1 / 26

Eduskuntavaalijärjestelmän uudistus

Eduskuntavaalijärjestelmän uudistus. HE Suomen Perustuslain 25 §:n, vaalilain ja puoluelain 9 §:n muuttamisesta Oikeusministeri Tuija Brax 4.3.2010. Vaalijärjestelmän uudistaminen: Tavoitteet. Suhteellisen vaalitavan mahdollisimman hyvä toteutuminen

symona
Download Presentation

Eduskuntavaalijärjestelmän uudistus

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. Eduskuntavaalijärjestelmän uudistus HE Suomen Perustuslain 25 §:n, vaalilain ja puoluelain 9 §:n muuttamisesta Oikeusministeri Tuija Brax 4.3.2010

  2. Vaalijärjestelmän uudistaminen: Tavoitteet • Suhteellisen vaalitavan mahdollisimman hyvä toteutuminen • Oikeudenmukainen vaalitulos: puolueen koko maan äänimääräosuus ja koko maan paikkamääräosuus vastaavat toisiaan • Nykyisessä järjestelmässä suurimmat puolueet saavat hieman enemmän paikkoja kuin niiden koko maan äänimääräosuus edellyttäisi • Äänestäjän äänellä sama painoarvo eri puolilla maata

  3. Alueellisen edustavuuden säilyttäminen nykyisellä tasolla • Kustakin vaalipiiristä valitaan sen asukasluvun edellyttämä määrä kansanedustajia • Äänikynnyksen avulla estetään poliittisen kentän pirstoutuminen • Mahdollistetaan puoluetuen maksaminen sellaisille kohtuullista kannatusta saaneille puolueille, joiden kannatus ei kuitenkaan riitä eduskuntapaikkaan • Ei muutoksia Ahvenanmaan maakunnan vaalipiirissä toimitettaviin eduskuntavaaleihin

  4. Keskeiset uudistukset • Vaalien tulosta laskettaessa koko maa (pl. Ahvenanmaa) muodostaa yhden vaalialueen eli kunkin puolueen vaalitulos määräytyy sen koko maassa saamien äänten perusteella • Valtakunnallinen äänikynnys 3 % • Vaaliliitot kielletään

  5. Ehdokasasettelu ja äänestäminen • Vaalipiirijako ja kansanedustajien paikkojen jako vaalipiirien kesken asukaslukujen perusteella säilyvät nykyisellään • Vaalipiirijakoa voidaan perustuslain rajoissa tarvittaessa muuttaa, jolloin se vaikuttaa vaalipiiristä valittavien kansanedustajien lukumääriin, mutta ei puolueiden koko maan vaalitulokseen • Ehdokkaat asetetaan vaalipiireittäin ja äänestäjät äänestävät oman vaalipiirinsä ehdokasta • Ehdokkaita voivat asettaa puolueet ja valitsijayhdistykset • Valitsijayhdistyksen yhden ehdokkaan asettamiseksi voi perustaa 100 vaalipiirissä äänioikeutettua henkilöä

  6. Puolueet eivät voi muodostaa keskenään vaaliliittoja • Valitsijayhdistykset voivat muodostaa keskenään yhteislistoja yhdessä vaalipiirissä tai useammassa vaalipiirissä • Esimerkki 1: Neljä valitsijayhdistystä Vaasan vp:ssä muodostaa yhteislistan • Esimerkki 2: Kaksi valitsijayhdistystä Helsingin vp:stä, kolme Uudenmaan vp:stä ja yksi Kymen vp:stä muodostaa yhteislistan • Puolue tai yhteislista voi asettaa yhdessä vaalipiirissä enintään 14 ehdokasta tai niin monta ehdokasta kuin vaalipiiristä valitaan edustajia

  7. Äänten laskenta 1: Koko maan tulos • Vaalien tulos määräytyy ehdokkaita asettaneiden koko maassa (14 vaalipiirissä) saaman äänimäärän mukaan • Valtakunnallinen äänikynnys 3 % • Kansanedustajia voi saada vain sellainen puolue tai muu ehdokkaita asettanut, joka saa koko maassa annetuista äänistä vähintään 3 % • Äänikynnyksen ylittäneille puolueille lasketaan vertausluvut d’Hondtin menetelmän mukaisesti • Puolueen 1. vertausluku on sen koko maan äänimäärä, 2. vertausluku puolet siitä, 3. vertausluku kolmanneksen jne. • Vertausluvut asetetaan suuruusjärjestykseen ja niistä 199 suurinta osoittavat, kuinka monta kansanedustajaa kukin puolue saa

  8. Äänten laskenta 2: Puolueiden paikat vaalipiireihin • Kunkin puolueen paikat jaetaan vaalipiireihin samassa suhteessa kuin puolueen saamat äänet jakautuvat vaalipiirien kesken • Puolue saa vaalipiirissä Y 10 % koko maassa saamistaan äänistä => se saa vaalipiirissä Y 10 % koko maassa saamistaan kansanedustajapaikoista • Kustakin vaalipiiristä valitaan sen asukasluvun edellyttämä määrä kansanedustajia kuten nykyisinkin

  9. Jako toimitetaan Hare-Niemeyerin menetelmän sovelluksella • Kullekin puolueelle lasketaan kuhunkin vaalipiiriin desimaaliluku kaavalla [vaalipiirin äänimäärä jaettuna koko maan äänimäärällä] x [koko maan paikkamäärä] • Desimaaliluku on esim. 3,6598. Sen kokonaislukuosa on 3 ja desimaaliosa 6598 • Kokonaisluku osoittaa, kuinka monta paikkaa puolue saa vaalipiiristä. • Jos kaikki 199 paikkaa eivät tule jaetuiksi kokonaislukuosien perusteella, loput paikat jaetaan desimaaliosien suuruusjärjestyksen mukaan • Jaon lopputulema on, että • Kukin puolue saa sen määrän kansanedustajapaikkoja kuin sille koko maan äänimäärän mukaisesti kuuluu JA • Kustakin vaalipiiristä valitaan niin monta kansanedustajaa kuin sen asukasluku edellyttää

  10. Äänten laskenta 3: Valittavat kansanedustajat • Kun on selvillä kuinka monta kansanedustajaa kukin puolue saa kustakin vaalipiiristä, kansanedustajiksi valitaan puolueiden eniten henkilökohtaisia ääniä saaneet ehdokkaat

  11. Puoluetuen myöntäminen • Puoluetukea voitaisiin valtion talousarvion rajoissa myöntää puolueelle, joka saa vähintään 2 % mutta alle 3 % annetuista äänistä • Eduskuntavaaleissa 2-3 %:n puolueita • Vuonna 2007: ei yhtään (suurin sai 0,7 %) • Vuonna 2003: ei yhtään (suurin sai 1,6 %) • Vuonna 1999: ei yhtään (suurin sai 1,1 %) • Vuonna 1995: yksi (NUORS, 2,8 %) • Vuonna 1991: ei yhtään (suurin sai 0,8 %)

  12. Vaalipäivien muutos HE vaalilain muuttamisesta

  13. Vaalipäivien muuttaminen • Eduskuntavaalien vaalipäivä maaliskuun 3. sunnuntaista huhtikuun 3. sunnuntaiksi • Voimaan jo vuoden 2011 vaaleissa (vaalipäivä silloin 17.4.) • Jos vaalipäivä sattuu pääsiäiseksi tai pääsiäistä seuraavaksi sunnuntaiksi, vaalipäivä on viikkoa ennen pääsiäistä • Pääsiäinen muuttaa vaalipäivää vuonna 2019 ja 2023 • Presidentinvaalin ensimmäisen vaalin vaalipäivä tammikuun 3. sunnuntaista tammikuun 4. sunnuntaiksi

  14. Vaali- ja puoluerahoitusuudistus Osa II:Puoluerahoituksen avoimuus

  15. Hallituksen esitys puoluelain, vaalirahoituslain ja rahankeräyslain muuttamisesta • Valtioneuvosto hyväksyi tänään esityksen sisällön. • Tasavallan presidentin on tarkoitus antaa esitys eduskunnalle huomenna 5. maaliskuuta 2010. • Ehdotetut lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan viimeistään kuusi kuukautta ennen vuoden 2011 eduskuntavaalien vaalipäivää.

  16. Esityksen tavoitteet • Lisätä puoluerahoituksen avoimuutta • Ehkäistä korruptiota ja epäasiallisiin sidonnaisuuksiin perustuvaa vaikuttamista puolueiden toimintaan • Ottaa huomioon GRECO:n Suomelle antamat suositukset puoluerahoituksen avoimuudesta • Parantaa luottamusta poliittiseen toimintaan

  17. Tuki puolueelle ja puolueyhdistykselle • Puolueyhdistyksiä ovat kaikki puolueeseen tai sen jäsenyhdistykseen kuuluvat yhdistykset. • Tueksi luetaan rahana, tavarana, palveluna tai muulla vastaavalla tavalla saadut suoritukset. • Tukena ei kuitenkaan pidetä: mm. tavanomaista talkootyötä, tavanomaiseen järjestötoimintaan liittyviä käyvän arvon mukaisia suorituksia, puolueen ja puolueyhdistysten toisiltaan saamia suorituksia, valtionavustuksena saatua puoluetukea. • Tukena saadut suoritukset on ilmoitettava ja niihin kohdistuu rajoituksia.

  18. Tuki puolueen lähiyhteisölle • Puolueen lähiyhteisöllä tarkoitetaan sellaista yhteisöä ja säätiötä, jonka puolue asianomaisen yhteisön tai säätiön suostumuksella ilmoittaa olevan puolueen lähiyhteisö. • Lähiyhteisöksi voidaan ilmoittaa myös yhteisön tai säätiön rahasto. • Tarkoitus on, että lähiyhteisöiksi ilmoitettaisiin ainakin kaikki sellaiset yhteisöt, säätiöt ja rahastot, jotka toiminnallaan aktiivisesti edistävät puolueen toimintaa sen yhteisohjelmassa ilmaistujen periaatteiden ja tavoitteiden toteuttamiseksi. • Lähiyhteisön tukena saamat suoritukset on ilmoitettava ja niihin kohdistuu rajoituksia. • Lähiyhteisön suoritukset puolueelle tai puolueyhdistykselle ovat tukea.

  19. Tukea koskevat rajoitukset • Rajoitukset koskevat puolueen, puolueyhdistyksen ja puolueen lähiyhteisön saamaa tukea. • Kielto ottaa vastaan tukea, jonka antajaa ei voida selvittää. • Tukikatto eli kielto ottaa vastaan samalta lahjoittajalta enempää tukea kuin 30 000 euroa kalenterivuodessa. • Kielto ei koske lähiyhteisön tukea puolueelle ja puolueyhdistykselle eikä testamenttilahjoituksia.

  20. Kielto ottaa vastaan ulkomaista tukea (ei koske tukea yksityishenkilöiltä ja puolueen aatesuuntaa edustavilta kv. yhteisöiltä) • Kielto ottaa vastaan tukea eräiltä julkisyhteisöiltä. • Kiellettyä olisi tuen vastaanottaminen mm. kunnilta, kuntayhtymiltä, valtion tai kunnan liikelaitoksilta sekä julkisoikeudellisilta yhdistyksiltä ja laitoksilta. Kielto ei kuitenkaan koskisi toimitilojen käyttöä eikä tavanomaista vieraanvaraisuutta.

  21. Yli 30 000 € Tukena saadut suoritukset on ilmoitettava ja niihin kohdistuu rajoituksia. Yli30 000 € Kielto ottaa vastaan samalta tukijalta enempää tukea kuin 30 000 €. Lähiyhteisö Yli30 000 € Puolueyhdistys Ei tukikattoa Puolue Ei tukikattoa Tukikatto ei koske lähiyhteisön tukea puolueelle tai puolueyhdistykselle.

  22. Ajantasainen ilmoitus • Puolueen, puolueyhdistyksen ja puolueen lähiyhteisön saamasta tuesta on tehtävä ajantasainen ilmoitus. • Ilmoitus on tehtävä tuen määrästä ja antajasta aina, kun tuen arvo on vähintään 1 500 euroa. • Ilmoitus on tehtävä Valtiontalouden tarkastusvirastolle viimeistään tuen vastaanottamista seuraavan kuukauden 15. päivänä. • Tarkastusvirasto julkaisee ilmoitukset internetissä. • Erikseen ilmoitettavan tuen raja lasketaan 1 500 euroon myös ehdokkaiden osalta kaikissa valtakunnallisissa vaaleissa (kuntavaaleissa 800 euroa).

  23. Vaalikampanjan kulut ja rahoitus • Kampanja-aika alkaa kuusi kuukautta ennen vaalipäivää ja päättyy kaksi viikkoa vaalipäivän jälkeen. • Vaalikampanjan kulut ja rahoitus eriteltävä jokaisten yleisten vaalien osalta. • Vaalikampanjan kulut: vaalimainonta (sanoma-, ilmaisjakelu- ja aikakauslehdet, radio, televisio, tietoverkot), ulkomainonta, painetun materiaalin hankkiminen, mainonnan suunnittelu ja vaalitilaisuuksien järjestäminen, vaalikampanjaa varten annetut avustukset jne. • Vaalikampanjan rahoitus: lainat, valtionavustus, tuki ja muut rahoituslähteet. • Mahdollisuus tehdä ennakkoilmoitus, joka sisältää suunnitelman vaalikampanjan kuluista ja rahoituksesta.

  24. Valvonta • Lain pääasiallinen valvonta keskitetään Valtiontalouden tarkastusvirastoon. • Oikeusministeriö valvoo kuitenkin puoluetuen käyttöä. • Tarkastusvirasto voi velvoittaa valvottavan sakon uhalla täyttämään velvollisuutensa. • Puolueiden ilmoitukset ja asiakirjat julkaistaan puoluerahoituksen ilmoitusrekisterissä. • Säännösten olennainen laiminlyönti voi johtaa puoluetuen pidättämiseen tai takaisinperintään.

  25. Vaalirahoituslaki • Ehdokkaalle tulee kielto vastaanottaa ulkomaista tukea ja tukea eräiltä julkisyhteisöiltä. • Kielto ottaa vastaan laissa säädettyä määrää enempää tukea (3 000 € kunnallisvaaleissa, 6 000 € eduskuntavaaleissa ja 10 000 € europarlamenttivaaleissa) ulotetaan koskemaan myös samalta tukijalta toisten kautta välitettyä tukea.

  26. Sama rajoitus välitetystä tuesta lisätään koskemaan puolueen tai puolueyhdistyksen antamaa tukea, jota rahamääräinen raja ei lähtökohtaisesti koske. • Erikseen ilmoitettavan tuen raja lasketaan 1 500 euroon europarlamenttivaaleissa ja presidentinvaalissa. • Velvollisuus tehdä jälki-ilmoitus vaalikampanjan kulujen kattamiseksi eduskuntavaaleissa tai europarlamenttivaaleissa otetusta lainasta ja lainan maksamiseen saadusta vähintään 1 500 euron arvoisesta tuesta.

More Related