140 likes | 271 Views
Organisational justice and health of employees: prospective cohort study. M Kivimäki, M Elovainio, J Vahtera, J E Ferrie (2002). Johdanto 1/2. Pitkittäistutkimus 10 suomalaisessa sairaalassa vuosina 1998 ja 2000, kysely ja seurantakysely
E N D
Organisational justice and health of employees: prospectivecohort study M Kivimäki, M Elovainio, J Vahtera, J E Ferrie (2002)
Johdanto 1/2 • Pitkittäistutkimus 10 suomalaisessa sairaalassa vuosina 1998 ja 2000, kysely ja seurantakysely • Kysely: perusjoukko 7375 (naisia 84% ja miehiä 16%), vastaajia 5668 (77%) • Seurantakysely: perusjoukko 4694, vastaajia 3773 (80%) • Otoksessa sairaanhoitajia (46%), lääkäreitä (10%), röntgen- ja laboratoriohenkilökuntaa (14%), hallinnollista henkilökuntaa (12%), laitoshuoltohenkilökuntaa (18%)
Johdanto 2/2 • Aiheena organisatorisen oikeudenmukaisuuden itsenäinen vaikutus työntekijöiden terveyteen • Ensimmäinen pitkittäistutkimus aiheesta, voidaan tehdä kausaalipäätelmiä
Käsitteitä 1/3 • Organisatorinen oikeudenmukaisuus - proseduraalinen oikeudenmukaisuus: päätökset ja niiden soveltaminen (asiataso) - henkilöjohtamisen (relational) oikeudenmukaisuus: esimiesten ja alaisten väliset suhteet (henkilötaso)
Käsitteitä 2/3 • Terveyden indikaattorit - viralliset sairauspoissaolot lääkärintodistuksella - lievät psyykkiset ongelmat (GHQ-12) - itse arvioitu terveydentila
Käsitteitä 3/3 • Muut terveyttä ennustavat tekijät: - ikä, sukupuoli, tulotaso, tupakointi ja alkoholinkulutus, liikuntatottumukset, painoindeksi - psykososiaaliset tekijät: * päätöksentekovapaus ja ”työautonomia” (skill discretion) työn kontrollin, työmäärän, sosiaalisen tuen ja vastustuksen ulottuvuuksina
Analyysi • Analyysissä käytetty SAS-ohjelmaa ja regressioanalyysiä • Käänteisen kausaliteetin testaaminen: voidaan sulkea pois mahdollisuus, jonka mukaan yksilön terveys vaikuttaisi koettuun organisatoriseen oikeudenmukaisuuteen
Tulokset 1/3 • Laskeva taso molemmilla koetun oikeudenmukaisuuden osa-alueilla sekä miehillä että naisilla • Organisatorinen oikeudenmukaisuus vaikuttaa terveyteen itsenäisesti iästä ja sukupuolesta riippumatta
Tuloksia 2/3 • Proseduraalisella oikeudenmukaisuudella on itsenäinen yhteys kaikkiin terveyden osatekijöihin • Matalalla koetulla henkilöjohtamisen oikeudenmukaisuudella on yhteys kasvavaan sairauspoissaoloriskiin ja lieviin psyykkisiin ongelmiin, mutta ei yhteyttä itse arvioituun terveydentilaan • Proseduraalinen oikeudenmukaisuus on siis yleisesti tärkeämpää terveydelle kuin henkilöjohtamisen oikeudenmukaisuus
Tuloksia 3/3 • Matala proseduraalinen oikeudenmukaisuus on myös yhteydessä matalaan henkilöjohtamisen oikeudenmukaisuuteen
Päätelmiä • Tuloryhmien väliset erot: - proseduraalisella oikeudenmukaisuudella selkeämpi terveysvaikutus johtotehtävissä olevilla - kuten aikaisemmissakin tutkimuksissa on todettu, proseduraalinen oikeudenmukaisuus vaikuttaa yleisesti enemmän terveyteen kuin henkilöjohtamisen oikeudenmukaisuus
Yhteenveto • Organisatorinen oikeudenmukaisuus on yksi olennainen ja itsenäinen psykososiaalisen työympäristön tekijä, joka vaikuttaa työntekijöiden sairastavuuteen
Kritiikkiä ja ajatuksia 1/2 • Muiden terveyttä kuvaavien muuttujien dikotomisuus (esim. liikuntatottumukset joko yli tai alle puoli tuntia nopeaa kävelyä viikossa) • Itse arvioidun terveydentilan mittari? • Perusjoukon työnkuvan erot esimerkiksi työautonomiassa ja tulotasossa (lääkäri vs. siivooja) -> hyvin monimuotoinen vastaajajoukko, jaettu vain kahteen ryhmään – toisaalta monipuolisella joukolla ehkä saatettu korvata sitä, että on tutkittu vain yhden työympäristön työntekijöitä
Kritiikkiä ja ajatuksia 2/2 • Mikä vaikutus seurantakyselyn tuloksiin on niillä 974 työntekijällä, jotka eivät enää olleet töissä seurantakyselyn aikana? • Kuinka paljon vastauksiin vaikuttivat persoonallisuustekijät, esim. vastustuksen kokemiseen? (esim. toiset valittavat enemmän) • Kuinka hyvin yleistettävissä miehiin pienen määrän takia? • Olisi mielenkiintoista kuulla tuloksia muista työympäristöistä…