1 / 53

AO kokous A jankohtaiset asiat

AO kokous A jankohtaiset asiat. Nina Lahtinen. YHTEISHAKU KEHYSRIIHI Hakijasumanpurku Kelpoisuudet Oppivelvollisuudenpidennys TUTKE 2 RAHOITUSUUDISTUS RAKENTEELLINEN KEHITTÄMINEN/JÄRJESTÄMISVERKKO OPPISOPIMUS KUNTAUUDISTUS TUOTTAVUUS JA TULOKSELLISUUS VALTIONOSUUSJÄRJESTELMÄN UUDISTUS

honorato-cantu
Download Presentation

AO kokous A jankohtaiset asiat

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript

  1. AO kokousAjankohtaiset asiat Nina Lahtinen

  2. YHTEISHAKU • KEHYSRIIHI • Hakijasumanpurku • Kelpoisuudet • Oppivelvollisuudenpidennys • TUTKE 2 • RAHOITUSUUDISTUS • RAKENTEELLINEN KEHITTÄMINEN/JÄRJESTÄMISVERKKO • OPPISOPIMUS • KUNTAUUDISTUSTUOTTAVUUS JA TULOKSELLISUUS • VALTIONOSUUSJÄRJESTELMÄN UUDISTUS • - Lausunnolla 4.4 asti

  3. Rahoitusleikkaukset Rahoitusmalliuudistukset Opiskelijavalintauudistus Uudet järjestämisluvat Järjestä- ja toimipisteverkoston tiivistäminen Tutkintojärjestelmän rakenteellinen ja sisällöllinen uudistaminen Laatujärjestelmien auditointi Lainsäädäntöjen uudistaminen Osakeyhtiöittäminen Koulutusmuotojen uudelleen järjestelyt ja yhdistymiset Oppivelvollisuusiän pidentäminen Eri koulutussektoreiden yhteistyön tiivistäminen

  4. KELPOISUUKSIEN PURKU 2015 • Tavoitteena vähentää kuntien menoja 165 milj. e 2017 tasolla • OKM ( 20 milj e) ja STM ( 145 milj. e) esitys 28.2.2014 • väljennetään liian yksityiskohtaisia henkilöstönormeja ja kapea-alaisia kelpoisuusvaatimuksia, jotka vaikeuttavat palvelujen tehokasta järjestämistä sekä tehtävien ja työnjaon uudistamista Ministeriön esitystä täydennetään siten, että • se kytketään johdonmukaisesti yhteen toimenpiteiden 1.6 ja 3.2 kanssa. • ministeriöt velvoitetaan uudistamaan toimialoillaan kelpoisuusvaatimuksia siten, että kelpoisuuden tuottavia opintoja voidaan suorittaa nykyistä joustavammin.

  5. OKM:N ALUSTAVIA ESITYKSIÄ • Ammatillisen koulutuksen henkilöstön kelpoisuutta koskevia erivapauksia (voimaan 1.8.2015) • Vapaan sivistystyön opettajina toimivien kelpoisuusvaatimukset • Aikuiskoulutuksen sosiaali- ja terveysalan koulutuksen opettajien kelpoisuusvaatimuksia • Eräiltä osin perusopetuksen aineenopettajan kelpoisuuden tarkastelua • Ammatillisen aikuiskoulutuksen tutkintorakenteen suhdetta sosiaali- ja terveysalan kelpoisuusvaatimuksiin • Ammattikorkeakouluja ja korkeakoulututkintoon liittyviä kelpoisuusvaatimuksia • Budjettivaikutukset: ei merkittäviä taloudellisia vaikutuksia, voivat jossakin määrin tuoda oppilaitoksille säästöjä palkoissa. • Kestävyysvaikutukset: Muutokset helpottaisivat henkilöstön rekrytointia ja sitä kautta joustavoittaisivat ja tehostaisivat työmarkkinoiden toimintaa.

  6. OKM ESITYS KELPOISUUKSISTA Laajennetaan AMK tutkinnon tuottamaa kelpoisuutta: • Kelpoisuus sosiaalityöntekijän tehtäviin: sosionomi (AMK)-tutkinto tuottaa kelpoisuuden sosiaalipalvelutehtäviin. Vaativiin sosiaalipalvelutehtäviin edellytetään YAMK. • Kelpoisuus lastentarhanopettajan tehtäviin: Lastentarhanopettajan kelpoisuusvaatimuksia ehdotetaan muutettavaksi siten, että sosionomin tutkintoon sisältyvät varhaiskasvatuksen tai sosiaalipedagogian opinnot tuottavat pätevyyden myös esiopetukseen. Säädökset valmistellaan • osana päivähoitoa koskevan lainsäädännön kokonaisuudistusta • HE kevätistuntokaudella 2015 ja voimaan vuoden 2016 aikana

  7. LEIKKAUKSET TÄLLÄ HALLITUSKAUDELLA: - esi- ja perusopetuksen rahoituksesta leikataan yhteensä yli 600 miljoonaa euroa.  Yksistään vuoden 2014 leikkaukset vastaavat lähes koko Vantaan peruskoulun vuosittaisia menoja( 156 miljoonaa). -          toinen aste: noin 500 miljoonaa. -          AMK:t toimintamenoista viidennes -          vapaa sivistystyö n. 25 milj. -          ammatillisen aikuiskoulutuksen ja aikuiskoulutuksen leikkaukset: aikuisten oppisopimuskoulutuksesta, toisen asteen järjestäjäverkon karsiminen, tutkintoon johtamattoman koulutuksen rahoituksesta luopuminen verottavat kaikki aikuiskoulutuksesta kymmeniä miljoonia -          työvoimapoliittinen aikuiskoulutus n 70 milj -          Suomen Akatemia 10 milj.,

  8. REHTORITYÖRYHMÄN LOPPURAPORTTI 19.12http://www.oph.fi/download/153672_Rehtorien_tyonkuvan_ja_koulutuksen_maarittamista_seka_kelpoisuusvaatimuste.pdf

  9. Oppilas- ja opiskelijahuoltolakivoimaan 1.8.2014 Sanna Haanpää

  10. Työrauha ja osallisuus Nina Lahtinen

  11. PERUSOPETUSLUKIOAMMATILLINEN KOULUTUSAMMATILLINEN AIKUISKOULUTUS

  12. HANKKEITA…

  13. II-ASTE JA RAPO (1) Uudistukset (yht -260 milj e): Rahoitusjärjestelmä: • rahoitus perustuu ensisijaisesti suorituksiin (esim. tutkinnot, osatutkinnot, osaamispisteet) ja tuloksiin, ei opiskeluaikaan. • aiheutuu myös säästöjä tila- ja laitekustannuksissa. • Julkinen rahoitus tutkintojen osien ja tutkintojen järjestämiseen • Ei julkista rahoitusta • lukiokoulutuksen aineopinnot • ammatillisen lisäkoulutuksen (oppilaitos- ja oppisopimusmuotoinen) osatutkintoon johtamattomat koulutukset • Aikataulu: HE keväällä 2014, voimaan 1.1.2015

  14. II-ASTE JA RAPO (2) • Järjestäjäverkkoatiivistetään siten, että vahvojen lukio- ja ammatillisen koulutuksen (perus- ja lisäkoulutus) järjestäjien toimintaedellytyksiä parannetaan ja jatko-opintoihin ja työelämän tarpeisiin vastaavan koulutuksen alueellinen saavutettavuus voidaan turvata. • Toimenpideohjelma käynnistyy alkuvuodesta 2014. • Koulutuksen järjestämisluvat uusitaan viimeistään 1.1.2017 lukien.

  15. KANSALLISEN OSAAMISPERUSTAN VAHVISTAMISEN HANKE HANKE

  16. OPPIVELVOLLISUUDEN PIDENTÄMINEN • oppivelvollisuus päättyy kun perusopetuksen oppimäärän suorittamisesta on kulunut vuosi tai sen alkamisesta 11 vuotta tai henkilö on suorittanut toisen asteen tutkinnon. • suoritetaan ensisijaisesti toisen asteen tutkintoon johtavassa koulutuksessa lukiossa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa myös oppisopimuksena. • Toissijaisesti koulutuksessa, jolla parannetaan edellytyksiä aloittaa toisen asteen opinnot, eli maahanmuuttajien lukiokoulutukseen valmistavassa koulutuksessa, ammatilliseen koulutukseen valmistavassa tai valmentavassa koulutuksessa tai perusopetuksen lisäopetuksessa. • Lisäksi voidaan suorittaa työpajassa, kuntoutuksessa tai vaikeimmin vammaisten opiskelijoiden työhön ja itsenäiseen elämään valmentavassa ja kuntouttavassa opetuksessa ja ohjauksessa. • Perusopetuksen jälkeinen opiskelijavalinta järjestetään niin, että jokaiselle oppivelvolliselle voidaan osoittaa paikka oppivelvollisuuden piirissä olevassa koulutuksessa. • Oppimateriaalit maksuttomia • Nuorten työpajatoiminnan non-formaalia oppimisympäristöä hyödynnetään soveltuvin osin työpaikalla tapahtuvassa oppimisessa ja oppisopimuskoulutuksessa. Toiminnan informaatio-ohjaus voidaan aloittaa ennakoivasti ennen uuden säädöksen voimaan tuloa. • Kustannukset ovat kehyskaudella arviolta 15 milj. euroa/vuosi.

  17. TOISEN ASTEEN KOULUTUKSEN JA VAPAAN SIVISTYSTYÖN RAKENTEELLISTA UUDISTAMISTA KOSKEVA HANKE

  18. Toisen asteen koulutuksen rakenteellinen uudistaminen • Tehostetaan koulutusjärjestelmän toimintaa: Rakennepoliittisessa ohjelmassa sovittu 195 miljoonan euron leikkauksesta. • Koulutuksen järjestäjäverkkoa tiivistetään olennaisesti • ”järjestäjien toimintaedellytyksiä parannetaan ja jatko-opintoihin ja työelämän tarpeisiin vastaavan koulutuksen alueellinen saavutettavuus turvataan” • Tavoitteena 1.1.2017 voimaan tuleva ”vahvoihin toisen asteen koulutuksen järjestäjiin perustuva koulutuksen järjestäjäverkko”. • Ruotsinkielinen koulutus ja koulutusverkko mukana. • Rakenteellisen uudistamisen kokonaisuuteen liittyy ja siinä otetaan huomioon säätely- ja rahoitusjärjestelmän uudistaminen sekä ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän uudistaminen.

  19. Toisen asteen koulutuksen rakenteellinen uudistaminenSUUNNITELTU AIKATAULUTUS 01-05/2014 pohjavalmistelu 02-05/2014järjestäjäverkon kriteerien valmistelu 02-04/2014Kehittämisen suuntaviivat ja poliittiset linjaukset (OKM, siv. pol. min.tr, hallituksen iltakoulu) 4-8/2014 toimeenpanon edellyttämät mahdolliset säädösmuutokset toimintalainsäädäntöön, voimaan 01/2015. 09-11/2014 Vuoropuhelu koulutuksen järjestäjien kanssa 1/2015 OKM kirje mm. järjestämislupien hakemisesta ja kriteereistä sekä koulutuksen järjestäjille tieto, millaisia tietoja niiltä tullaan pyytämään järjestämisedellytyksistä 01-03/2015 Vuoropuhelu koulutuksen järjestäjien kanssa.   08/2015Hakemukset koulutuksen järjestäjiltä 09-11/2015 Hakemusten käsittely ja esitykset uusiksi luviksi 11-12/2015 Poliittinen käsittely 1-3/2016 OKM päätökset luvista 1.1.2017 järjestämisluvat voimaan

  20. Vapaan sivistystyön rakenne- ja rahoitusuudistus • Tavoitteena toiminnan laadun ja vaikuttavuuden varmistamiseksi luoda riittävän suuret vapaan sivistystyön oppilaitokset. • Hankkeessa tarkastellaan ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen, lukioiden ja vapaan sivistystyön muodostamaa kokonaisuutta. • Järjestäjäverkon ja rahoituksen uudistusta valmistellaan jo työryhmässä, jonka määräaika on 15.12.2014. • HUOM! OAJ:lla ei ole edustusta em. ryhmässä.

  21. Vapaan sivistystyön rakenne- ja rahoitusuudistus 01/2014rakenne- ja rahoitustyöryhmän valmistelu käynnistyy 06/2014 Kehittämisen suuntaviivat ja poliittiset linjaukset   10/2014kentän kuuleminen   15.12.2014rakenne- ja rahoitustyöryhmä jättää ehdotuksensa OKM:lle 12/2014 – 1/2015 Vapaan sivistystyön rakenne- ja rahoitustyöryhmän raportin lausuntokierros 01/2015Poliittinen käsittely 01/2015OKM:nkirje ylläpitäjille 02-08/2015 mahdolliset säädösmuutokset   03-04/2015Vuoropuhelu ylläpitäjien kanssa.   04-09/2015 Ylläpitäjäkohtaiset rahoituksen reunaehtopäätökset 08/2015 ylläpitämislupahakemus 09-11/2015 Ylläpitämislupahakemuskäsittely ja esitys uusiksi ylläpitämisluviksi 11-12/2015 Poliittinen käsittely 1.1.2016 rahoitus voimaan 1-3/2016 OKM päätös ylläpitämisluvista 1.1.2017 ylläpitämisluvat voimaan

  22. Toimilupahaku amkeilla: • Ylläpitäjän ja haetun ammattikorkeakoulun perustiedot • Haetun ammattikorkeakoulun tarpeellisuus ammattikorkeakoululain 4 §:n mukaisia tehtäviä varten • Haetun ammattikorkeakoulun toiminnalliset edellytykset • Ylläpitäjän taloutta koskevat tiedot • Haetun ammattikorkeakoulun taloudelliset edellytykset • Ammattikorkeakoulun toimintaan käytettävissä olevat tilat sekä tukipalvelut • Opiskelijapalveluiden järjestäminen • Hallinnon järjestäminen • Hakijan keskeiset perustelut toimiluvan myöntämiselle

  23. OAJ:n mahdollisia tavoitteita ja näkökulmia (amk-uudistuksen kokemuksista opittua) • Henkilöstön asema • Hyvän henkilöstöpolitiikan noudattaminen ei saa jäädä huomiotta. • Erillinen henkilöstöryhmä saatava ohjausryhmän rinnalle! • Uudistukset tehtävä yhtenäisenä kokonaisuutena > ei pilkkomista osiin (vaiheistus) • Amk-uudistus kaksi vaiheinen > Alussa unohdettiin ratkaista valtio-kunta –suhde • Hankaloittanut esim. toimipisteverkoston kokoamista ja amk-uudistusta • VM mukaan ohjausryhmään alusta lähtien • VM:n budjettiesityksissä huomioitava tulevat muutokset • Vahva pyrkimys tehdä uudistustyö virkamiestyönä • Mm. ohjausryhmän ohjailu tai lausuntopoiminta valikoitua • Koulutuksen järjestäjien erimielisyys vahvistaa tätä

  24. Laskelmaesitykset näkyväksi ohjausryhmälle • Oppilaitoskohtaiset rahoitusnäkymät päätöksenteon pohjaksi > on vain arvailuja vaikutuksista ilman tätä • Mm. henkilöstövaikutukset arvioitavissa tätä kautta • Eri sidosryhmien lausunnot > lausuntokooste • Löytyy hyvät perustelut mm. miksi jokin asia ei onnistu > tästä on apua jatkotyöstölle ja OAJ:n vaatimuksille. • Toimilupaprosessi • raskas, vie todella paljon htv-resurssia > toisaalta myös positiivista toiminnallista uudistamista

  25. Mitä pitäisi ottaa kriteereiksi järjestämislupaprosessissa?

  26. JÄRJESTÄMISKRITEERIT lukio • Kuka on järjestäjä? Halutaanko Jyväskylän mallia, OY:tä, kuntaa… • Onko tavoite ajaa ammatillinen ja lukio yhteen? Millainen yhteistyö ammatillisen ja lukion välillä on tavoitteena? • Tuleeko Amk puolen auditointijärjestelmä toiselle asteelle laadunvarmistukseen? • Missä suhteessa järjestämislupa rajaa toimipaikkojen määrää? • Miten käy pientenlukioiden? Onko järjestämisluvalla jokin koko edellytys? • Toisen asteen oltava ns. kotoa käytävää opiskelua • Hallinnon henkilöstömäärä ei saa kasvaa • Miten henkilöstöpolitiikka huomioon otetaan hakukriteerissä?

  27. ammatillinen • Miksi koulutuksen oltava kotoa käytävää? Oppilaitokset sijoittuisi kaikki isoihin kaupunkeihin. Osalla on valtakunnallinen ei vain alueellinen tehtävä. • Etäopetus- lähiopetus suhde, • Riittävät resurssit • Työssäoppiminen ja etätehtävät: paljonko voi olla etänä? Open ohjausmahdollisuudet • Erityisopetuksen järjestäminen, miten alueella huolehditaan • Paperi vaade ylemmältä taholta liian suuri, nostaa hallinnon määrää • Välihallinnon määrä liian suuri, koulutusjohtaja rehtori, tiimi vastaava, koulutuspäällikkö, … näitä liikaa II • Lukio + ammatillinen toimiva amk voisi liittyä myös tähän Kajaani malli • Opiskelija haluaa vaihtaa paikkakuntaa • 55 opintopiste kertymä- 3,5 v koulutus menee hukkaan osa, rästisuorittajat ongelma – kaikki 3,5 v koulutukset alkaa syksyllä • 15-16 v vapaa valinnaisuus liian suuri, mansikan poiminta esim . Korvaa opintoja joilla ei mitään yhteyttä niihin • Opiskelijahuoltopalveluiden turvaaminen II • opetushenkilöstön määrän suhde opiskelijoihin • Hallinnon määrän rajaus: hallintopalvelut ulkoistus vai ei, kaatuuko opettajalle näitä töitä mikä on opettajan rooli • Auditointi: auditoidaan toimintaa ei dokumentteja! II auditointirinki verkosto, menetelmä, jote voisi hyödyntää • Vähentääkö kilpailu samoista rahoista benchmarkkausta ja yht työtä?

  28. Malli A Perusrakenne Ensimmäinen ammatillinen perustutkinto Malli B EAT AT AIKO ”ostettavia tutkintoja” yrityksien henkilöstölle Malli C Jo yksi tutkinto suoritettuna Työryhmässä esillä ollut ehdotus uudeksi ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen rahoitusmalliksi 6-7%? Kuinka paljon suorituksia pitää olla 60 ? vrt amk ja yo 55 opintopistettä 45-48 %? • Siirtymäaika: • 2 vuotta, 5 % (ALUSTAVA)

  29. Rahoitus • Laskennallisen rahoituksen osalta kriteerit oltava kaikkiin yhteisesti sovellettavia(mm. alue/ alakohtaisuus vaikuttaa). • Rahoituksessa on otettava huomioon ainakin alakohtaiset kustannuserot, koulutuksen järjestämismuodot, erityistä tukea tarvitsevat opiskelijat, tutkintoa suorittamattomat ja tutkinnon suorittaneet, majoitettavat opiskelijat sekä valmentavat koulutukset

  30. OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014

  31. OAJ:n Työolobarometrin perustiedot • Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 • Kyselyn vastaajia 1347 • Opetusalan ammattijärjestön ja • Finlands Svenska Lärarförbundin rivijäseniä varhaiskasvatuksesta yliopistoihin • Vastausprosentti 38,5 • 81 % kunnan tai kuntayhtymän palveluksessa • 39 % peruskoulussa työssä • 84 % vakinaisessa palvelussuhteessa • 5 % esimiehenä

  32. Työtyytyväisyys ja työstä innostuminen • 78 % opettajista kokee erittäin tai melko usein työstä innostumista • 79 % opettajista kokee, että työhön on mukava syventyä erittäin tai melko usein • Naisten ja miesten välillä molemmissa selkeä ero • 82 % opettajista kokee erittäin tai melko usein tyytyväisyyttä nykyiseen työhönsä • Naisten ja miesten välillä selkeä ero • Muiden alojen keskiarvoon nähden arvot paremmat

  33. Kehittymis- ja vaikuttamismahdollisuudet • Valtaosa opettajista kokee, että voi käyttää erittäin tai melko paljon työssään tietojaan ja taitojaan • Naisten ja miesten välillä selkeä ero • Kaksi kolmasosaa opettajista kokee, että työ tarjoaa erittäin tai melko paljon mahdollisuuksia henkilökohtaiseen kehittymiseen • Naisten ja miesten välillä selkeä ero • Muiden alojen keskiarvoon nähden arvot paremmat

  34. Kuormitustekijät 1/3Työn määrä • Alle kolmannes opettajista kokee, että voi vaikuttaa erittäin tai melko paljon työmääräänsä • Alle 31 –vuotiaista vain 25 % • Yli puolet opettajista kokee, että on erittäin tai melko usein liikaa töitä • Vakinaisissa palvelussuhteissa koettiin tilanne heikommaksi kuin määräaikaisissa • Muiden alojen keskiarvoon nähden tulokset heikompia

  35. Kuormitustekijät 2/3Ristiriitaiset odotukset • 39 % opettajista kokee, että työssä on erittäin tai melko paljon eri tahojen ristiriitaisia odotuksia • Esimiesten työssä korostuvat (58 %) • Työuran keskivaiheilla olevat 41-60 vuotiaat kokivat enemmän ristiriitaisia odotuksia työssään kuin muut • Muiden alojen keskiarvoon nähden tulos heikompi

  36. Kuormitustekijät 3/3Työajan riittävyys • Alle puolet opettajista kokee, että työaika on erittäin tai melko usein riittävä • Vain runsas neljännes esimiehistä kokee työajan riittävän • Kiirettä työssään kokee erittäin tai melko paljon kolme neljästä (72 %) • Esimiehistä 84 %

  37. Työkyky Työkykyarvio 1 -10 • Opettajien arvio omasta työkyvystä matalampi kuin muilla aloilla (ka. 8,23) • Vakinaisissa palvelussuhteissa olevien työkykyarviot 41-50 ja 51-60 -vuotiaiden joukossa heikommat kuin muissa ikäryhmissä • Miehillä keskiarvo matalampi kuin naisilla

  38. Väsymys • 36 % opettajista kokee erittäin tai melko usein itsensä poikkeuksellisen väsyneeksi • Väsymyksen kokemisessa vaihtelua ikäryhmittäin • korostuu nuorten alle 31 –vuotiaiden ryhmä ja työuran keskivaiheilla olevat 41 -60 –vuotiaat • Muiden alojen keskiarvoon nähden tulos selvästi heikompi

  39. Työstressi • Kolmannes opettajista kokee erittäin tai melko usein työn aiheuttamaa stressiä • Työstressin kokeminen vaihteli ikäryhmittäin • Korostuu työuran keskivaiheilla olevat 41 -60 –vuotiaat ja nuorten alle 31 –vuotiaidenryhmä • Muiden alojen keskiarvoon nähden tulos merkittävästi heikompi Stressillä tarkoitetaan tilannetta, jossa ihminen tuntee itsensä jännittyneeksi, levottomaksi, hermostuneeksi, ahdistuneeksi tai hänen on vaikea nukkua asioiden vaivatessa jatkuvasti mieltä.

  40. Lähde: OAJ

  41. Lähteet: OAJ ja TTL

  42. Lomautusten vaikutukset • Lomautetuista kaksi kolmasosaa kokee olleen negatiivisia vaikutuksia omaan jaksamiseen • Seurauksia lomautuksista • ansiot laskivat • puolet ilmoitti työmääränsä kasvaneen • 39 % ilmoitti arvostuksensa työnantajaa kohtaan laskeneen • 18 % ilmoitti ryhmäkokojen kasvusta • 17 % ilmoitti työyhteisökonflikteista • Lomautettujen arvio omasta työkyvystä oli selkeästi heikompi kuin muiden (ka. 8,09)

  43. Työyhteisöjen toimivuus • Opettajista 74 % kokee, että yhteistyö työpaikoilla sujuu erittäin tai melko hyvin • 72 % kokee saavansa täysin tai melko riittävästi tukea työyhteisön jäseniltä • Naisten ja miesten välillä tuloksessa ero • Iän myötä kokemus tuesta vähenee • 64 % oli sitä mieltä, että työpaikan ilmapiiri on kannustava ja uusia ideoita tukeva

  44. Kehityskeskustelut • 73 % oli käynyt kehityskeskustelun viimeisen 12 kuukauden aikana • Määräaikaisista vain 54 % • Alle 31 –vuotiaista vain 58 % • Erittäin tai melko paljon hyötyä kehityskeskustelusta työssä jaksamisen kannalta oli kokenut neljännes (27 %) • Miehistä lähes puolet koki, että kehityskeskusteluista ei ollut lainkaan tai melko vähän jaksamisen kannalta hyötyä

  45. Esimieheltä saatava tuki ja apu • Kaksi kolmasosaa kokee, että saa esimieheltään tukea ja apua täysin tai melko riittävästi työtehtävien hoitamiseen • Tuen ja avun kokemisen määrä vähenee iän myötä • Nuorimmassa ikäryhmässä 80 % kokee saavansa täysin tai melko riittävästi tukea ja apua esimieheltä työtehtäviensä hoitamiseen

  46. Johtopäätökset 1/2 • Opettajat ovat varsin sitoutuneita työhönsä • arvostavat työtään ja sisäinen motivaatio työhön on korkealla tasolla • Työaika ei kuitenkaan riitä nykytehtäviin • opettajat ja opetusalan esimiehet tekevät enemmän mihin työaika antaa mahdollisuuden • runsaasti kiireen kokemusta ja työajan riittämättömyyttä • Työyhteisöt kantavat aikaisempaa paremmin • yhteistyötä tehdään entistä enemmän

  47. Johtopäätökset 2/2 • Työkuorma valuu reippaasti yli ja sillä on seurauksensa • Opettajat kokevat voimakasta ja jatkuvaa väsymystä ja työstressiä • intensiivinen ihmissuhdetyö vaatii riittävän pitkiä palautumisjaksoja • Korostuu esimiesten työaika, mikä on tulosten perusteella täysin riittämätön. • Opetusalalle luotu suuria yksiköitä.

  48. Summa summarum 1/2 • Arvostaako yhteiskunta riittävästi opettajien tekemää työtä? • Opetusalan lomautuksista huolestuttavia ja vain negatiivisia vaikutuksia. Tulokset kyseenalaistavat kuntien tekemät taloudelliset ratkaisut. • Tarvitaan nopeasti toimia opettajien ja opetusalan esimiesten työkuormituksen hallitsemiseksi; • työn määrän rajaamiseksi • työajan riittävyyden varmistamiseksi ja • väsymyksen ja työstressin torjumiseksi • TARVITAAN PITKIÄ PALAUTUMISJAKSOJA • UUDELLEEN TÖIDEN ORGANISOINTIA • TYÖNOHJAUSTA jne.

More Related