivin muotoa omaelämäkerta edustaa; • -Steedmanille hedelmällinen lähtökohta tutkimusprojektille (mutta: ei ehkä aina tarvitsekaan kertoa lukijalle?); • -Steedman muistuttaa hätkähdyttävällä tavalla myös pakon edessä kirjoitetuista omaelämäkerroista ja niiden mahdollisesta vaikutuksesta koko genren muotoutumiseen (Isossa-Britanniassa?).

  10. Lapsuus Steedmanin suuri teema ennen 1700-luvun palvelusväen tutkimusta • Strange Dislocations: Childhood and the Idea of Human Interiority, 1780-1930 (1995); • käy läpi 1800-luvun ja 1900-luvun alun keskeisiä kulttuuriteoreettisia keskusteluja,modernista ja identiteetistä ja löytää lapsuuden suuren ja nopeasti muuttuvan merkityksen.

  11. Yhteenvetoa: kysyksiä omaelämäkerrallisuudesta (toisille historioitsijoille)… • Kuinka pitkälle yksi elämä riittää (kuinka kauan lukijat jaksavat lukea ”samaa tarinaa”?)? • Onko aina kirjoitettava lähtökohdat näkyviin – silloinkin kun ei niitä itse (olennaisilta osin) edes tiedosta? • Rosnerin artikkelista…

More Related