Arvokas ikääntyminen Tampere 27.10.2011

1. Arvokas ikääntyminen Tampere 27.10.2011 geriatrian ylilääkäri Marja-Liisa Karjula

2. Keho ja mieli – molemmat tärkeitä Henkinen vireys tekee ihon hienoksi ja sileäksi. Asia on niin kuin omenilla. Kun siemenkota on mädäntynyt, kuori kutistuu ja kuivuu. Olet yhtä vanha kuin valtimosi Yhtenään puhui terveellisyydestä, eli kuin puolikuolematon rehuineen ja sitten kesken lauseen kuoli kuin piste.

3. Mikä on arvokasta? • vanhenevalle - itsemääräämisoikeus • omaiselle – tasainen vointi ja persoonallisuuden säilyminen • auttajalle – yhteistyökyky • naapurille – ei häiriöitä • järjestöille, kirkolle - aktiivisuus • yhteiskunnalle – vähän kustannuksia

4. arvot ja elämänkatsomus HYVÄ IKÄÄN- TYMI- NEN kehonkunto sosiaalinen verkosto aivojen aktiviteetit avoimuus mielikuvitus elämässä on monta puolta ja monta katsomusta

5. Seniorineuvolan työryhmä pohti Hyvän vanhenemisen edellytyksiä • turvallisuuden tunne • elämänilo • sopeutuminen • omatoimisuus • omassa kotiympäristössä, tarvittaessa apuvälineitä • sairauksista huolimatta ”terveen oloinen” • elämänhallinta • tasapaino; fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen • itsemääräämisoikeus • sosiaalinen verkosto • taloudellinen turvallisuus • arvostus; oma ja muiden • yksilölliset palvelut

6. Miten seniorineuvola voi tukea hyvää vanhenemista? • ennaltaehkäisy • terveyden vaaliminen • sairauden ”siirtäminen” • sairauden hallinta • asiakaslähtöisyys, lähipalveluna, tarvittaessa kotikäynteinä • omaehtoinen / kutsu-menettely –molemmat tarvitaan omaehtoisesti tulevat ehkä ne, jotka muutenkin pitävät itsestään huolta • saavutettavuus • osana olemassa olevaa järjestelmää • tuki, ohjaus ja neuvonta

7. Onnistuuko arvokas ikääntyminen paremmin, jos… • aivot saavat säilyä aika terveenä • pystyy itse liikkumaan • ylläpitää siisteyttä ja järjestystä • asuu jonkun kanssa • on jälkipolvea ja ikätovereita • saa enemmän kuin kansaneläkettä • kuolema tulee aika nopeasti, mieluummin yhdessä yössä

8. Miten ihmiset vanhenevat? • neljäsosa kokee syövän elämänsä aikana • karkeasti arvioiden kaksi kolmasosaa ikäihmisistä voi aika hyvin ja kolmasosa kovin sairaita ja tuen tarpeessa – vanhuksia hoitaville tulee helposti nurja kuva vanhuudesta • diagnoosien määrä ei ratkaise elinikää • elämän mielekkäänä kokeminen vaikuttaa

9. Miltä tuntuu vanheta?

10. Miltä tuntuu, kun muisti alkaa mennä?

11. Miltä tuntuu, kun muut tietävät minusta enemmän kuin minä itse?

12. Täällä ei ole koti, miten täältä pääsee pois?

13. Persoonallisuuden ikääntyminen • persoonallisuus säilyy hyvin samanlaisena, jos aivot säilyvät terveenä • ”älkäämme ottako nuoruudenvikoja mukaamme vanhuuteen, sillä vanhuudella on omansa”

14. Vanhusten käytösoireet • sairaus; mikä tahansa sairaus vaikuttaa • aivojen sairaus ehkä eniten; se vaikuttaa kykyyn tulkita tietoa ja kontrolloida omaa käytöstään • avuttomuus, pelot ja vaikeus kestää vanhuuden tuomia rajoituksia, häpeän tunne • persoonallisuus ja aiempi elämänhistoria vahvasti mukana

15. Käytösoireet ja mielisairaus • aikaisempi psyykkinen sairaus ei suojele dementiasairaudelta • dementoiva sairaus usein syynä, jos vanhemmalla iällä ensimmäisen kerran psyykkisiä oireita • toisaalta maniaa, masennusta, skitsofreniaa tai persoonallisuushäiriötä saatetaan pitää dementiana • delirium (sekavuustila) ja epilepsia saattavat myös olla muutoksen syynä • suurin osa sekavista vanhuksista sairastaa Alzheimerin tautia tai on sairastumassa siihen

16. Käytösoireiden vaihtelu Alzheimerin taudissa • alussa sosiaalista vetäytymistä, sitten masennusta, jopa itsemurha-aikeita, vainoharhoja, vrk-rytmin häiriöitä, ahdistuneisuutta, ärtyneisyyttä, harhaluuloja, seksuaalisia käytösoireita, vaeltelua, levottomuutta, hallusinaatioita ja aggressiivisuutta (Jost&Grossberg, 1996) • diagnoosi yleensä vasta muutaman vuoden kuluttua

17. Lääkkeetön hoito ensisijainen • työntekijän tai omaisen oman kiukun syyn tunnistaminen ja sen ilmaisematta jättäminen • turvallisuuden takaaminen • oma-aloitteisuuden lisääminen • ahdistuneisuus – leviää kuin kulovalkea ja aiheuttaa levottomuutta – istahda ja rauhoitu

18. Arvokasta • omanarvontunteen säilyttäminen • hyväksyvä ja ymmärtävä ilmapiiri, • lämmin huumori, hyvä mieli ja kiireettömyys • mukava tekeminen, tuloksetonkin • valokuvat, lehtien selailu, tutut esineet • mielimusiikki, liikunta • yhteyden säilyminen omaisiin

19. Hyvän hoidon piirteitä • älä pakota, yritä hetken kuluttua toisella keinolla uudelleen, ole kekseliäs • vältä meteliä ja kiirettä, älä tee numeroa virheistä • vältä ihmisjoukkoja (toiset kyllä hetken viihtyvät) • anna unohduksen hoitaa vahvat tunnereaktiot ja kiukun puuskat

20. Hoitajan tehtävät • tarvitaan samantapaista herkkyyttä ja kykyä aistia toisen tarpeita kuin vasta- syntyneen hoidossa • vanhuksen historian tunteminen auttaa ymmärtämään paremmin • etenkin käytösoireet vaativat taitoa ja tulkintaa, niitä on helppo lisätä väärällä kohtelulla

21. Hoitaja arvioi ja ymmärtää • kun uusi lääke on aloitettu, arvioin ja raportoin sen vaikutusta • kun uusi keino on aloitettu, otan kantaa sen vaikuttavuuteen • ymmärrän, että vanhus sanojen puuttuessa ilmaisee avuttomuuden, pelon ja pahan olon tunteen kiukutteluna tai muina käytösoireina

22. Hoitaja helpottaa • autan vanhusta pukemaan pahan olon sanoiksi • osa pystyy sopimaan ja selvittämään, teen sen • tuen itsemääräämisoikeutta • en pidä tunteenilmauksia minulle henkilökohtaisesti tarkoitettuina • joudun kohtaamaan ja käsittelemään oman ahdistukseni ja vastatunteeni • pystyn unohtamaan kaunaa kantamatta

23. Hoitaja välittää • ystävälliset rajat ja hoitajan rauhallisuus ja lähellä pysyminen auttavat vanhusta ehkä ensi kertaa tuntemaan rakkautta ja huolenpitoa • kun kertyy yhteisiä ilon ja hyvänolon hetkiä, vanhus kestää paremmin pettymyksiä

24. Onko lääkäristä haittaa vanhukselle? • jos lääkäri ottaa kantaa kotikuntoisuuteen kesken akuuttihoidon (dementoivaa sairautta poteva on toistaitoinen oudossa ympäristössä akuutin sairauden aikana – silti voi selvitä kotona hyvin) • jos lääkäri ei muista suositella liikkeelläoloa • jos lääkäri ei ole perehtynyt potilaan sairaushistoriaan • jos omaiset ylikävelevät vanhuksen tahdon yli ja lääkäri suostuu tähän

25. Paraneeko levähtämällä? • KYLLÄ, jos vain hetken levähtää • EI, jos aina vain makoilee

26. Liikkeelle kaikki kynnelle kykenevät • omaiset ja hoitajat – • kaiken puolesta tekeminen ei ole hyvää hoitoa • arkiaskareet ovat mitä parhainta kuntoutusta • ei ruokaa eikä pottaa sänkyyn • mitä enempi, useammin ja ripeämmin liikkuu, sen parempi • parempi vaikka vähän kuin ei ollenkaan • hiki saa tulla ja hengästyä pitää • levätä saa liikunnan jälkeen

27. VIP-potilas sairaalassa • paikallaanolosta haittaa melkein kaikille, vanhukselle eniten • aivoiltaan sairaat menettävät kävelytaitonsa lyhyenkin vuodelevon seurauksena – heille VIP-merkintä, joka näkyy myös erikoissairaanhoidossa • liikuntakykynsä menettänyt ei voi palata kotiin eikä palveluasuntoon • VIP-merkinnästä luovutaan kun ei ole toivoa paranemisesta = vaarassa ihastua petiin

28. Hoitoympäristö • turvallisemmaksi • selkeämmäksi • valoisammaksi • lämpimämmäksi • muistuttamaan tavallisen elämän ympäristöä • sopiva vanhusten tapoihin ja sairauksiin perehtynyt henkilöstö, riittävästi illallakin

29. Hyvä vuoro-vaikutus • normaalia kanssakäymistä toisen aikuisen kanssa, jota pidämme arvossa, jota haluamme kuunnella, ymmärtää ja jonka haluamme ottaa huomioon

30. Hoitotyön auttamismenetelmät • ennaltaehkäisy, tilanneherkkyys • mukaan meneminen • huomion ohjaaminen muuhun • lykkääminen • perustelu, vakuuttaminen • ohjaaminen • ympäristön muokkaaminen • huumori, luovuus

31. Huumori • auttaa ongelmatilanteissa ja noloissa tilanteissa • auttaa viestinnässä • auttaa kivun lievittämisessä • antaa tasavertaisuuden • lisää yhteenkuuluvuuden tunnetta • vapauttaa ajattelua ja toimintaa • taitolaji, ei sovi kaikille

32. Turvallisuus • perustarpeista huolehditaan • henkinen ja hengellinen tuki • tutut tavat ja rutiinit • ympäristön selkeys • luontevaa virikettä • luottamus Hoitotahto ajoissa laadittuna

33. Hoitotahdon merkitys • Suomessa laillisesti sitova dokumentti • hoitotoiveet säilyivät stabiileina 85 %:lla yli 65 vuotiailla 2 vuoden seurannassa • hoitotahdon sisällöstä keskusteltava ja sitä on arvioitava väliajoin – jos potilas ei pysty, keskustelua käytävä omaisten kanssa

34. Sallitaanko luonnollinen kuolema? • ER-päätöksen puheeksi ottaminen potilaan kanssa, omaisten kanssa • mitä se tarkoittaa? • perushoitopäätös? • Saattohoitopäätös ? Oireenmukaisen hoidon vaihe

35. Arvokas kuolema • useinkaan ei voida ennakoida, kannattaa kuitenkin yrittää • hyvät tiedot auttavat tekemään ”viisaita” päätöksiä • omaisten tiedettävä, missä mennään • kokeneiden työntekijöiden autettava nuorempia

36. Palliatiivinen, oireenmukainen hoito • oireita lievittävää hoitoa etenevissä, ei parannettavissa olevissa sairauksissa • myös muissa kuin syöpäsairauksissa • painopiste potilaan tarpeissa ja oireissa, ei sairauden ennusteeseen vaikuttamisessa • alkaa vähitellen ja jatkuu vielä kuoleman jälkeenkin mm. omaisten huomioimisella

37. Näyttöön perustuva hyvä hoito • saa sitä hoitoa, mitä tarvitsee aina kun tämä on mahdollista • ei altisteta hoidoille, joista ei hyödy tai joista aiheutuu haittaa • jos hoidon teho hiipuu tai tulos on saavutettu, hoito lopetetaan • tavoitteena omatoimisuuden säilyttäminen niin pitkään kuin se on mahdollista • voimavarat tulee suunnata taloudellisesti ja järkevästi ja kohdentaa yksilön parhaaksi

38. Vaikeasti dementoituneen saattohoito • ER-päätös ajoissa tehtynä, omaisten kanssa keskusteltuna • kivun arviointi – ks. uusi kaavio • nielemisvaikeudet kuuluvat sairauden etenemiseen – omaisille ahdistava vaihe • nenämahaletku, PEG eivät kuulu tähän • antibioottihoito? • iv-hoito?

39. Kivun arviointi pitkälle edenneessä dementiassa HENGITYS 0 normaali 1 ajoittain vaivalloista 2 äänekästä ja vaivalloista NEG.ÄÄNTELY 0 ei 1 satunnaista vaikerointia tai voihketta, valittavaa tai moittivaa hiljaista puhetta 2 rauhatonta, äänekästä, itkua ILMEET 0 hymyilevä tai ilmeetön 1 surullinen, pelokas, tuima 2 irvistää ELEKIELI 0 levollinen 1 kireä, ahdistunutta kävelyä, levotonta liikehdintää 2 jäykkä, kädet nyrkissä, polvet koukussa, pois vetämistä tai työntämistä, riuhtomista LOHDUTTAMINEN () ei tarvetta 1 ääni tai kosketus kääntää huomion muualle tai tyynnyttää 2 lohduttaminen, huomion pois kääntäminen ei onnistu laske pisteet – korreloi VAS-pisteisiin

40. Keinotekoinen nesteytys/ravitsemus • tarkoitus päästä sellaisen tilan ohi, jolloin ei pysty normaalisti ottamaan nesteitä ja ravintoa • terminaalinen dehydraatio aiheuttaa suun kuivumista, päänsärkyä, väsymystä, heikkoutta, pahoinvointia, sekavuutta, lihaskramppeja • noin 1000 ml nestelisä / vrk riittää

41. Omaisten jaksamista helpottaa • toistuva keskustelumahdollisuus – ei välttämättä potilashuoneessa • riittävä oireenmukainen hoito • vuorottelumahdollisuus • mahdollisuus levätä tai nukkua samassa huoneessa • vuorokausirytmin säilyminen

42. Ikäihmisten sosiaalinen merkitys • voimavarana järjestö- ja vapaaehtoistyössä • voimavarana toisilleen • kuluttajana, palveluiden käyttäjänä ja siten myös työllistäjänä • voimavarana lastensa perheissä • rauhallinen puskuri elämän myllerryksissä • huolehditaanko työpaikallasi hiljaisen tiedon siirtyminen?

43. Missä maisemassa viihdyn? “Me oltiin mummun kanssa marjassa ja istuttiin syömässä eväitä. - Kyllä mehtä on kaunis, mummu sanoi. Minä kun nuita petäjänrunkoja kahtelen, niin tulloo niin turvallinen olo…” • kuutamo, ilta-aurinko, meren ranta, pellon laita, männikkö,koivikko, kuusikko,korkea kerrostalo, radanvarsi, valtatien laita – sinne pitäisi päästä ainakin joskus