170 likes | 289 Views
Yksilöllisiä palveluratkaisuja henkilökohtaisilla budjeteilla 14.3.2013 Erityissuunnittelija Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto. Tästä on kyse: Yksilöllisten palveluratkaisujen räätälöinti (henkilökohtaisten budjettien avulla).
E N D
Yksilöllisiä palveluratkaisuja henkilökohtaisilla budjeteilla 14.3.2013Erityissuunnittelija Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto
Tästä on kyse: Yksilöllisten palveluratkaisujen räätälöinti(henkilökohtaisten budjettien avulla)
”Juon toimintakeskuksessa kahvia ja istun toimetonna. Olen vasta nuori mies. Tätäkö elämäni on?” ”Palvelutalon henkilökunta sanelee sen, milloin voin tehdä itselleni voileivän tai siivota. Itsemääräämisoikeuttani poljetaan. Haluan muuttaa pois.” ”Haluaisin viettää vapaa-aikaani joskus muutenkin kuin kehitysvammaisten ryhmässä tai äidin kanssa.”
Itsemäärääminen, valinnanmahdollisuudet Inkluusio Yksilölliset palveluratkaisut Eläminen itsenäisesti ja osallisuus yhteisössä(YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista, 19 artikla) Voin kertoa, mitkä asiat ovat minulle tärkeitä ja miten haluan elämääni elää Olen osallisena yhteisössäni ja käytän samoja palveluja kuin muutkin Saan tarvitsemani tuen voidakseni elää haluamallani tavalla ja tyylillä (David Towell 2012)
Laki sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionavustuksesta (733/1992) • 4 §: Kunta voi järjestää sosiaali- ja terveydenhuollon alaan kuuluvat tehtävät: • hoitamalla toiminnan itse; • sopimuksin yhdessä muun kunnan tai muiden kuntien kanssa; • olemalla jäsenenä toimintaa hoitavassa kuntayhtymässä; • hankkimalla palveluja valtiolta, toiselta kunnalta, kuntayhtymältä tai muulta julkiselta taikka yksityiseltä palvelujen tuottajalta; taikka • antamalla palvelunkäyttäjälle palvelusetelin, jolla kunta sitoutuu maksamaan palvelun käyttäjän kunnan hyväksymältä yksityiseltä palvelujen tuottajalta hankkimat palvelut kunnan päätöksellä asetettuun setelin arvoon asti 6) määrittämällä palvelunkäyttäjälle henkilökohtaisen budjetin, jolla palvelun käyttäjä hankkii ja järjestää tukensa ja palvelunsa???
Palvelutarpeen arviointi Avun ja tuen tarpeiden arviointi Prosessi Oman elämäntilanteen ja tavoitteiden tunnistaminenja sanoittaminen = yksilökeskeinen elämänsuunnittelu(person-centred planning, PCP) Henkilökohtaisen budjetin alustava määrittely Tukisuunnitelman laadinta Tukisuunnitelman arviointi ja hyväksyminen (ml. lopullisen budjetin määrittely) Palvelusuunnitelman laatiminen/päivitys Hallintopäätökset Tukisuunnitelman toteuttaminen = tuen ja palvelujen hankkiminen tavoitteiden toteuttamiseksi Seuranta ja arviointi: onko tavoitteet saavutettu Budjetin tarkistaminen
Päämiehet • Noin 30 henkilöä, • joilla on yhtenä ominaisuutenaan kehitysvamma/fyysinen vamma/aistivamma/keskushermostollinen kehityshäiriö/pitkäaikaissairaus/etenevä sairaus • jotka käyttävät vammaispalveluja • jotka toivovat omaan palveluihinsa muutoksia, jotta palvelut vastaisivat paremmin henkilön omiin toiveisiin ja hänen kokemiinsa tarpeisiin ”omannäköinen elämä” • Työ- tai päivätoiminta, työllistyminen • Asuminen • Henkilökohtainen apu • Vapaa-ajan toiminnot Kuvat: papunet.net
Päivätoiminta ”Äijien työt” Palvelutalo Oma vuokra-asunto + henkilökohtainen apu
VPL päivätoiminta Kuvataideterapia Työtoiminta toiminta-keskuksessa Avustavat hoivatehtävät vanhusten palvelutalossa henkilökohtaisen avustajan/työvalmentajan tukemana
Työntekijät • Sysäys aidosti asiakaslähtöisen, yksilökeskeisen työotteen suuntaan asiakkaan kuuleminenomassa ja työyhteisön toiminnassa on alkanut vahvistua • Keskustelua ja pohdintaa työn tekemisen tavoista sekä asiakkaan ja työntekijän asemoitumisesta asiakasprosessissa • Kumppanuuteen perustuvan asiakas-työntekijäsuhteen idut ovat alkaneet kasvaa • Luovuutta palvelujen suunnitteluun asiakkaan omille näkemyksille perustuen; monipuolisuutta ja vaihtoehtoja peruspalveluvalikkoon ”Kun on työntekijänä alkanut työskennellä yksilökeskeisen työotteen suuntaisesti, ei enää ole paluuta entiseen!” (Sosiaalityöntekijä Katriina Kunttu, Eksote)
”Hajatelmia” • Sosiaalihuollon yksilökeskeistäminen/ ”henkilökohtaistaminen” suomalaisen sosiaalihuollon tavoitteeksi? • ”Sosiaalihuollon lainsäädännön jatkovalmistelussa tulisi selvittää mahdollisuuksia ja lainsäädännön asettamia rajoitteita • asiakkaan yksilöllisiin tarpeisiin vastaavien palvelukokonaisuuksien räätälöinnille, • asiakkaan henkilökohtaisempaan palvelujen suunnitteluun ja valintaan sekä • mahdollisuuteen vaikuttaa siihen, miten palvelut toteutetaan.” (SHL-uudistamistyöryhmä 2012)
Tarvitaanko palvelujen käyttäjille henkilökohtaiset budjetit, jotta päästään yksilöllisiin tarpeisiin vastaavien palveluratkaisujen räätälöintiin, asiakkaan henkilökohtaisempaan tuen ja palvelujen suunnitteluun ja valintaan ja asiakkaan mahdollisuuteen vaikuttaa siihen, miten palvelut toteutetaan? • Vai tarvitaanko ennen kaikkea työntekijöiden ja organisaatioiden ajattelu- ja toimintatapojen muutosta? • ”Lupa” etsiä ja kokeilla yksilökeskeisiä ratkaisuja asiakkaiden ilmaisemiin toiveisiin ja tarpeisiin toimintakäytännöt • Mutta jos ei palvelujen käyttäjille ei ”korvamerkitä” heidän tukensa ja palvelujensa järjestämiseen käytettäviä resursseja, muuttuuko kuitenkaan mikään (vrt. asiakkaan kuuleminen nykyisen lainsäädännön nojalla)? • Raha = valta?
Uudenlaisen toimintakulttuurin omaksuminen = pitkä oppimisprosessi palvelujen käyttäjille ja heidän läheisilleen, työntekijöille, organisaatioille • Asiakkaan subjektius, toimijuus, päämiehisyys ei synny hetkessä eikä ulkoa annettuna. • Toisaalta: ajan, tilan ja luvan antaminen päämiesten omille ajatuksille ja näkemyksille voi tuottaa nopeitakin tuloksia ja muutoksia päämiehissä, läheisissä ja työntekijöissä ”Kokeilu nostaa vammais- ja kehitysvammahuollon perinteisen toimintatavan ja ajattelun tämän vuosituhannen tasolle kansalaisuuden ja itsemääräämisoikeuden toteutumisen näkökulmasta.” (Vammaispalvelupäällikkö Riitta Hakoma, Eksote)
Lisätietoa: Henkilökohtaisen budjetoinnin sivusto Verneri-verkkopalvelussa: www.verneri.net/hb Tiedän mitä tahdon! -projektin Facebook-sivu: http://goo.gl/GxUjp