Osallistuminen

1. Osallistuminen Tilastoja Edistäviä tekijöitä Esteitä

2. Tilastoja kouluista • Erityistä tukea tarvitsevia oppilaita on n. 10 % ikäluokasta • Vuonna 2008 erityisopetuspäätöksen sai lähes 46 000 peruskoululaista (8,4 % ikäluokasta) • Suomessa perus- ja toisen asteen kouluissa opiskelee n. 800 000 lasta ja nuorta • Oppimisvaikeuksia noin 160 000:lla • Suurin osa erityistä tukea tarvitsevista lapsista opiskelee yleisopetuksen ryhmissä • Erityisen tuen tarve yleisempää pojilla kuin tytöillä • Tutkimusten mukaan yleisopetuksessa

3. Osallistumisasteita (Irlanti) • On yleisesti hyväksyttyä, että osallistumisaste on vammaisten henkilöiden kohdalla pienempi kuin vammattomien kohdalla - pienin niillä, joilla on oppimisvaikeuksia, vaikea vamma tai useampia vammoja (NDA, 2005) • 39% liikuntavammaisista teini-ikäisistä “ei koskaan treenaa” verrattuna 6% kansallisesta otoksesta Irlannissa (Steele ym., 1996) • 55% urheilusuorituksista tapahtuu perheen parissa (Modell ym., 1997) • <10% liikuntavammaisista naisista aktiivisia liikkujia (Rimmer, 1999) • 71% vammaisista henkilöistä ei ollut osallistunut liikuntatapahtumiin viime vuonna, verrattuna 43% vammattomista henkilöistä (Sands ym., 1994) • Asuntoloissa asuvat vammaiset henkilöt saavuttavat todennäköisemmin suositellun aktiivisuuden tason (Boland, 2000)

4. Koulun ulkopuolinen osallistuminen urheiluun

5. Syitä osallistua liikuntaan • Samat syyt sekä vammaisilla että vammattomilla • Kunnossa pysyminen, ulkonäkö • Liikunnan tuoma ilo, elämykset • Taitojen kehittyminen • Sosiaaliset suhteet • Rentoutuminen • Vamman vaikutusten vähentäminen

6. Tekijöitä, jotka edistävät elinikäistä osallistumista • Terveys- ja liikuntapoliittinen päätöksenteko • Soveltavaan liikuntaan suunnatut resurssit • Liikunnan altistavat, mahdollistavat ja vahvistavat tekijät • Luodaan ja tuetaan liikuntamahdollisuuksia • Yksilöllisten tarpeiden ja elämäntilanteen huomiointi liikuntaharrastusta aloitettaessa • Tiedotus • Myönteiset liikuntakokemukset • Läheisten kannustus

8. Osallistumisen esteitä • Terveysongelmat ja vammautuminen • Sopivan liikuntaryhmän puute • Esteettömien liikuntapaikkojen puute • Liikuntapaikalle kulkeminen • Avustajan löytäminen • Perheen vähäinen tuki • Tiedon puute • Kielteiset asenteet ja syrjintä • Välineiden puute • Rahan puute • Varhaisten arkisten urheilukokemusten puute • Roolimallien puute • Kaverin puute

9. Erilaisia esteitä • Osallistumisen esteet voidaan jakaa sisäisiin ja ulkoisiin esteisiin • Sisäiset esteet: • Yksilöstä johtuvia • Esim. syrjintä, itseluottamuksen puute, kaverin puute, terveydentila, ei tietoa sopivasta ryhmästä • Ulkoiset esteet: • Ympäristöstä johtuvia • Esim. tarjonnan puute, esteellisyys, kuljetusongelmat, osaavan henkilöstön puute

10. Muiden asenteet • Irlantilaisten liikunnanopettajien asenteet erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opettamista kohtaan: • 88 % vastaajista oli opettanut oppilasta, jolla on jokin vamma • 84 %:lla ei ollut tutkintoonsa kuuluvaa soveltavan liikunnan koulutusta • 71% “jokseenkin” pätevä opettamaan vammaisia oppilaita • Naisopettajilla positiivisempi asenne inkluusiota kohtaan Meegan S. and McPhail A. (2005)

11. Muiden asenteet • Asenteet yhteistä liikunnanopetusta kohtaan • Oppilaiden asenteet inklusiivista liikunnanopetusta kohtaan yleensä suotuisia • Opettajien asenteet yleensä suotuisia, mutta käytännössä oppilaiden suorituksia usein rajoitetaan • Opettajat suhtautuvat inkluusioon myönteisimmin, jos oppilaan erityistarve on lievä • Opettajien asenteet vaikuttavat myös oppilasarviointiin • Naiset positiivisempia kuin miehet

12. Inklusiivisen toiminnan arviointi • Inkluusiolla tarkoitetaan täyttä osallistumista ja tasa-arvoa • Voidaan jakaa seuraaviin osa-alueisiin: • Asennetekijät (arvot, asenteet, ilmapiiri, tasavertaisuus, osallisuus) • Esteettömyystekijät (tiedotus, esteettömyys, osallistumismaksut) • Turvallisuustekijät (turvallisuus, opettajat, ryhmä, olosuhteet) • Sisältötekijät (toiminnan sisältö, monikulttuurisuus, opetusmenetelmät)

13. Toimintaperiaatteet • Lapsen oikeuksien sopimus (Unicef 1989) ja Salamancan julistus (Unesco 1994) • Koululainsäädäntö ja opetussuunnitelmat noudattavat lähikouluperiaatetta • Perusopetuslaki • Perustuu ”yhteinen koulu kaikille” -ajatukseen • Opetus järjestetään oppilaan edellytysten mukaisesti • Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki • Yksilölliset opetussuunnitelmat

14. Esteettömyys • Monet liikuntatilat eivät vieläkään sovellu vammaisille henkilöille • Esteetön rakentaminen ei aiheuta rakennusvaiheessa suuria lisäkustannuksia • Toimivuus ja turvallisuus • Huomioitava: • Luokkahuoneet, liikuntasali, ulkotilat, pukuhuoneet, WC:t • Välineet • Valaistus, ilmanvaihto, väritys • “Turhauduin ajoittain, koska yhteiskunta tarjoaa sopimattomia välineitä ja fyysisiä esteitä siitä huolimatta että julistaa tasapuolisia mahdollisuuksia kaikille.” Australialainen liikunnanopettaja

15. Opetusohjelmat/aktiviteetit • Sopivan liikuntaryhmän etsiminen • Positiivisten liikuntakokemusten saaminen • Liikunnassa kehittymiseen tähtäävän yksilöllisen opetusohjelman (HOJKS, HOPS) luominen jokaiselle erityistä tukea tarvitsevalle oppilaalle • Vammaisurheilulajien, kuten boccia ja maalipallo, sisällyttäminen opetusohjelmaan • Tiedotetaan liikuntamahdollisuuksista koulun ulkopuolella, esim. kunnan erityisliikuntaryhmät

16. Henkilökunta • Opettajankoulutuksella suuri merkitys • Suurin este opettajien puutteelliset valmiudet • Liikunnanopettajilla kuuluu tutkintoon yhteensä 5 opintopistettä soveltavaa liikuntakasvatusta • Käytännön harjoittelua tulisi olla mahdollisimman paljon koulutuksen eri vaiheissa • Tarvitaan käytännön harjoittelua erityisoppilaiden kanssa • Täydennyskoulutuksen tulisi olla säännöllistä • Opettajan/Ohjaajan tulee tietää mistä löytyy apua, lisätietoa ja koulutusta kaikille avoimen liikunnan toteuttamiseksi • Konsultoinnin hyödyntäminen • Avustajien koulutukseen kiinnitettävä huomiota

17. Tiedotus • Tiedon puute merkittävä este inkluusiolle • Inkluusiota tulisi tehdä tutuksi niin kouluille, opettajille, vanhemmille kuin oppilaillekin • Inkluusion etuja tulisi korostaa • Inkluusion vaikutuksista kaikkiin osallisiin tulisi kerätä tutkimustietoa • Kuntien, seurojen ym. tahojen järjestämistä liikuntapalveluista tulisi tiedottaa myös kouluissa

18. Lähteet: • DePauw, K. ja Gavron S.(1995). Disability and Sport. 2. painos. Human Kinetics. • Health Education Authority (1998) Guidelines; promoting physical activity with people with disabilities. HEA London • Koivumäki, K. (2012). Erityisliikunnan perustiedosto. Opetus- ja kulttuuriministeriö • Rintala, P., Huovinen, T. & Niemelä, S. (2012): Soveltava liikunta. Helsinki: Liikuntatieteellisen Seuran julkaisu nro 168. • Rintala, P., Välimaa, R., Ojala, K., Tynjälä, J., Villberg, J. & Kannas, L. (2004). Pitkäaikaissairaat ja vammaiset nuoret liikunnan harrastajina. Liikunta & Tiede 6/04, s.21–26. • Saari, Aija (2011). Inkluusion nosteet ja esteet liikuntakulttuurissa – tavoitteena kaikille avoin liikunnallinen iltapäivätoiminta. Jyväskylä Studies in Sport, Physical Education and Health, nro 174. Väitöskirja. • Sportscotland (2001). Sport and People with a Disability: Aiming at Social Inclusion.