LINTUVIIDAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2014-2015

1. LINTUVIIDAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2014-2015

2. SISÄLLYS JOHDANTO ARVOT JA TOIMINTA-AJATUS Päiväkotimme arvot ☺ turvallisuus ☺ leikki ☺ yhteisöllisyys ☺ suvaitsevaisuus ☺ lapsilähtöisyys YHTEISÖLLISYYS JA PIENRYHMÄTOIMINTA OSANA PÄIVÄKOTIMME ARKEA LAPSILLE OMINAINEN TAPA TOIMIA ☺ leikkiminen ☺ liikkuminen ☺ taiteellinen kokeminen ja ilmaisu ☺ tutkiminen ELÄMÄÄARJESSA SISÄLLÖLLISET ORIENTAATIOT ☺ esteettinen ☺ eettinen ☺ uskonnollis-katsomuksellinen ☺ historiallis-yhteiskunnallinen ☺ matemaattinen ☺ luonnontieteellinen KASVATUSKUMPPANUUS ERITYISEN TUEN TARVE MONIKULTTUURISUUS VARHAISKASVATUKSESSA SUOMI TOISENA KIELENÄ YHTEISTYÖTAHOT ARVIOINTI, HAVAINNOINTI, DOKUMENTOINTI

3. JOHDANTO Lintuviidan päiväkoti sijaitsee Seinäjoella Kasperitalon yhteydessä. Päiväkodissa toimii 1-5-vuotiaiden ryhmä ja kaksi eskariryhmää: • 1-5- vuotiaat (Peippola-Pääskylä-Pöllölä tiloissa) • Aamupäivä- ja iltapäiväeskarit (Palokärkien tiloissa) Päiväkodin aukioloaika on 6.30-17.00(tarvittaessa 6.00-18.00). Päiväkodin kanssa samassa talossa toimivat koulu, neuvola, hammashoitola sekä seurakunnan kerho. Yhteistyötahojamme ovat erityistyöntekijät mm. puheterapeutti, kiertävä erityislastentarhanopettaja, sosiaalityöntekijä, kuntoutusohjaaja, fysioterapeutti, perheneuvola, oppilaitokset sekä lähikoulut. Päiväkodin yhteydessä toimii hallinnollisesti myös Kasperin leikkitoiminta. Leikkitoiminnan tilat sijaitsevat Lintuviidan päiväkodin läheisyydessä, Kasperin asuinalueella. Lintuviidan päiväkoti toimii alueemme perhepäivähoidon varapaikkana sekä yhteistyöpäiväkotina Pajuluoman päiväkodin kanssa. Loma-aikoina olemme auki vuorotellen. Toimimme myös tilapäishoitopaikkana. Talomme moniammatilliseen henkilökuntaan kuuluvat aluejohtaja, päiväkodin vastuuopettaja, päiväkodinopettajat (7), lastenhoitajat (7), päiväkotihuoltajat (2½), opiskelijat eri oppilaitoksista ja harjoittelijat.

4. TURVALLISUUS Järjestämme lasten toimintaympäristön turvalliseksi sekä sisällä että ulkona. Välitämme ja olemme aidosti läsnä lasta varten. LEIKKI Pyrimme järjestämään lasten leikeille paljon aikaa ja mahdollisuuksia. YHTEISÖLLISYYS Pyrimme kasvattamaan lapsia yhteisöllisyyteen. Jokainen lapsi ja aikuinen on tärkeä osa yhteisöämme: yhdessä olemme me! SUVAITSEVAISUUS Kasvatamme lasta suvaitsemaan, kunnioittamaan ja ymmärtämään erilaisuutta. LAPSILÄHTÖISYYS Annamme lapselle mahdollisuuden omiin pieniin valintoihin päivän aikana. Kuuntelemme lasta aidosti. Keskeinen toimintamuotomme on leikki. Sille on järjestetty tilaa, aikaa ja välineitä niin ulkona kuin sisälläkin. Pyrimme tarjoamaan lapsille virikkeellisen ympäristön, missä jokaisella on mahdollisuus ilmaista itseään. Haluamme oppia tuntemaan lapset yksilöllisesti; tällöin osaamme kannustaa lasta yhdessä vanhempien kanssa oikeaan suuntaan. ARVOT TOIMINTA-AJATUS

5. YHTEISÖLLISYYS JA PIENRYHMÄTOIMINTA OSANA PÄIVÄKOTIMME ARKEA Päiväkoti toimii yhteisöllisesti. Kaikille yhteisiä hetkiä ovat maanantaisin aamukokoontuminen, ulkoilu, teemalliset lauluhetket, erilaiset juhlat ja projektit ja ruokailu salissamme. Yhteisöllisyys näkyy päiväkodissamme niin, että kaikki auttavat toisiaan ja lapset leikkivät toistensa kanssa, iästä riippumatta. Koko talon käytössä on yhteisten leikkitilojen lisäksi ateljee, kirjasto, nukkari ja paja, joka sijaitsee erillisessä rakennuksessa. Pajaa käytämme yhtenä pienryhmätilana. Olemme jakaneet leikkihuoneet eri teemojen mukaan. Vastuullisuus kuuluu yhteisöllisyyteen ja on tärkeä osa arkeamme. Toimintamme perustuu päivän aikana toimiviin erilaisiin pienryhmiin. Kasvattajat suunnittelevat ja toteuttavat pienryhmätoimintaa omien vahvuuksien ja lasten ideoiden pohjalta huomioiden koko talon yhteiset linjaukset ja sisällölliset orientaatiot. Pienryhmiä muodostuu päivän aikana myös lasten omien pienten valintojen kautta, esim. leikkipaikkojen ja leikkikavereiden kautta. Ulkoilu, syöminen, päiväunille meno ja isompien lasten satuhetket tapahtuvat liukuvasti lapsen omaan tahtiin. Lapsilla ei ole kiire!

6. LAPSILLE OMINAINEN TAPA TOIMIA Lapset oppivat uutta kokonaisvaltaisesti arjen erilaisissa tilanteissa leikkimällä, liikkumalla, tutkimalla ja ilmaisemalla. Lapset elävät hetkessä; he ovat kiinnostuneita juuri sillä hetkellä ympärillään olevista asioista ja tapahtumista. Pyrimme tarttumaan näihin lasta juuri sillä hetkellä kiinnostaviin asioihin arjen puuhissa sekä suunnittelemme toimintaa huomioiden lasten ideat ja kiinnostuksen kohteet. Lapsen käsitys omasta itsestään vahvistuu ja usko omaan osaamiseen lisääntyy, kun lapsi leikissä ja arjen toiminnassa saa mahdollisuuden tuoda esille tunteitaan ja ajatuksiaan.

7. LEIKKIMINEN Leikkiminen on lapselle tärkeä ja ominainen tapa toimia ja oppia. Luomme leikeille turvallisen ilmapiirin ja mieluisan leikkiympäristön. Olemme rakentaneet taloon erilaisia leikkinurkkia ja –huoneita: mm. auto-, koti- ja kauppa- ja roolileikeille on omat paikkansa. Tarjoamme lapsille mahdollisuuden leikkiin pitkin päivää: lapset, jotka eivät nuku päiväunia, saavat valita ulkoleikin ajankohdaksi joko ennen tai jälkeen ruokailun. Havainnoimalla, dokumentoimalla ja olemalla läsnä lapsen leikeissä, saamme tärkeää tietoa hänen kehityksestään ja mahdollisesta tuen tarpeestaan.

8. Liikkumisen merkitys lapsen kasvussa ja kehityksessä on suuri ja sen vaikutukset näkyvät niin lapsen sosiaalisissa kuin motorisissakin taidoissa, itsetunnossa ja jaksamisessa. Koska lapsi on luontaisesti hyvin toimelias, pidämme tärkeänä ympäristöä, jossa liikkuminen on sallittua ja suotavaa. Meillä on poikkeuksellisen hyvät mahdollisuudet liikkumiseen sekä sisällä että ulkona. Päiväkodista löytyy jumppahuone sekä pääsemme mahdollisuuksien mukaan naapurissamme sijaitsevan koulun jumppa- ja judosaliin. Lähellämme sijaitsevat Hallilanvuori, Rastipuiston sekä Ketturämäkön kenttä, jotka ovat käytettävissämme. Luontoretket kuuluvat arkeemme säännöllisesti. Metsässä ja sen monipuolisessa maastossa lapsi löytää itselleen sopivia haasteita sekä kokee jännitystä ja liikkumisen riemua. LIIKKUMINEN

9. TAITEELLINEN KOKEMINEN JA ILMAISU Haluamme tarjota lapselle mahdollisuuden ilmaista itseään eri keinoin; musiikin, roolileikkien, kädentaitojen, draaman ja kirjallisuuden kautta. Annamme lapsen kädenjäljen näkyä ympäristössämme ja arvostamme lasten töitä juuri sellaisina kuin ne ovat. Tarjoamme lapsille erilaisia materiaaleja, tiloja ja välineitä, jotka mahdollistavat itsensä ilmaisemisen myös muina, kuin ohjattuina aikoina. Talossamme on kaikkien yhteinen ateljee, joka on jatkuvassa käytössä ja siellä on aina materiaalia lasten ulottuvilla. Yhteinen kirjasto tarjoaa mahdollisuuden uppoutua sadun ja mielikuvituksen maailmaan rauhassa. Musiikkitilamme tarjoaa mahdollisuuden musiikillisille hetkille ja inspiraatioille.

10. TUTKIMINEN Lapsi käyttää kaikkia aistejaan ja koko kehoaan tutkiessaan ympäristöä ja ihmetellen arjen pieniä asioita. Kannustamme lasta ottamaan itse asioista selvää ja kokeilemaan omia mahdollisuuksiaan. Itse yrittämällä, joskus erehtymällä ja oivaltamalla lapsi voi kokea oppimisen iloa. Yhdessä lapsen kanssa saamme hämmästellä elämän ilmiöitä eri näkökulmista.

11. Arjen pieniä, mutta tärkeitä hetkiä ovat jokapäiväiset perushoitotilanteet. Tarjoamme lapselle turvallisen kasvuympäristön, jossa lapsi kasvaa ja opettelee elämän taitoja aikuisen tuella. ELÄMÄÄ ARJESSA

12. ELÄMÄÄ ARJESSA PUKEMINEN • Kannustamme lapsia omatoimiseen pukeutumiseen ja riisuutumiseen. Joustavien siirtymätilanteiden ansiosta lapsilla on eteistilassa aina tilaa harjoitella pukeutumista aikuisen avustuksella. Vanhemmat huolehtivat lapsilleen tarpeellisen määrän nimikoituja säänmukaisia vaatteita sekä varavaatteita. RUOKAILU • Ruokailut tapahtuvat porrastetusti. Lapset voivat valita paikan, jossa syövät. Ruokailussa ohjaamme lasta hyviin pöytätapoihin ja kannustamme maistamaan kaikkia ruokia. Tuemme lapsen omatoimisuutta ohjaamalla lasta viemään omat astiat niille varattuun kärryyn. Ruokailemme lasten kanssa samoissa pöydissä huolehtien ruokarauhasta sekä autamme tarvittaessa. Eskarit ruokailevat koulun ruokasalissa. LEPO • Päiväunille siirrytään Pöllölän tiloihin ruokailusta joustavasti ja lapsen rytmiä kunnioittaen. Vanhempien kanssa yhdessä mietitään, nukkuuko lapsi päiväunet päiväkodissa. Uniajat kirjataan ylös vanhempien nähtäväksi. Lapsen yksilöllisyys ja omat tottumukset otetaan huomioon päiväunilla (unikaveri, tutti, silittelyt). ULKOILU • Päiväkodissa ulkoilemme päivittäin. Päiväkodista tehdään paljon retkiä lähiympäristöön (metsäretket, luistelu/hiihto).

13. Orientaatio tarkoittaa suuntautumis- ja suhtautumistapaa erilaisiin ilmiöihin ja asioihin. Eri orientaatioiden kautta lapsi saa valmiuksia, joiden avulla hän pystyy ymmärtämään ja kokemaan ympäröivän maailman ilmiöitä ja oppimaan uutta. Orientaatioiden sisällöistä päivänkotimme toiminnassa painottuvat luonto ja erilaiset projektit. Kaikille orientaatioille on ominaista: ♦ toiminnallisuus ja leikinomaisuus ♦ lapsen aktiivinen rooli ♦ eri ikä- ja kehitystasojen huomioiminen ♦ monipuoliset toimintatavat ♦ ryhmä- ja yksilötyöskentelyjen vuorottelu ♦ vuorovaikutuskokemukset ♦ onnistumisen ja epäonnistumisen kokemukset ♦ lapsen kannustaminen ja oppimisen ilo ♦ kaikenlaisten tunteiden ilmaisun harjoittelu SISÄLLÖLLISET ORIENTAATIOT

14. ESTEETTINEN ORIENTAATIO Tarjoamalla lapselle mahdollisuuksia omakohtaisiin, monipuolisiin taide-elämyksiin tuemme lapsen itsetunnon kehitystä. Lapsi saa onnistumisen elämyksiä tekemällä, tuntemalla, kuulemalla ja näkemällä. Luovuuden ilmaisemisessa ei ole oikeaa tai väärää tapaa toimia, vaan se ruokkii lapsen kaikkia aisteja. Samalla se vahvistaa lapsen tunnetta siitä, että minä olen hyvä ja minä osaan! • draama • kädentaidot • musiikki • sadut ja tarinat • taidenäyttelyt • luontokokemukset • paikalliset nähtävyydet

15. EETTINEN ORIENTAATIO Arjessa tulee eteen usein tilanteita, joissa pohdimme esim. hyvän ja pahan, oikean ja väärän, totuuden ja valheen, elämän ja kuoleman kysymyksiä. Tarjoamme lapsen pohdinnoille turvallisen ja hyväksyvän ilmapiirin. Vältämme antamasta lapselle valmiita vastauksia. Tuemme lapsen kasvua niin, että hän voisi arvostaa itseään ja kunnioittaa toisia. • leikki • keskustelut lapsen kanssa • sadutus • taiteen eri muodot • yhteistyö eri tahojen kanssa

16. USKONNOLLIS-KATSOMUKSELLINEN ORIENTAATIO Uskontokasvatuksessa lähtökohtamme on perheen näkemysten kunnioittaminen. Lapsen persoonallisuuden kehitykseen kuuluu uskonnollinen pohdinta; tässä pohdinnassa olemme lapsen tukena yhdessä vanhempien kanssa. • lasten kysymysten huomioiminen ja keskustelu arjen eri tilanteissa • kirkkovuoden juhlat ja tapahtumat • yhteistyö seurakunnan kanssa

17. HISTORIALLIS-YHTEISKUNNALLINEN ORIENTAATIO Omiin juuriinsa lapsi tutustuu mm. vanhempiensa ja isovanhempiensa kautta. Hoitopaikkaan tuodut valokuvat omasta perheestä ja niistä toisille kertominen auttavat lasta rakentamaan kuvaa itsestä osana ympäristöä. Näin lapset myös oppivat hyväksymään erilaisuutta. • minä ja perheeni • yhdessä elämisen taidot • suomalainen kansanperinne • kasvunkansiot

18. MATEMAATTINEN ORIENTAATIO Ohjaamme lasta havainnoimaan ja tutkimaan ympäristöään arkipäivän luonnollisissa tilanteissa. Tätä kautta matemaattiset käsitteet tulevat luonnollisella tavalla tutuiksi ja lapsen päättely ja ongelmanratkaisukyky kehittyvät. • värien, koon, muotojen vertailu • lukumäärät, numerot • aikakäsitteet • oman kehon ja tilan hahmottaminen • avaruudellinen hahmottaminen

19. LUONNONTIETEELLINEN ORIENTAATIO Lapsen kiinnostus ja arvostus luontoon kasvaa liikkumalla, leikkimällä, retkeilemällä ja lähiympäristöä tutkimalla. Pidämme tärkeänä luonnon tarjoamia mahdollisuuksia. Metsäretket ovat säännöllinen osa toimintaamme. Talvikuukausina retkeilemme satunnaisemmin. Lapset, jotka eivät nuku päiväunia, tekevät pitkiä metsäretkiä, jolloin myös ruokailut tapahtuvat luonnossa (n. klo 10.30-14.30). Lapset, jotka nukkuvat päiväunet retkeilevät lyhyillä metsäretkillä (n. klo. 9.00-11.00) • vuodenaikojen seuraaminen • eläinten, luonnonmateriaalien ja kasvien tutkiminen • luonnon ilmiöihin tutustuminen • luonnon kunnioittaminen • metsäretket • luonnonmateriaalien hyödyntäminen • ekologisten periaatteiden toteuttaminen

20. Ennen hoidon aloittamista sovimme perheen kanssa hoitopaikkaan tutustumisesta. Hoidon aloittamisen yhteydessä varaamme aikaa ajatusten vaihtoon ja hoitoon liittyviin kysymyksiin. Jokaiselle lapselle nimetään pian hoidon alettua omahoitaja. Lapsi voi tulla vanhempien kanssa tutustumaan päiväkotiin useampanakin päivänä vanhempien toiveiden mukaan. Päiväkodissamme on aina vanhemmille avoimet ovet. Vaihdamme vanhempien kanssa päivittäin kuulumisia, jolloin voimme yhdessä parhaalla mahdollisella tavalla huomioida lapsen yksilölliset tarpeet. Pyrimme luomaan vanhempiin avoimen keskusteluyhteyden. Teemme jokaiselle lapselle yhdessä vanhempien kanssa oman varhaiskasvatussuunnitelman (vasu), johon kirjaamme ylös yhdessä sovitut käytännöt. Näiden henkilökohtaisten vasujen pohjalta tehdään koko ryhmän yhteinen vasu, jossa on koostettuna pääkohdat yksilövasuista. Yhteistyötä perheiden kanssa tapahtuu myös kotiin menevän kuukausitiedotteen, erilaisten juhlien ja tapahtumien kautta. KASVATUSKUMPPANUUS

21. ERITYISEN TUEN TARVE Lapsi voi tarvita erityistä tukea hyvin monenlaisista syistä; eri kehityksen osa-alueilla ja/tai lapsen elinympäristöön liittyvistä tekijöistä johtuen. Vanhempien, päivähoidon kasvatushenkilöstön ja tarvittaessa muiden yhteistyötahojen yhteiset havainnot lapsesta määrittelevät lapsen erityisen tuen tarpeen. Tarvittaessa lapselle laaditaan vasua täydentämään erityistä tukea ja kasvatusta tarvitsevan lapsen toimintasuunnitelma tai esiopetusikäiselle lapselle henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma, joita tarkistetaan kahdesti vuodessa. Lapsen arkea voidaan tukea erilaisin apuvälinein, kuvin, viittomin. Alueellamme työskentelee päivähoidon kiertävä erityislastentarhanopettaja. Muita yhteistyökumppaneitamme ovat puheterapeutti, sosiaalityöntekijä, kuntoutusohjaaja, fysioterapeutti, perheneuvola, oppilaitokset sekä lähikoulut.

22. Kasvatamme lasta kunnioittamaan ja ymmärtämään erilaisuutta. Erilaisuus on rikkautta! Maahanmuuttaja on kahden kulttuurin kansalainen. Monikulttuuriset lapset elävätkin usean kulttuurien välimaastossa. Lintuviidan päiväkodissa otetaan huomioon lasten kulttuuriset erot. Perheen kulttuuria kunnioitetaan ja vanhempien toiveet otetaan huomioon koskien mm. ruokailuja, juhlia, uskontoa ja arvoja. Tarvittaessa lapselle järjestetään vaihtoehtoista toimintaa. Tarvittaessa on mahdollisuus käyttää tulkkipalvelua. MONIKULTTUURISUUS VARHAISKASVATUKSESSA

23. Oman äidinkielen osaaminen tukee uuden kielen oppimista. Tavoitteenamme on lapsen kaksikielisyyden kehittäminen. Lapsi saa suomenkielen mallin päiväkodin arjessa vuorovaikutussuhteissa muiden lasten ja aikuisten kanssa. Lapsi oppii parhaiten leikin ja toiminnallisuuden kautta. Arkea helpotetaan kuvittamalla puhetta ja toimintaa. Kieltä opetellessa otetaan huomioon eri osa-alueet: kuullun ymmärtäminen, puheen tuottaminen, luetun ymmärtäminen, kielen rakenne sekä lukemis- ja kirjoittamisvalmiudet. Lintuviidan päiväkodissa toteutetaan halinalle- ja kilikerhoja. Kerhossa opetellaan kieltä monipuolisesti mm. kuvien, äänien ja liikunnan kautta. Tuokiot noudattavat samaa rakennetta, sillä toistuvuus on tärkeää oppimisen kannalta. SUOMI TOISENA KIELENÄ

24. ARVIOINTI, HAVAINNOINTI JA DOKUMENTOINTI Arviointi Kehittyäksemme työssämme tarvitsemme jatkuvaa palautetta lapsilta, vanhemmilta ja työtovereiltamme. Asiakaskyselyt tietyin väliajoin antavat meille tietoa ja suuntaviivoja tulevaan. Kehityskeskustelut esimiehen kanssa, päivittäinen itsearviointi, eri työtiimien arviointikeskustelut sekä työillat auttavat työn suunnittelussa. Havainnointi Lapsen havainnointi arkipäivässä on tärkeää, jotta opimme tuntemaan lapsen ja hänen yksilölliset tarpeensa ja toiveensa. Lapsen leikkejä ja tekemisiä kirjataan ylös, jolloin saadaan kirjattua tietoa lapsen kehityksestä. Kerromme hakutilanteissa vanhemmille lapsen päivän kulusta. Dokumentointi Lapsen omaan kasvunkansioon tallennamme yhdessä lapsen kanssa lapselle merkityksellisiä asioita hoidon ajalta. Pyrimme tallentamaan kasvunkansioon lapsen yksilöllisen kehityksen kaaren. Valokuvat, piirustukset, tehtävät, monenlaiset muistot retkistä jne. löytyvät omasta kansiosta.

25. Puh katsoi kahta käpälää. Hän tiesi, että toinen niistä oli oikea ja että kun oli päättänyt kumpi oli oikea, silloin toinen oli vasen, mutta hän ei koskaan muistanut miten alku meni. - Nalle Puh -