170 likes | 284 Views
Learning to be a person in society- Learning to be me. Peter Jarvis. KOLBIN LEARNING CYCLE. Konkreettinen oppiminen. Kokeileva aktiivinen toiminta. Reflektiivinen havainnointi. Abstrakti käsitteellistäminen. Edustaa kokemuksellista oppimista
E N D
Learning to be a person in society- Learning to be me Peter Jarvis
KOLBIN LEARNING CYCLE Konkreettinen oppiminen Kokeileva aktiivinen toiminta Reflektiivinen havainnointi Abstrakti käsitteellistäminen • Edustaa kokemuksellista oppimista • Jotta oppimista tapahtuu, näiden neljän prosessin oltava mukana.
Kolbin malli liian yksinkertainen kuvaamaan oppimisen monimutkaisia sosiaalisia prosesseja. • Psykologiset mallit jättävät huomioitta sosiaalisen aspektin sekä vuorovaikutuksen. • Jarvisloi oman mallin oppimisesta, joka huomio sekä sosiaalisen että vuorovaikutuksen.
JARVIKSEN AJATUS OPPIMISESTA • Lähtökohdat: Oppiminen alkaa kokemuksesta ja tämä kokemus on luonteeltaan sosiaalista. • Filosofinen perspektiivi: Oppimisessa kyse henkilöstä (person) joka oppii. • Siirtymä kokemuksellisuudesta kohti eksistentialismia.
OPPIMISEN MÄÄRITELMÄT JARVIKSEN MUKAAN • Oppimisen määritelmä ennen: Oppiminen on kokemusten muuttumista tiedoiksi, taidoiksi ja asenteiksi. • Oppimisen määritelmä nyt: Oppiminen on yhdistelmä koko elämän kattavia prosesseja, joissa ihminen kokonaisuudessaan (ruumis: biologinen, fyysinen, geneettinen ja mieli: tieto, taidot,asenteet, arvot, tunteet, uskomukset ja aistit) kokee sosiaalisissa tilanteissa ja nämä havaitut sisällöt muuttuvat kognitiivisesti, emotionaalisesti sekä käytännöllisesti ja yhdistyvät ihmisen yksilölliseen elämänkertaan saaden aikaan jatkuvasti muutoksessa olevan/kokeneemman ihmisen.
KOHTI KOKONAISVALTAISTA TEORIAA • Oppiminen on sekä olemassaoloa koskevaa eli eksistentiaalista että kokemuksellista. • Keskeistä oppimisen ymmärtämisen kannalta: • Ihminen on sosiaalinen 2) Ihminen koostuu sekä mielestä(mind) että ruumiista(body)
JARVIKSEN TEORIA OPPIMISESTA • Keskeisetkäsitteet: • Life-world-elämismaailma • Disjuncture-irrallisuudentila: Tilanne, jossa uudelle kokemukselle ei ole vielä annettu merkitystä -> kuilu elämänkertamme sekä havaitun kokemuksen välillä • Taking the life-world for granted- maailma itsestään selvyytenä • The person- ihminen • Sensation-tuntemus
JARVIKSEN TEORIA OPPIMISESTA • Kaikki kokemuksemme elämismaailmasta alkavat ruumiillisista tuntemuksista(bodilysensatioins) jotka ilmenevät ihmisen ja elämismaailman risteyskohdassa. • Alkuaan nämä tuntemukset eivät muodosta meille merkityksiä -> oppimisprosessin alku • Kokemus alkaa irrallisuuden tilasta tai ei-tietämisen tilasta ts. kohtaamme jotakin uutta ja vierasta.
JARVIKSEN TEORIA OPPIMISESTA • Ensisijaiset (primary) kokemukset: *uusia hajuja, ääniä, makuja ym. aisteihin pohjautuvaa *Suurimman osan ajasta elämme niin, että otamme maailman itsestään selvänä eli oletamme, että maailma sellaisena kuin me sen tunnemme säilyy melko muuttumattomana saman tyyppisestä kokemuksesta toiseen. ->Kehitämme luokkia sekä kategorioita, joka mahdollistaa maailman itsestään selvänä ottamisen. -> Ilman luokittelua emme pystyisi ottamaan maailmasta mitään selkoa.
JARVIKSEN TEORIA OPPIMISESTA *Läpi elämämme kohtaamme tuntemuksia, joita emme tunnista - mikä on tuo haju, ääni, maku? *Tällaisen kokemuksen ilmaantuessa, emme voi enää ottaa maailmaa itsestään selvyytenä, vaan päädymme irrallisuuden tilaan, tietämättömyyden tilaan -> tämä tila tietoisen kokemuksen ydin- tietoinen kokemus syntyy kun emme tiedä jotakin emmekä voi ottaa maailmaa itsestään selvänä. * Tuntemus ”käännetään aivojen kielelle ja sille yritetään löytää merkitys * Erilaisten keinojen avulla annamme tuntemukselle merkityksen, jolloin irrallisuuden tila on ratkaistu ja raukeaa -> Vastauksen kysymykseemme voimme saada esim. opettajalta, kokeilevan oppimisen kautta, itseohjautuvan oppimisen kautta jne. * Kohtaamme myös tilanteita, jolloin emme kykene antamaan merkityksiä ensisijaisille kokemuksille -> alamme paikantaa uskonnollisia tmv. kokemuksia
JARVIKSEN TEORIA OPPIMISESTA *Vastaukset, jotka ratkaisevat irrallisuuden tilan ovat sosiaalisia konstruktiota, joten oppimiseemme vaikuttaa välittömästi se sosiaalinen konteksti, jossa oppiminen tapahtuu. * Vastauksen saannin jälkeen meidän tulee harjoitella tai toistaa sitä, jotta se säilyisi muistissamme. Mitä enemmän tilanteita harjoitella, sitä paremmin vastaus säilyy muistissamme. * Koska kaikki tapahtuu sosiaalisessa maailmassa saamme palautetta, joka vahvistaa sen, että olemme saavuttaneet sosiaalisesti hyväksyttävän vastauksen. Muussa tapauksessa joudumme aloittamaan prosessin alusta tai hyväksymään sen, että eroamme ympäröivistä ihmisistä -> Kysymys mukautumisesta ja yksilöllisyydestä.
JARVIKSEN TEORIA OPPIMISESTA * Kun olemme saavuttaneet sosiaalisesti hyväksytyn vastauksen ja opetelleet sen, palaudumme tilaan, jossa voimme taas ottaa maailman itsestään selvyytenä.
Sekundaariset kokemukset: • Ilmenevät kielen avulla(vrt. aistien välityksellä ilmenevät ensisijaiset kokemukset), alamme kiinnittää huomioita kulttuurisiin merkityksiin, kuten sanojen merkityksiin verrattuna esim. johonkin ääneen. • Ovat yhteydessä ensisijaisiin kokemuksiin, vaikkemme aina ole siitä tietoisia • Kognitiot nousevat oppimisen hierarkiassa ensisijaisia kokemuksia ylemmäs • Sekundaarinen prosessi, jossa tietynlainen kognitiivinen irrallisuuden tila ja syntyvä kokemus johtaa tilanteeseen, jossa kokemukseen reagoidaan torjuvasti, ajattelemalla sitä, suhtautumalla emotionaalisesti tai tekemällä asialle jotakin . Saamme jatkuvasti palautetta ja opimme itse kokemuksesta emmekä esim. sosiaalisesta tilanteesta, jossa kokemus ilmenee. • Oppimisen seurauksena muutumme ihmisenä ja tämän seurauksena myös seuraava sosiaalinen tilanne, johon yksilö osallistuu on muuttunut. • Oppiminen sisältää siis kolme muutosta: muutos tuntemuksissa, muutos ihmisessä sekä muutos sosiaalisissa tilanteissa
LAPSET • Lapset kokevat jatkuvasti tuntemuksia, joihin heillä ei ole merkityksiä tai selityksiä -> etsivät merkityksiä miksi- kysymyksillä. • Lapset elävät jatkuvassa irrallisuuden tilassa, mutta kehityksen myötä he saavat havaintoja elämismaailmasta sekä niistä merkityksistä, jotka yhteiskunta antaa heidän kokemuksilleen -> aletaan hiljalleen ottaa maailma itsestään selvänä. • Lapsilla ei ilmene sekundaarisia kokemuksia
Keskustelun pohjaksi • Mitä hyviä ja huonoja puolia moni-tieteenalaisessa teoriassa on?