Laineen HääSanomat

LaineenHääSanomat Lauantai 29 elokuuta 2009 viikko 35 Nimipäiviä, Iina, Iines, Inari häälounaan menu sekä juhlaohjelma sivuilta xx Kulttuurisivuilla mm. esittely Ahlströmin alueen kauniista rakennuksista Tänään juhlitaan venetsialaisia - Veden, tulen ja valon juhlaa Ystävien mietteitä morsiusparista sivu x Pääkirjoitus: Elisa ja Markus tapasivat ensi kertaa yhteisessä kesätyöpaikassa. Nykyisin pari työskentelee samalla alalla, mutta heidän onnekseen eri kaupungeissa. Lue kuinka heidän tarinansa alkoi sivulta x Ote Satakunnan Kansasta 23.7.2009

Menu • Kreikkalainen salaatti lajitelmana • Hedelmäinen pastabroilersalaatti • Sinappisilliä Klubin tapaan • Lihapullia • Porsaan uunifilee, kermakastike • Juureksia • Keitettyä perunaa • Hellästi haudutettuja lohipaloja kermaviilikastikkeella • Kasvisgratiini • *** • Kotikalja, vesi, maito, mehu, puna- ja valkoviini • Talon leipää

Ohjelma • Vihkiminen • Siirtyminen juhlatalolle • Tervetuliaismalja ja onnittelut • Häälounas • Vapaata ohjelmaa ja hääparin valokuvaus • Kahvi ja hääkakun leikkaus • Häävalssi • Tanssia ja vapaata ohjelmaa • Iltapalaksi tuhtia possua • Klo 01.30 juhlatalo vaikenee

Ohjeistusta häävieraille: Tämä juhlaohjesääntö ei ole vakavasti otettava, eikä pykäliä rikkovia juhlijoita rankaista tai muuten paheksuta. Silti Juhlaväki ottakoot kaikki pykälät huomioon juhlatapahtumassa. 1§ Yleiset käyttäytymisohjeet Juhlan tarkoituksena on pitää hauskaa, joten kaikenlainen pahansuopaisuus ja juhlatilaisuudessa vakavana esiintyminen on paheksuttavaa. Juhlaväki on toivon mukaan muistanut harjoitella hymyilyä ja nauramista etukäteen peilin edessä, jotta juhlatilaisuudessa vältyttäisiin turhalta nikottelulta. On myös ankarasti kielletty pitämästä hyvää tuulta vain itsellään, vaan se on heti jaettava toisten kanssa. 2§ Merkittävät luottamustoimet Sulhasenpoikana juhlassa (ja juhlan ulkopuolella) toimii Onni Laine. Sulhasen worstmaneiksi on kutsuttu sulhasen einiinpieni-pikkuveli Niko Laine ja sulhasen serkku Jarno Heino. Kaason kunniatehtävää hoitavat morsiamen ystävät Henna Järvenpää ja Titta Suntila 3§ Paikkojen etsiminen Istumapaikkojen etsiminen tapahtuu rynnimistä ja kyynärpäätaktiikkaa käyttäen. Paikkoja ei ole päätetty etukäteen (ähäkutti!). 4§ Ruokailu ja kahvitarjoilu Juhlaväelle tarjotaan ruokaa buffetpöydästä. Kaikki ruuat on valmistettu vähälaktoosisista tuotteista. Hääpari ja heidän vanhempansa ottavat ensin. Jalkojen on oltava ruokailun ajan pöydän alla, ei siis pöydällä. Hääparin kadotessa ei pidä huolestua, virallinen kuvaus suoritetaan muiden vielä mässäillessä. Ruokailun jälkeen kokoontumine ulos ryhmäkuvaan. Hymyily pakollista. Tässä vaiheessa voi myös tutustua sahtitupaan. Kakkua on tarjolla kaapin paikan selvittyä. Hääpari ja heidän vanhempansa ottavat jälleen ensin. Pitäkää kuitenkin puolenne, ettei morsian syö kakkua kokonaan. 5§ Musiikki ja tanssi Juhlaväen viihdyttämisestä vastaa tanssiorkesteriduo soittopeleineen. Morsiuspari näyttää ensin kuinka homma toimii (Tai yrittää.) Tämän jälkeen vieraat voivat heittää helmat korviin ja jalan korkealle. Tanssiminen on siis suotavaa, jopa toivottavaa mahdollisesta kahdesta vasemmasta jalasta huolimatta. 6§ Hääjuhlan ohjelmatarjonta Loistavaa ohjelmaa ja häikäiseviä puheita esitetään milloin missäkin välissä. Luvassa mm. tanssia, tasokasta (tmv.) ohjelmaa, vapaata seurustelua, morsiuskimpun paiskaus ja kadonneen sukkanauhan metsästys. 7§ Alkoholi ja sen nauttiminen ja iltapala Alkoholin nauttiminen on suotavaa täysi-ikäisten vieraiden osalta. Ylenantamista vältettäköön. Sulhaselle tarjoillaan vain kohtuudella jatkuvista pyynnöistä huolimatta. Kontrolloi, ettei pöytänaapurisi nauti päihdyttäviä juomia niin, että sinä jäät ilman. Juhlakalut eivät nouda poliisin huostaan ottamia vieraita juhlia seuraavana aamuna. Jottei booli liiaksi kilahda hattuun, on illan pimetessä juhlivalle kansalle tarjolle tuhtia yöpalaa 8§ Juhlapaikalta poistuminen Suotavaa vasta, kun juhla pikkutunneilla (klo 01:30) loppuu. Juhlapaikalta poistutaan iloisina mukavan illan jälkeen ja muistetaan kehua kaunista hääparia vielä vuosien jälkeenkin. Lopuksi toivotamme hääväelle riemukasta hääjuhlaa!

LaineenLauantaina 29. elokuuta 2009 Hääsanomat Tänään Venetsialaiset – veden, tulen ja valon juhla 28.8-30.8.2009 Venetsialaiset on elokuussa vietettävä veneily- ja mökkeilykauden päätösjuhla. Venetsialaisia pidetään myös veden, tulen ja valon juhlana. Juhlaa vietetään lähinnä Keski-Pohjanmaalla ja Hämeenlinnassa, mutta koko Länsirannikolla vietetään erinäisiä tapahtumia, Uudenkaupungin saaristolla tapahtumalla on jo vuosikymmenien perinne. Tapahtuma on vähitellen lähtenyt leviämään myös muualle maahan. Pohjanlahden rannikon 1800-luvun loppupuolen vauraissa huvilayhdyskunnissa, etenkin Kokkolassa ja Pietarsaaressa syntyi 'venetsialaisen illan' juhlaperinne. Aluksi juhlan viettoon kelpasi mikä tahansa elokuinen pimenevä kesäilta. Näin juhlien luonne, eli valon ja tulen leikki veden pinnalla, saatiin parhaiten esille. Venetsialaisten ajankohdaksi on sittemmin vakiintunut elokuun viimeinen viikonloppu. Meren rannalle keskittyvä juhlinta käsittää muun muassa kokkojen polttamista ja ilotulituksia, monet kaupungit ovat sallineet yksityisetkin ilotulitukset juhla-iltana. Hämeenlinnan juhla järjestetään Ahvenistolla. Tiettävästi juhla on kuitenkin syntynyt alun perin venäläisen ylimystön juhlana alun perin 1800-luvun puolivälissä. Ilotulitteiden ampuminen on yleisesti sallittua Venetsialaisia vietettävissä paikkakunnissa, ellei metsäpalovaroitusta ole, taikka kaupunki muuta määrää. Merkkipäiviä Hyvää 24-vuotis syntymäpäivää 21.8.2009 johdosta iskälle! T: Elisa ja Onni Laine

Ystävien ja perheenjäsenten lausahduksia morsiusparista Merkkipäiviä: Markus Laine vietti syntymäpäiväänsä 21.8, samana päivänä kuin äitinsä Riitta Laine

Elisan ja Markuksen tarina Elisa ja Markus tapasivat ensimmäisen kerran kesällä 2003 kesätöissä Porin kaupungin mittaustoimistolla. Tuolloin Elisa oli opiskellut ensimmäisen vuoden Espoon teknillisessä korkeakoulussa maanmittausta ja tuli kesätyöharjoittelijaksi mainittuun työpaikkaan. Markus puolestaan opiskeli ammattikoulussa talonrakennuspuolella ja oli myös saanut kesätyöpaikan samaisesta työpaikasta. Useasti tuli kahvipöydässä pelailtua ”paskahousua” muidenkin työkavereiden voimin. Kesätyö päättyi. Elisa palasi opiskelupaikkakunnalle ja Markuskin palasi koulun penkille. Vuodet kuluivat. Markus valmistui rakennusmieheksi ja ehti olla työelämässä hetken ennen asevelvollisuuden koittamista. Valtion täydenpalvelunhoitolan jälkeen Markus palasi takaisin työelämään. Elisa kulutti tuon ajan sivistämällä itseään opiskellen. Kesät Elisa oli kesätöissä Porissa kaupungin mittaustoimella sekä maanmittauslaitoksella. Kesällä 2006 tiet johtivat jälleen samalle kesätyöpaikalle. Markus oli päättänyt vaihtaa rakennusalan hommat kartoittajan hommiin ja olikin saanut mittaustoimelta oppisopimuspaikan kolmeksi vuodeksi, jona aikana Markuksen oli tarkoitus valmistua kartoittajaksi. (Näin myös tapahtui kesäkuussa 2009). Elisalla oli opinnoissaan neljäs vuosi, eli vähän oli vielä opiskelua jäljellä. Elisa ja Markus ystävystyivät. Välillä pari tapasi myös sattumalta työpaikan ulkopuolella. Jutunaiheita tuntui riittävän. Vaiherikkaan, mutta julkaisulta sensuroidun syksyn ja talven jälkeen keväällä 2007 Elisa ja Markus siirtyivät asuttamaan yhteistä asuntoa Porin Väinölässä, molempien kyllästyttyä Pori-Espoo välin kulkemiseen ja Elisan saatua diplomityöpaikan Porista. Kesällä 2007 ilmoitti toivottu vauva tulostaan. Ennen vauvan syntymää Elisa ehti kuin ehtikin valmistua Diplomi-insinööriksi ja juhlia valmistujaisia vatsa äärimmilleen pingotettuna. Pari ehti ostaa asunnon ja aloittaa sen remontoinnin ennen kuin kahdesta tuli kolme 23.1.2008. Tuo rakkauden hedelmä sai kasteessa nimen Onni Juhani Laine. Kihlat pari vaihtoi maaliskuussa 2009, jolloin alkoikin rivakka häiden valmistelu. Tänään 29.8.2009 pari sanoi toisilleen TAHDON ja perhe sai yhteisen sukunimen Laine.

Lauantaina 29. elokuuta 2009Laineen Hääsanomat Kulttuuri Sopraano Reetta Haavisto tavattu esiintymässä Noormarkun kirkossa ENKELIN RUKOUS 1. Taivaan Isän kaikkein pienin enkeli kerran maailmaan se matkan suuntasi, kauan kiersi kunnes vihdoin löysi sen, kahden nuoren herkän, kauniin rakkauden. Ihmislapset alttarilla vierekkäin, mies ja vaimo ovat tästä eteenpäin, Taivaan Isän kaikkein pienin enkeli nöyrän rukouksen matkaan lähetti: Oi Isä, anna heille voimaa välittää tahtoa ymmärtää, tukea omaa ystävää. Suo heille koti, jossa toinen kannattaa, kun toinen uuvahtaa niin että rakkaus siellä aina elää saa. * * * * 2. Taivaan Isän kaikkein pienin enkeli, nuoren parin ajatukset aavisti, jakaa haluaisivat he vanhuuden kanssa onnellisten lastenlapsien. Nuoret hiljaa mielessään nyt lupaavat, että toinen toisiaan he tukevat. Tyytyväinen pieni taivaan enkeli lähtiessään hymyili ja kuiskasi: Oi Isä, anna heille voimaa välittää tahtoa ymmärtää, tukea omaa ystävää. Suo heille koti, jossa toinen kannattaa, kun toinen uuvahtaa niin että rakkaus siellä aina elää saa. Sanoittaja: Säveltäjä: Morsiamen pikkuserkku Reetta Haavisto lupautui laulamaan häissä elokuun viimeisenä lauantaina. Siitä, kenen häistä todellisuudessa oli kyse, ei Reettalla ollut varsinaisesti käsitystä. Totuus paljastui vasta myöhemmin. Vallan tavatonta esiintymisen tilaaminen ei tuolle kultakurkulle ole. Onhan hän alan taitava taitaja. Reetta valmistui laulunopettajaksi vuonna 2008 ja laulun opinnot jatkuvat Sibelius Akatemiassa. Hänestä kuulemme vielä! Esittäjä: Reetta Haavisto

Noormarkun kirkko Ensimmäinen suurempi remontti kirkkoon tehtiin yli puoli vuosisataa rakentamisen jälkeen vuonna 1989. Noormarkun kirkon ulkoseinät rakennettiin paikkakunnan kivestä ja sisäpinnat punaisista tiilistä. Vesikatto on kuparia. Kirkon koillispuoleiseen kulmaan rakennettiin seurakuntasali keittiöineen ja eteisineen. Eteläpuolelle sijoitettiin asehuone. Pääsisäänkäynti sijoitettiin kirkon länsipäätyyn. Kirkon rakennustöissä käytettiin mahdollisuuksien mukaan paikallista väkeä. Perustuksen ja muuraustyöt kivityömies Emil Svensberg. Kuparikaton rakensi peltiseppä J. A. Sjöblom Hinnerjoelta. Ovet, ikkunat ja saarnatuolin valmisti Pomarkun Liikeyhtiö. Penkit ja alttarilaitteet ovat paikallisten puuseppien käsialaa. Kaikki rautatyöt, ristit, sähkövalaistuslaiteet ja portit valmisti seppä Esko Lehtiniemi Noormarkusta. Kirkon 27- äänikertaiset urut tilattiin Kangasalan Urkutehtaalta. Sisäkoristelun toteuttanut taiteilija 6. Hongell määräsi myös värit kaikkiin maalattuihin pintoihin. Seurakuntasaliin johtaneen oven päällystän maalasi taiteilija Hj. Hagelstam asehuoneeseen johtavanoven ympäryksen taiteilija B. Thunström. Lasimaalaus on taiteilija G. Forströmin käsialaa. Lennart Segerstrålen maalaama alttaritaulu valmistui 1950-luvulla. Nykyinen kivikirkko rakennettiin samalle paikalle, josta kansalaissodan melskeissä tuhoutui tulipalossa entinen puukirkko. Taloudellisten syiden takia uuden kirkon rakentamiseen päästiin vasta 15 vuoden kuluttua entisen palosta. Pääsiäislauantaina 1918 kello yhdeksän aamulla syttyi Noormarkun kirkko palamaan. Palo lähti liikkeelle alttaripäädystä ja koko kirkko tuhoutui hetkessä maan tasalle. Palossa tuhoutui muun muassa Eeva Ahlströmin lahjoittama alttaritaulu, kirkon kirjastoja osa arkistoa. Toukokuussa 1918 kirkolliskokous valitsi toimikunnan uuden kirkon aikaansaamiseksi. Piirustukset uutta kirkkoa varten tilattiin kahdelta arkkitehdilta. Hyväksytyksi tulivat arkkitehti Stenbeckin luonnospiirustukset. Vuotta myöhemmin kirkolliskokous valitsi rakennustoimikunnan, mutta kun todettiin, että rakennuskustannukset olivat nousseet 332.000 markasta 500.000 markkaan, päätettiin kirkon rakentamisesta toistaiseksi luopua. Tilapäisinä kirkkoina toimivat pappila ja tehtaan kansakoulu, lopulta kirkkona alettiin käyttää Larnpuodin sillan pielessä sijainnutta entistä meijerirakennusta. Kirkon rakentaminen tuli uudelleen esille vuonna 1917, kun A. Ahlström Osakeyhtiö ilmoitti lahjoittavansa kirkon rakentamiseen 500.000 markkaa sillä ehdolla, että rakennustyöhön ryhdytään viiden vuoden kuluessa. Lahjoituksen syynä oli se, että Antti Ahlströmin syntymästä tuli kuluneeksi sata vuotta. Uusi kirkko päätettiin rakentaa professori Armas Lindgrenin piirustusten pohjalta. Neliöitä kirkkoon tuli lähes 600 ja istumapaikkoja 600 sanan kuulijalle. Vuonna 1931 rakennustoimikunta kokoontui vanha kirkon raunioille ja päätti paikan, johon uusi kirkko nousisi. Rakennustyöt aloitettiin 8. päivä huhtikuuta. Kirkon pohjasta löytyi hyvää muuraushiekkaa ja betonisoraa, ja tästä johtuen kirkon alakertaan päätettiin kaivaa noin kolmemetrinen kellarikerros. Kirkon kulmakivi muurattiin 23. päivä elokuuta 1931 ja kirkko vihittiin käyttöön 3. päivä syyskuuta 1933, jolloin vietettiin seurakunnan 200-vuotisjuhlaa.

Lauantaina 29. elokuuta 2009 Laineen Hääsanomat Kulttuuri Noormarkun kerho Rakennuksen alkuvuosikymmenet olivat hyvin värikkäitä aikoja. Noormarkun Nuorisoseura toimi myös alkuvuosina Palokunnan talossa. Noormarkun W.P.K:n toiminta lakkasi v. 1916 poliittisten olosuhteiden vuoksi. Vuosina 1916 - 1917 siellä asui n. 200 venäläistä sotilasta. Vuoden 1918 alkupuolen se oli punakaartilaisten hallussa ja saman vuoden huhtikuusta alkaen siellä toimi Noormarkun Suojeluskunta. Vuonna 1919 Noormarkun tehtaan W.P.K. päätti huutokaupata talon maksaakseen velkansa yhtiölle ja näin A. Ahlström Osakeyhtiö osti rakennuksen. Tällöin tehtiin päätös muuttaa rakennus kerhotaloksi. V. 1924 rakennus peruskorjattiin ja vihittiin juhlavin menoin Klubi- eli Seurataloksi. Klubi rakennettiin toimimaan kokoontumistilana Ahlströmin virkailijoille ja heidän perheilleen sekä niille yhdistyksille, joiden toiminnassa he olivat mukana. Heille oli tarjolla myös ateriapalvelut. Kerho oli tässä käytössä vuosikymmeniä, kunnes 1980-luvulla talon palveluita alettiin tarjota kaikille halukkaille. Nykyään Kerho on tunnettu erilaisten tilaisuuksien viettopaikkana ja usein sitä vieläkin kutsutaan Ahlströmin virkailijakerhoksi. Kodin Kuvalehti kysyi keväällä 2004 lukijoiltaan parhaita suomalaisia häiden viettopaikkoja. Noormarkun Kerho oli päässyt ilahduttavasti listalle mukaan. Lähde: A. Ahlström (http://www.a-ahlstrom.fi/sivu.aspx?taso=1&id=38) Elisa ja Markus olivat onnekkaita saadessaan juhlia häitänsä juuri Noormarkun Kerholla. Häät oli sovittu elokuuksi, eikä juhlapaikkaa ollut vielä tammikuussa varattuna. Toiveissa oli saada juhlat Kerhon tiloissa ja pettymys olisi ollut suuri, ellei tilaa olisi saatu. Kerho oli varattuna jo lähes jokaisena viikonloppuna eikä ainoastaan kesällä 2009 vaan myös kesällä 2010. Ihmeen kaupalla 29.8.2009 löytyi kerholta kuitenkin peruutuspaikka, joka varattiin pikaisesti. Siitä alkoi hulvaton häiden järjestely. Kerho on alunperin rakennettu Palokunnan taloksi v. 1907 Ahlströmin lahjoittamalle tontille. Palokunta osti tontilla sijainneet 4 riiheä uuden talon rakennusaineiksi. Kuvassa palokunnan talo vuodelta 1919

Noormarkun ruukkialueen rakennuksia…1/2 Havulinna Havulinnan on piirtänyt arkkitehti G. A. Lindberg arkkitehtitoimisto Grahn, Hedman Wasastjernalta ja se on valmistunut v. 1901. Rakennus on jugend- tyylinen villa. Se rakennettiin pääjohtaja, vuorineuvos Walter Ahlströmin ja hänen vaimonsa Lillin nuoren parin kodiksi Havulinna on nykyisin Ahlström-yhtiöiden koulutus- ja edustuskäytössä. Pääkonttori Pääkonttorin arkkitehdit olivat Walter Jung ja Emil Fabritius ja se rakennettiin vuosina 1914-1916. Rakennus on suurelta osin täysin alkuperäisessä kunnossa. Rakennus toimii tänäkin päivänä A. Ahlströmin Osakeyhtiön pääkonttorina ja siellä työskenetelee yhtiön yleis-, kiinteistö- ja taloushallinnon henkilökunta. Villa Mairea Vuonna 1939 valmistunut Villa Mairea on arkkitehti Alvar Aallon piirtämä rakennus. Sen rakennuttivat vuorineuvos Walter Ahlströmin tytär Maire ja hänen miehensä, pääjohtaja Harry Cullichsen. Villa Mairea on todellinen kokonaistaideteos ja maailman arkkitehtien pyhiinvaelluskohde. Nykyään Villa Mairea on Ahlström-yhtiöiden edustuskäytössä Lähde: A. Ahlström (http://www.a-ahlstrom.fi/sivu.aspx?taso=1&id=38)

Noormarkun ruukkialueen rakennuksia 2/2 Isotalo Isotalon on piirtänyt arkkitehti Evert Lagerspetz ja se on rakennettu v. 1877 - 1882. Talo rakennettiin yhtiön perustajan Antti Ahlströmin ja hänen perheensä kodiksi. Talon joenpuoleisessa päädyssä toimi pitkään yhtiön konttori.Isotalo on yksityiskäytössä.Isotalon rakennusryhmään kuuluvat lisäksi saman arkkitehdin piirtämä Pränni, joka on entinen pesula- ja saunarakennus, sekä Kymppi, joka on rakennettu posti- ja lennätinlaitokseksi, mutta joka myöhemmin toimi Isotalon palvelusväen asuintalona. Rakennusryhmään on myös kuulunut, 1950-luvulla palanut talo nro 8, joka oli myös palvelusväen asuinkäytössä. MetsäkonttoriMetsäkonttori on rakennettu v. 1866 Makkarakosken sahan (1853/1875) konttoriksi ja asuinrakennukseksi ja siitä johtuen on rakennuksen alkuperäinen nimi Sahala.Nykyään metsäkonttorissa työskentelevät metsätalouden toimihenkilöt, puutarhuri ja Pihlavan Saha Oy:n puunhankinnan ostomiehet. Lähde: A. Ahlström (http://www.a-ahlstrom.fi/sivu.aspx?taso=1&id=38)

Lauantaina 29.8.2009 Laineen Hääsanomat Viivi & Wagner Kalenteri Merkkipäiviä Ristikko Kultahääpäivä Markus ja Elisa Laine 29.8.2059 Hopeahääpäivä Risto ja Riitta Laine 18.8.2009

Laineen HääSanomat