OPISKELUTERVEYS- tiimi toimimaan Rovaniemi 16.12.2010 Tarja Nylund

1. OPISKELUTERVEYS- tiimi toimimaanRovaniemi 16.12.2010Tarja Nylund

2. Etelä-Karjala

3. Opiskeluterveys • Toiminta aloitettu kehittämisprojektina 2003-2005 • Perustettiin yhdessä Imatran kanssa Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymän opiskelijoille (ammattiopisto, ammattikorkeakoulu ja aikuisopisto) • Toiminta vakinaistettiin Lappeenrannassa 1.1.2006, jolloin toimintaan mukaan otettiin myös lukioissa opiskelevat • Joutsenon lukio, humanistinen amk ja ammattiopisto tuli mukaan kuntaliitoksen myötä 1.1.2009 • Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri käynnistyi 2009, toiminnat siirtyivät 1.1.2010 • Toiminta kuuluu lasten - ja nuorten ehkäiseviin palveluihin, Perhe- ja sosiaalipalveluiden alla.

4. HENKILÖSTÖRESURSSIT • ylilääkäri ja lääkäri • 4 terveydenhoitajaa ammatti- ja aikuisopistossa , 0.6 terveydenhoitaja ammattikorkeakoulussa, 0.1 osastonhoitaja, 0.3 psykiatrinen sairaanhoitaja ja seksuaalineuvoja • 4 terveydenhoitajaa ( 1,9 henkilötyövuotta ) lukioissa • Psykologi • Opiskelukuraattori/koppari • Osastonsihteeri • Joutsenossa terveydenhoitaja, jolla lukio, ammattiopisto, pieni amk yksikkö ja perusopetuksen kouluja • Joutsenon lukiossa opiskelijoilla on käytettävissään yläkoulun ”merkkari” ja kuraattori, myös lääkärityö tulee Joutsenon väestövastuuvastaanotoilta

5. Opiskelijamäärät • ammattiopistolaisia 1784, joista erityisopiskelijoita 17,4%, v.2009 ero/keskeyttämisprosentti oli 2.7% • Ammattikorkeakoululaisia 2164, ei nimettyjä erityisopiskelijoita, v.2009 eronneita/keskeyttäneitä 7.5%. • Aikuisopistolaisia 300-500 • Lukiolaisia n.1500 Yhteensä 5700-5900 opiskelijaa

6. Tärkeimmät yhteistyökumppanit • Nuorisopsykiatrian pkl ja Sihti • Aikuisten avohoidon mielenterveyspalvelut • A-klinikka • Oppilaitoksien kuraattorit, erityisopettajat, opinto-ohjaajat, rehtorit/koulutusjohtajat • Sosiaalitoimen lastensuojelu • Laptuote-säätiön oppipajatoiminta • Ammattikorkeakoulun koulutusjohtajat ja rehtori • Perusopetuksen toimijat • Nuorisotoimi • Terveyskeskuksen avosairaanhoito ( päivystysasiat) • Vanhemmat • Työvoiman palvelukeskus • Terveyskeskuksen fysioterapia : opiskelijoille nimetty oma fysioterapeutti, joka pitänyt ergonomialuentoja ja yksilöneuvontaa (v. 2008 : 111 käyntiä,68 eri opiskelijaa )

7. Edellyttää: • Panostusta mielenterveys- ja päihdeongelmien tunnistamiseen, hoitoon ja hoitoonohjaukseen • Opiskelijahuoltotyöryhmien moniammatillisuutta ja yhteistyön kehittämistä oppilaitosten kanssa ( ohjautuvuus, tukitoimet ) • Ammattikorkeakoulussa tehtävää yhteisöllistä työtä, yhteistyötä ja opinto-ohjausta ( ohjautuvuus, tunnistaminen, opintojen etenemisen seurannan kehittäminen, tukitoimet) • Oppimisvaikeuksien tunnistamista ja huomioimista • Elämänhallintataitojen arviointia ja ohjausta • Viranomaisyhteistyötä • Kotikäyntivalmiutta

8. Toiminnasta Terveydenhoitajien vastaanotot pääsääntöisesti oppilaitoksissa, lyhyt keskitetty avovastaanotto Kaivokadulla Ammattikorkeakoulun osalta keskitetty Kaivokadulle. Lääkäreiden vastaanottoja sekä oppilaitoksissa että Kaivokadulla, lääkärillä lyhyt päivystysvastaanotto samaan aikaan terveydenhoitajan avovastaanoton kanssa Opiskelukuraattorin vastaanottoja sekä oppilaitoksissa että Kaivokadulla Psykologin vastaanotto Kaivokadulla Psykiatrisen sairaanhoitajan ja seksuaalineuvojan vastaanotto Kaivokadulla

9. Toiminnasta • Psykososiaalisten asioitten selvittelyyn kolme pääasiallisinta hoitopolkua : • Psykososiaalinen tiimi = Opiskeluterveyden oma tiimi ( 70-80 %) • Sihti = nuorisopsykiatrian pkl:n ensiarviopaikka, max. 5 käyntiä -ei lähetepakkoa ( 13-22v sote-alueen nuoret, joilla huoli mielenterveysongelmasta ) ( 20-30%, etenkin lukioista ) • Saimaan kriisikeskus = järjestövetoinen ( 2-4 %, lähinnä aikuisia ) Jatkohoito: nuorisopsykiatria 13-22v, aikuisten mtk yli 22v

10. OTen psykososiaalinen tiimi • Psykologi, opiskelukuraattori, psykiatrinen sairaanhoitaja ( + lääkärit) • ”piikkiviestilähete ” tai soitto tai lääkärille ajanvaraus • Lähettävät tahot: terveydenhoitajat, lääkärit, kuraattorit, erityisopettajat, opinto-ohjaajat, vanhemmat, ryhmänohjaajat, Sihti ; nuorisopsyk.pkl. • Arviot, lyhytterapiat, pitkäaikaisetkin tukikäynnit, joskus tilanteen niin pakottaessa jopa pitkät hoidot • Mielialahäiriöt suurin ryhmä, lääkehoitoja aloitettu • Kaksisuuntaisen mielialahäiriön tunnistaminen on haasteellista • Nuorisopsykiatrian pkl:lta hyvä tuki ja konsultaatiot • Mielenterveyskäynnit 2009: • psykologilla 272, joista oppimisvaikeuksia 27% !! • Psykiatrisella sh:lla 192 • Opiskelukuraattorilla 477, joista kotikäyntejä 12 • Lääkäreillä 367 ( F-ryhmän dg)

11. Opiskelijahuoltotyöryhmät • Aina osallistuu terveydenhoitaja, yleensä myös lääkäri • vaihtelevasti opiskelukuraattori ja psykologi • 1-2 x / kk ammattiopistossa • Lukioissa joko 1 x / kk tai jaksojen vaihtuessa • Aikuisopistossa noin 3 vuoden verran ollut opiskelijan tukiryhmä, johon terveydenhoitaja osallistuu • Ammattikorkeakoulussa aloitettu elokuussa -09 säännölliset 1x/kk ”huoltsikka” tapaamiset, tätä ennen ollut jo vuoden kokeilu liiketalouden yksikössä • hyvä yhteistyöfoorumi on Amk:n hyvinvointityöryhmä

12. Huomioita opiskelijahuollollisista asioista • Opiskelijahuoltotyöryhmien toimintakäytännöissä suuria eroja, yleensä opiskelija on aina mukana, osassa ei koskaan, päätökset ja niiden toimeenpaneminen vaihtelevat • Koulut eivät harrasta mallioppimista, jokainen keksii pyörän uudelleen • Oppimisvaikeuksien tunnistaminen puutteellista, jopa lukion 4. vuosikurssilta löytyy , nyt alettu lukion ensimmäisellä tehdä erityisopettajan lukiseuloja ( YO-kirjoitukset) – miten perusopetus toimii ? • Todettujen oppimisvaikeuksien huomioimisessa myös paljon koulukohtaisia eroja, joissakin erityisopetus on lisätehtävien teettämistä, joissakin opintojen mukauttamista • erityisopiskelijat tarvitsevat paljon toiminnan ohjausta ja seurantaa, selkeitä sopimuksia – AIKUISTEN TUKEA • Ammattikorkeakoulussa selkeä opinto-ohjauksen tarve (opintopsykologi) • Opetushallituksen Oppilashuollon kehittämishanke ulottuu lukioihin 2009-2010 – käytänteiden yhtenäistäminen- missä ammattiopisto?

13. Päihdeongelmat • Haasteellinen ryhmä: hoito A-klinikalla, jossa myös nuorten työryhmässä kaksi työntekijää: ohjataan jos on selkeä riippuvuus tai iso riski , sitoutuminen hoitoon usein huonoa • seulonta terveystarkastuksissa Nuorten Adsume tai yli 18v Audit • nuoret vähättelevät käyttöä • Huumeongelmaa jonkin verran, vaikeasti riippuvaisten opiskelu loppuu usein alkuunsa • Löytyy usein runsaiden poissaolojen takaa • Usein liittyvät mielenterveysongelmaan, jonka hoitona päihteet ovat • AMMATTIOPISTON TUPAKOINTI : koulujen toimet/toimimattomuus- tupakoimaton koulu 1.1.2009 vain sosiaali- ja terveysalan yksikkö. Ammattiopisto lähtenyt elämäntapaliiton ja raittiustoimen vetämään ”savuton sohva”- hankkeeseen. Tavoitteena savuton ammattiopisto-haasteena henkilökunta! • Humalajuominen ja päivittäinen tupakointi ovat vähentyneet, mutta edelleen ammattiopistossa todella runsasta

14. Seksuaaliterveys • Matala kynnys raskauden ehkäisyn ja seksuaaliterveyden palveluihin • Terveydenhoitajat voivat aloittaa pilleriehkäisyn tietyin edellytyksin 3 kk:ksi, sitten lääkärikäynti, uusinnat vuorovuosin terveydenhoitajalla tai lääkärillä • Klamydiaseulaa tarjotaan kaikille alle 25 vuotiaille käynnin yhteydessä , positiivisia löytyy 6-9% vuosittain !! Moni oireettomana • Papa n. 2-4 vuoden välein, huomioidaan mahdollinen kumppanin vaíhtuminen ym riskitekijät • Kierukat keskitetty perhesuunnitteluneuvolaan • Alle 20v raskaudenkeskeytyksiä saatu vähenemään, ongelmana edelleen 20-25vuotiaat • V. 2009 ehkäisykäynnit terveydenhoitajilla 457 ja lääkäreillä 301

15. Neuropsykiatrisen diagnoosin saaneet opiskelijat • Yleensä aiheuttavat paljon huolta ja/tai hämminkiä oppilaitoksissa • Opiskelukuraattorilla on neuropsykiatrinen ratkaisukeskeinen valmentaja-koulutus • Koulujen ymmärrys ja mahdollisuus tukea vaihtelee, toiminnanohjaukseen tarvitaan myös koulujen aikuisten apua • Asperger-potilaitten sosiaaliset taidot(tomuus) aiheuttavat huolta, väärinymmärryksiä ja pelkoja, myös kuntoutusongelma • Adhd-lääkityksiä muutama aloitettu tai jatkohoito OTessa, nuorisopsykiatrian pkl:n yhteistyö tärkeää • Ongelmia, jos dg ei ole tehty lapsuudessa, mukana usein jo persoonallisuuden piirteitä ja psyykkisiä oireita, mahdollisesti päihdeongelmaa • Mitä opiskelun jälkeen ??

16. Perinteisemmät kansansairaudet • Opiskelijoitten painonhallintaryhmä saatu käyntiin tammikuussa 2009 • Yhdessä liikuntatoimen ja kotitalous- ja ravitsemusneuvonnan kanssa • Terveydenhoitajalla päävetovastuu • Lääkärillä ollut painonhallintavastaanottoaikoja • Terveystarkastuksessa kysytään sukurasite, ruokailutottumukset, liikunnan määrä, arvio omasta kunnosta, oma käsitys painosta, lasketaan BMI ja mitataan vyötärönympärys, verenpaine, tarv. lähete kolesteroliarvon mittaukseen , • V.2009 1384 mitatusta BMI:stä : • yli 40 11 ( 0,8%) • 30-39 94 ( 6,8%) • 25-29 227(16,4%)

17. Kehittämistarpeita omalle toiminnalle • Terveydenhoitajaresurssit: tilanne parantunut 2009 aikana, saatu 1 määräaikainen th lisää. Kattavia terveystarkastuksia pystytään tekemään nyt melko hyvin 1.7.2009 mukaisen asetuksen mukaan.Lääkrityön riittävyys on vielä arvoitus. • Yhteistyö avosairaanhoidon kanssa sairauden hoitoon liittyvissä asioissa. Yhteistyöpalaverit auttaneet, ettei ”pompottelua”syntyisi. • Kohdennetun ennaltaehkäisyn kehittäminen , mm. Mini-intervention täydellinen käyttö ( resurssi seurantakäynnille ? ) • Tupakkavieroituksen tehostaminen ja yleensäkin tupakoinnin vastainen työ • Ylipainon hoito ja ehkäisy • Pitäisikö vanhempia tavata nuoren alle 18vuotiaan terveystarkastuksessa ?

18. Keskeisiä huomioita • Oppimisvaikeuksien tunnistaminen ja niihin puuttuminen on puutteellista kaikilla tasoilla, myös perusopetuksessa • Poissaolojen ja opintojen etenemisen seuranta on usein järjestäytymätöntä eikä toteudu • Yhteydenpito vanhempiin jää usein vanhempainiltatasolle, alaikäisten vanhemmat pitäisi ottaa mukaan arviointikeskusteluihin ja vanhempien vastuuta tähdentää, 16 - vuotias ei ole aikuinen vaikka oppivelvollisuus onkin loppunut --- myös työntekijältä opiskelijoitten kanssa välillä unohtuu, että vanhemmat pitäisi ottaa mukaan nuoren asioiden hoitoon, joskin on tilanteita, joissa nuorella on oikeus itse hoitaa asiansa ja siihen pitää tukeakin • Lastensuojelutarvetta ei saa unohtaa ( etenkin päihdekäyttö, koulusta ”pois jääneet”) • Kattava terveystarkastus on tärkeää, jotta ongelmien varhainen tunnistaminen onnistuisi, yhtä tärkeää on tunnistaa ja sanoa vahvuudet ja suojaavat tekijät myös ääneen

19. … ja lisää • Opiskeluaika on etsikkoaikaa, vaikuttaa nuoren valintoihin omien elintapojensa suhteen • Mielenterveysoireet puhkeavat usein, kun nuori irtaantuu lapsuudenkodin vaikutuspiiristä: toisten siivet kantavat paremmin • Jo aiemmin ilmaantuneiden mielenterveysoireiden hoitoon avautuu myös usein uusi reitti, kun vanhempien jarruttava vaikutus vähentyy • Koulukiusatuksi joutuminen näkyy monien oireitten taustalla –kiusaamisen ja muunkin väkivallan ehkäisy tärkeää • Ammattiopiston opiskelijoihin pitäisi panostaa paljon, lukiolaiset pärjäävät paremmin monessa suhteessa, ammattiopistolaiset usein unohtuvat jo valtakunnan tason keskusteluissa, myös palvelujen järjestämisessä

20. Kiitos mielenkiinnosta ! Kiitos mielenkiinnosta !