180 likes | 294 Views
Työmarkkinahistoriaa – opi perusasiat. Jussi Vauhkonen Helsingin yliopisto Suomalaiset työmarkkinat –kurssi 8.11.2011. MIKSI…. on olemassa ammattiyhdistyksiä? on olemassa työnantajayhdistyksiä? ne neuvottelevat keskenään?. Työ ja markkinat?. Työvoima – merkillinen kauppatavara
E N D
Työmarkkinahistoriaa – opi perusasiat Jussi VauhkonenHelsingin yliopisto Suomalaiset työmarkkinat –kurssi 8.11.2011
MIKSI… • on olemassa ammattiyhdistyksiä? • on olemassa työnantajayhdistyksiä? • ne neuvottelevat keskenään?
Työ ja markkinat? • Työvoima – merkillinen kauppatavara • Esineellistyminen (kommodifikaatio) • Markkinasuhteen monimutkaisuus, subjektin luominen • Myytävä ei irtoa myyjästä… • Rakenteellisesti epätasa-arvoinen suhde • Heikomman suojelu
Järjestäytyminen teoriassa • Lähtökohta: työmarkkinoiden käsite • Työntekijät • Työvoiman myyntiehtojen parantaminen • Kilpailun rajoittaminen • Yhtä aikaa sopijaosapuoli ja kansanliike • Työnantajat • Työvoiman ostoehtojen parantaminen • Kilpailun rajoittaminen ja työnjako
Järjestäytyminen käytännössä: työntekijät • Yleiseurooppalainen tausta • Kiltalaitos ja käsityöläisten vankka asema • Ammatillisen ja poliittisen liikkeen yhteys • Demokraattisen yhteiskunnan muotoutuminen, kansalaisjärjestöt • Edelläkävijät kirjapainoissa ja metalliteollisuudessa 1894– • Suomen ammattijärjestö 1907 • Toimihenkilöiden järjestäytyminen 1940- ja 1950-luvuilla • Pääasiassa reaktiota työntekijäjärjestöjen aseman paranemiseen
Järjestäytyminen käytännössä: työnantajat • Alku kirjapainoissa ja metallissa 1900– • Suomen Työnantajain Keskusliitto 1907/1918 • Myös yrittäjä-käsityöläiset (”pk-sektori”) • Rinnalla kauppa- ja talouspoliittiset edunvalvontajärjestöt • Pysyvä jännite: vienti- ja tuontialat • Palvelualat järjestäytyivät 1940-luvulla
Suomalaisia erityispiirteitäennen II maailmansotaa • Maatalouden merkitys elinkeinorakenteessa • Ns. vanhan työväenliikkeen (–1917) erityisyys ja sisällissota • Työnantajien anti-kollektivistinen strategia • Suomi ”erilainen Pohjoismaa” • 1940-luvun käänne • Alkoi tosiasiassa jo 1930-luvulla • Yleissopimus STK – SAK 1944/1946 • Vain osittainen käänne
Rakenteet ja työmarkkinat muuttuivat rajusti II MS jälkeen • Työehtosopimusten yleistyminen • Teollisuuden ja palveluiden työntekijöille 1940- ja 1950-l:lla • Toimihenkilöiden TES:t hitaammin • Julkisella sektorilla läpimurto vasta 1960-luvulla • Palkkatyön nopea lisääntyminen • Kasvu erityisesti palveluissa • Sukupuolen mukaisen segregaation voimistuminen • Palkansaaja-aseman yhtenäistyminen; toisaalta työntekijä- ja toimihenkilöasemien uudenlainen eriytyminen
Työmarkkinat ja kylmä sota • Kylmä sota vaikutti myös työmarkkinoilla 1947 – 1989 • Vasemmiston moninkertainen hajoaminen • Teollisuusliittoperiaatteen houkuttelevuus • Työnantajien dilemma: mitä ja ketä uskaltaa vastustaa? • Ei yksinomainen selitys • Työväenliike ei monoliitti sen enempää kuin ”elinkeinoelämä” • Rakennemuutos ei nollasummapeli • Työn ja tuotannon kehitys, rationalisointi jne.
Keskitetty sopiminen 1968– • Liittokohtaisiin ratkaisuihin kyllästyminen • Reaaliansiokehitykseen keskittyminen • Palkankorotusten oikeudenmukaisuuskriteeri: tuottavuuskehitys • Eroon indeksien suosta • Ns. runkosopimuksia jo 1950 – 1964, vakauttamispolitiikka • Ensimmäinen TUPO (Liinamaa I) 1968 • Valtion roolin vakiinnuttaminen
Mistä sovitaan? • Palkat ja työajat aina olleet keskiössä • Yleissitovuus työsopimuslakiin 1970 • On tarjottava vähintään ne ehdot, jotka tes määrää • Sopimusten sisällöt laajentuneet puolen vuosisadan aikana kattamaan hyvin monia työhön liittyviä asioita • 1968 innovaatio: jäsenmaksujen työnantajaperintä, sosiaalipaketit
Millaisia vaihtoehtoja? • Ammattijärjestöjä kaikkialla demokraattisissa maissa, myös globaali taso (ILO) • Ns. syndikalismi • Vähän käytännön esimerkkejä • Ei tavoitella laajaa joukkoliikettä, vaan kapeaa kärkeä • Myös militantti versio • Vahvojen liittojen opting out • Iso-Britannia, jossain määrin USA ja Saksa • Rajatut ”klubihyödykkeet”, esim. eläketurva • Valtion sääntely, ”valtiokorporatismi” • 1930-luvun kehittelyissä paljon tällaista, esimerkkejä oikeastaan vain fasistista maista • Ydinkysymys: Konfliktien käsittely demokraattisessa yhteiskunnassa
Lisää tietoa • Luennolla esitettyjen tilastotietojen lähde: ”Näin on käynyt” SAK & EK 2007, löytyy osoitteesta www.sak.fi > tilastot • J. Ojala et al. (eds.), The Road to Prosperity. An Economic History of Finland. SKS, Helsinki 2006. • R. Alapuro et al. (toim.), Kansa liikkeessä. Kirjayhtymä, Helsinki 1989. • Keskusjärjestöjen historiat: esim. T. Bergholm 2005, 2007 (SAK), M. Mansner 1981, 1984, 1990 (STK), J.-P. Pietiäinen 1995 (LTK)