IKÄÄNTYVÄT ASUKKAINA

1. IKÄÄNTYVÄT ASUKKAINA 23.5.2013 Sari Kärkäinen

2. Väestöennusteen 2012-2016 mukaan • Yli 65-vuotiaiden osuuden väestöstä arvioidaan nousevan nykyisestä 18 prosentista 26 prosenttiin vuoteen 2030 ja 28 prosenttiin vuoteen 2060 mennessä. • Väestöllinen huoltosuhde eli lasten ja eläkeikäisten määrä sataa työikäistä kohden nousee lähitulevaisuudessa. Väestöllinen huoltosuhde oli vuoden 2011 lopussa 52,9. Ennusteen mukaan 60 huollettavan raja ylittyisi vuonna 2017 ja 70 huollettavan raja vuoteen 2028 mennessä. Vuonna 2060 väestöllinen huoltosuhde olisi 77

3. Ikärakenteen muutoksen vuoksi palvelut ovat viime vuosina joutuneet uudelleenarvioinnin kohteeksi. • Palvelujärjestelmät eivät selviydy entisillä toimintatavoilla, vaan uudistukset on tehtävä rakenteen tasolla. • Rakennemuutoksen suurimmat haasteet painottuvat vanhuspalveluihin. Valtakunnallisena tavoitteena on että 91- 92 % yli 75 vuotiaista asuu kotona. • Muutos vaikuttaa palvelujärjestelmän kaikilla tasoilla; hyvinvointipalveluissa, asumispalveluissa, perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa.

4. Rakennemuutoksen suunta > eristyneistä laitoksista, jotka passivoivat asukkaita ja kuormittavat henkilökuntaa on siirryttävä kotiin ja itsehoidon ja kotiin vietävien palvelujen rooli korostuu. • Ympäristön on tuettava yhteisöllisyyttä, itsehoitoa ja jaksamista, tukenaan kotiin vietävät palvelut alueen vanhusten tarpeen mukaan. • Tulee olla tarjolla erilaisia asumismuotoja, joista ikääntyvä voi valita omaan elämään ja tarpeisiin sopivan vaihtoehdon

5. Tulevaisuuden ikäihmiset • Tulevaisuudessa ikäihmiset ovat hyvin heterogeeninen ryhmä. He eroavat toisistaan niin fyysiseltä kuin psyykkiseltä kunnoltaan, elintavoiltaan, elämänkatsomukseltaan, sosioekonomiselta asemaltaan ja henkilöhistorialtaan. He ovat yksilöitä ja haluavat tulla kohdelluiksi yksilöinä. • Tulevaisuuden ikäihmisten ennakoidaan eroavan edellisestä sukupolvesta etenkin suuremman keskimääräisen varallisuutensa, kouluttautuneisuutensa, liikkuvuutensa ja pienemmän perhekokonsa vuoksi. • Tulevaisuuden ikäihmisten ennakoidaan olevan aikaisempia sukupolvia valmiimpia sijoittamaan varallisuuttaan asumiseensa, lomailuun ja matkailuun ja erilaisten palveluiden hyödyntämiseen

6. SUURIN OSA IKÄÄNTYVISTÄ HALUAA ASUA OMASSA KODISSA

7. Asumistoiveita kyselyn perusteella • Osana Tulevaisuuden senioriasuminen –hanketta v 2003-2006 suoritettu kysely • Kyselyn kohteena pääkaupunkiseudulla tai Tampereella asuvat 60–74-vuotiaat seniorit. Kyselyjä lähetettiin 550 ja siihen vastasi yhteensä • 268 senioria. Vastausprosentiksi muodostui 49 % • Vastausaktiivisuuden perusteella voidaankin tehdä ensimmäinen johtopäätös: asukkaat ovat kiinnostuneita osallistumaan omien asuinolosuhteidensa kehittämiseen. • Vastaajista 36 prosenttia kuului ikäluokkaan 60–64 vuotta ja loput 64 prosenttia ikäluokkaan 65–74 vuotta.

8. Asuntoon ja taloon liittyviä toiveita… • yli 65-vuotiaat toiveet liittyvät turvallisuuden tunteen parantamiseen ja mahdollisuuteen asua omassa kodissa toimintakyvyn heikentyessä • Toivottiin: alempana sijaitsevia keittiökaappeja, kynnysten poistoa ja ammeen korvaamista suihkutilalla • porraskäytävään automaattisesti syttyvät valot • ovipuhelimen • kevyemmin aukeavat ovet ja lukot, hissi ja ovisilmä

9. Toiveita asunnon sijainnista… • kauppa- ja pankki- sekä muiden vastaavien palveluiden sijainti kävelymatkan päässäkodista. • hyvät julkisen liikenteen yhteydet olivat tärkeät. • Talon ja sen ympäristön rauhallisuus ja viihtyisyys • Toive asumisesta lähellä omaisia vaihteli, ei aina merkittävä toive.

10. Tuttu ympäristö luo turvallisuutta • Koti on tuttuihin esineisiin ja tiettyyn asuntoon liittyviä muistoja ja rutiineja. Tuttuus mahdollistaa rutiinien säilymisen myös muistin tai näön heiketessä. • Asumisen kestolla on osoitettu olevan positiivisia vaikutuksia selviytymiseen ja mielialaan. • Käytännön kokemuksia: remontin alta pois muuttava muistisairas ei aina pysty sopeutumaan takaisin omaan kotiin > asuinalueiden kehittäminen siten, että aktiivinen ympäristö tukeeyhteisöllisyyttä ja itsehoitoisuutta. Mahdollisuus saada palvelut läheltä.

11. Mieluisin asumismuoto, jos pitäisi muuttaa… • 43 prosenttia toivoisi voivansa muuttaa tavallisessa kerrostalossa sijaitsevaan senioriasuntoonjoka olisi remontoitu asukastaan varten turvalliseksi ja esteettömäksi • 30 prosenttia vastaajista muuttaisi mieluitensenioritaloon, jonka kaikki asunnot olisi osoitettu yli 55-vuotiaille. • Palvelutaloon toivoisi muuttavansa neljännes vastaajista. • Vanhainkotiin toivoi muuttavansa vain prosentti kysymykseen TOIVEET TUKEVAT IKÄIHMISTEN PALVELURAKENTEEN TAVOITTEITA TULEVILLE VUOSILLE

12. SENIORIASUMINEN • Senioriasuminen on 2000-luvulla kehitetty asumismuoto, jossa tavallista kerrostaloasumista markkinoidaan erityisesti ikääntyville asukkaille. • Niitä on toteutettu vuokra-, asumisoikeus- ja omistusasumisena ja yleensä niissä on alaikäraja, esimerkiksi 55 vuotta. • Esteettömyys ei kuitenkaan aina toteudu > lisäksi tarvitaan tilaa apuvälineille, mahd. sähkösängylle jne. • Tarvitaan teknologian hyödyntämistä varsinkin muistisairaiden asumisen mahdollistamiseksi

13. Ympärivuorokautisen hoivan ja hoidon tarpeessa olevat • Iäkkäät hoivan tarpeessa olevat asuvat palvelutalossa omassa huoneessaan, omin kalustein, loppuun asti, tarvittaessa kalustusta muutetaan. • Tuki tulee asiakkaan luo, mutta vain tarpeen mukaan, erilailla eri päivinä ja eri tavalla eri ihmisille. • Tuttu, toimiva ja aktivoiva ympäristö korostuu ikääntyneiden hyvinvoinnin ja toimintakyvyn ylläpitäjänä elinpiirin pienentyessä ja toimintakyvyn laskiessa > elämänkaariajattelu mukaan suunnitteluun

14. Laki Ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista 1.7.2013 • 4 § Kunnan eri toimialojen on toimittava yhteistyössä ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukemiseksi • 5 § > suunnittelussa on painotettava kotona asumista ja kuntoutumista edistäviä toimenpiteitä

15. Lähteitä: • Tulevaisuuden senioriasuminen TSA –hanke –loppuraportti . Yrjö Tuppurainen (toim.) 2006. • Pareto. Palvelujärjestelmän rakennemuutos ja uudet toimintatavat.Kehittämishanke 2008-2012. Loppuraportti.