Yrityssaneeraus

1. Rahoituksen perusteet AB20A0200 Timo Alho Yrityssaneeraus Syyt ja seuraukset Mika Vilska 0344875 Anton Nikkari 0354241

2. Sisällysluettelo 1. Mitä on yrityssaneeraus? 1.1 Yrityssaneerausmenettely 1.2 Yrityssaneerauslaki 2. Yrityssaneerauksen syyt 2.1 Ulkoiset syyt 2.2 Sisäiset syyt 2.3 Case: Valtimo Components Oyj 3. Yrityssaneeraus sidosryhmien näkökulmasta 3.1 Omistajat 3.2 Velkojat 3.3 Muut sidosryhmät 4. Johtopäätökset 5. Lähteet Mika Vilska ja Anton Nikkari

3. Mitä on yrityssaneeraus?

4. Mitä on yrityssaneeraus? (1) • Yrityskriiseille ominaista: -syynä muutokset yrityksen toimintaympäristössä ja omassa toiminnassa -yrityskriisin aiheuttaneet ongelmat pitää pystyä ratkaisemaan, jotta yritys säilyy elinkelpoisena -lähes jokainen yritys kokee niitä • Vaikeuksissa olevan yrityksen liiketoiminnalle ominaisia piirteitä: -yrityksellä ei ole tarpeeksi rahaa laskujen maksuun -lainojen saanti on vaikeaa -velkojat vaativat jo olemassa oleville lainoille lisää vakuuksia -tavarantoimittajat eivät toimita tilauksia maksamattomien laskujen takia Anton Nikkari ja Mika Vilska

5. Mitä on yrityssaneeraus? (2) • Yrityssaneeraus Härmäläisen et. al. (2009, 42) mukaan: -”huolellisuuttaja hallittua toteuttamista vaativa kertaluontoinen prosessi, jonka avulla yritys välttyy konkurssilta, selviää taloudellisista vaikeuksistaan ja kykenee jatkamaan toimintaansa kannattavana ja kilpailukykyisenä”. • Yrityssaneeraukselle ominaista: -pyritään tervehdyttämään yrityksen toiminta ja turvaamaan yrityksen toimintaedellytykset -velkajärjestely antaa velalliselle suojaa velkojia vastaan ja on näin ollen hyvä keino rauhoittaa yrityksen tilannetta Anton Nikkari ja Mika Vilska

6. Yrityssaneerausmenettely (1)(mukailtu lähteestä Suomen Taloushallintoliitto ry) Anton Nikkari ja Mika Vilska

7. Yrityssaneerausmenettely (2)(mukailtu lähteestä Suomen Taloushallintoliitto ry) Anton Nikkari ja Mika Vilska

8. Yrityssaneerauslaki (1) • Yrityssaneeraus perustuu oikeudellisesti samannimiseen lakiin eli yrityssaneerauslakiin (YrSanL), joka tuli voimaan 8.2.1993 -lain tarkoitus oli estää 1990-luvun laman tuhoisia seurauksia talouselämässä -syvä lama ajoi myös isoja ja tavanomaisissa olosuhteissa terveitä yrityksiä konkurssin partaalle ilman saneerauslakia Suomen kansantalouden tilanne ja kilpailukyky olisi ollut uhattuna -yrityssaneerauslakia on pidetty onnistuneena ja sen soveltaminen Suomessa on ollut suhteellisen laajaa -lain tavoitteena on luoda oikeudelliset puitteet konkurssille vaihto- ehtoisella tavalla ratkaista yrityksen maksukyvyttömyyden ongelmia -lain tarkoitus: maksukyvyttömät yritykset saneeraukseen ja elinkelvottomat konkurssiin -mahdollisuus velkojille maksimoida omaa varallisuuttaan tavalla, joka vähentää konkursseista aiheutuvia haittoja -saneerausohjelmien epäonnistumisprosentti on suhteellisen korkea 31- 41% lain merkitys kansantaloudelle silti huomattava yli puolet saneeratuista yrityksistä pystyi jatkamaan liiketoimintaansa Anton Nikkari ja Mika Vilska

9. Yrityssaneerauslaki (2) • Vuonna 2007 yrityssaneerauslakiin laaja uudistus -painopiste siirtyi jonkin verran velallisen eduista yleisen velkojatahon hyväksi -uudistus pyrki korjaamaan alkuperäisessä laissa havaittuja epäkohtia ja puutteita -kolme tavoitetta: 1) parantaa hakemusten tasoa ja varmistaa päätösten pohjaa 2) saada yritykset hakeutumaan saneeraukseen varhaisemmin ongelmat helpommin korjattavissa 3) siirtyä alkuperäisestä optimismista käytännön realismiin saneeraus- ohjelmien toteuttamiskelpoisuuden arvioinneissa Anton Nikkari ja Mika Vilska

10. Yrityssaneerauksen syyt

11. Yrityssaneerauksen syyt • Yrityssaneeraukseen ja yleensäkin yrityskriisiin joutumisen syyt ovat hyvin yritys- ja tilanne-kohtaisia. • Toimiala vaikuttaa suuresti siihen, mitkä tekijät voivat aiheuttaa yritykselle ylitsepääsemättö-miä haasteita. • Yrityssaneeraukseen hakeutumisen takana olevat tekijät voidaan jakaa ulkoisiin ja sisäisiin tekijöihin. Anton Nikkari ja Mika Vilska

12. Ulkoiset syyt (1) • Johtuvat toimintaympäristöstä • Vaikuttaminen vaikeaa, usein lähes mahdotonta Yrityksen täytyy kehittää toimintaansa ja sopeutua niihin • Tärkeimmät ulkoiset riskitekijät: 1) suhdannevaihtelut: taantuma, lama -merkittävin yrityssaneeraukseen joutumisen ulkoisista syistä -90-luvun lama oli hyvin synkkää aikaa yrityssaneeraukseen hakeneiden yritysten määrän perusteella monet yritykset ajautuivat lopulta konkurssiin -pienet ongelmat nousivat kriittiseen asemaan yrityksen jatkon kannalta -lama kohteli yrityksiä toimialasta riippuen eri tavalla välttämättömyyshyödykkeitä tuottavat yritykset selviytyivät paremmin kuin ne yritykset, jotka tuottivat ylellisyyshyödykkeitä -ajankohtainen aihe nykyisen heikon taloustilanteen takia vireille pantujen yrityssaneerausten määrä kaksinkertaistui vuodesta 2008 vuoteen 2009 2) kilpailutilanteen muutokset: -tärkein syy alalle tulevat uudet kilpailijat muiden alalla olevien yritysten markkinaosuus pienenee 3) teknologian kehittyminen: -aiheuttaa epävarmuutta riskit kasvavat, kun kilpailevat teknologiset innovaatiot yrittävät vakiinnuttaa asemansa lopulta joku voittaa ja muut häviävät Anton Nikkari ja Mika Vilska

13. Ulkoiset syyt (2) Vireille pannut yrityssaneeraukset tammi-syyskuussa 1993-2009 (Tilastokeskus) Anton Nikkari ja Mika Vilska

14. Ulkoiset syyt (3) Vireille pannut yrityssaneeraukset toimialan (TOL 2008) ja henkilökunnan määrän mukaan tammi-syyskuussa 2009 ja 2008 (Tilastokeskus) Anton Nikkari ja Mika Vilska

15. Sisäiset syyt (1) • Syntyvät yrityksen oman toiminnan sisällä • Niihin on mahdollista vaikuttaa omalla toiminnalla • Tärkeimmät sisäiset riskitekijät 1) Tuotevalikoiman uudistamisen puute: -vaarana kilpailuedun menettäminen 2) Yrityksen korkea kustannusrakenne: -syynä kustannusseurannan puuttuminen, liiketoimintaan nähden liian suuret investoinnit tai se, että yritys ei ole reagoinut muuttuneisiin oloihin sopeuttamalla kustannuksia 3) Henkilöstön osaamisen puute 4) Talouden ohjausjärjestelmän tehottomuus: -varsinkin pienten ja keskisuurten yritysten ongelma – ei erillistä talousohjausta 5) Alimitoitettu likviditeetti: -nopeasti kasvavien yritysten ongelma – rahavarat eivät riitä tarvittaviin investointeihin 6) Heikko vakavaraisuus: -vaarana oman pääoman menettäminen tappioiden seurauksena 7) Yrityksen omistus ja johto eriytyneet: -johto voi ajatella omaa etuaan omistajien linjauksista piittaamatta Anton Nikkari ja Mika Vilska

16. Sisäiset syyt (2)Esimerkkilaskelma alimitoitetusta likviditeetistä(Härmäläinen et. al. 2009) Anton Nikkari ja Mika Vilska

17. Case: Valtimo Components Oyj (1) • Historia: -perustettiin2000-luvun alussa palvelemaan lähinnä sähkö- ja elektroniikka- alan yrityksiä komponenttien alihankinta-valmistuksissa -tärkeimpiä asiakkaita tuolloin Nokia, Elqotec ja Powerware -tällä hetkellä Valtimon yksi suurimmista ja merkittävimmistä yksityisistä työnantajista -yrityksen omistus ja johto ovat eriytyneet toisistaan -yritys harjoittaa alihankintakoneistusta • Yrityssaneeraus: -viime aikoina yritys on ajautunut suuriin maksuvaikeuksiin -yritystä oli haettu konkurssiin pari kertaa, mutta se pelastui molemmista kerroista viime tipassa -viime vuoden lopussa yritys hakeutui yrityssaneeraukseen, jonne se pääsi tammikuussa 2010 -tällä hetkellä sille ollaan laatimassa saneerausohjelmaa Anton Nikkari ja Mika Vilska

18. Case: Valtimo Components Oyj (2) • Ulkoiset syyt: taantuma, kilpailun kiristyminen -aiheuttivat viime kädessä yrityssaneeraukseen hakeutumisen -yrityksen tämän hetkinen tärkein asiakas, Abloy Oy joutui rakennusalan laman vuoksi pysäyttämään Joensuun tehtaan toiminnan koko syksyksi 2009 -se oli lopullinen isku yritykselle työntekijöitä lomautettiin, uusia kauppoja ei etsitä, tilauksia tulee sisään vain vanhoilta asiakkailta -kilpailu on kiristynyt globalisaation myötä Nokia ja muut elektroniikka- alan yritykset ovat ulkoistaneet hankintoja Kiinaan ja muualle Aasiaan • Sisäiset syyt: alimitoitettu likviditeetti, heikko vakavaraisuus, korkea kustannusrakenne suhteessa hintoihin -markkinoita yritettiin valloittaa liian aggressiivisesti hinnat painettiin alas ja kate oli liian pieni kustannuksiin verrattuna -yrityksellä on ollut maksuvaikeuksia ajoittain koko toimintansa ajan -vakavaraisuudesta ei ole huolehdittu -toimitusjohtajan tekemät viimeaikaiset virheet vaikuttivat talouden kehitykseen -väärä investointipolitiikka 10 vuotta vanha konekanta ei enää kilpailukykyinen Anton Nikkari ja Mika Vilska

19. Yrityssaneeraus Sidosryhmien näkökulmasta

20. Yrityssaneeraus sidosryhmien näkökulmasta(mukailtu lähteestä Syrjä, P.) Anton Nikkari ja Mika Vilska

21. Omistajat • Omistajat sijoittavat yritystoimintaan pääomia ja määrittelevät yrityksen toiminta-ajatuksen, mutta ottavat myös kantaakseen toimintaan liittyvän riskin -yrityssaneeraus on omistajien kannalta hyvin huono asia yrityksen jatkuvuudesta ja sijoitettujen pääomien säilymisestä ei ole mitään takeita -saneeraus on monessa suhteessa parempi tilanne kuin konkurssi: -yritys ei siirry automaattisesti velkojien ja selvittäjän määräysvallan alle, vaan omistajat saavat yritysjohdon kanssa päättää normaaliin liiketoimintaan kuuluvista asioista -omistajat eivät myöskään menetä automaattisesti sijoittamiaan varoja -omistusrakenteessa saatetaan joutua tekemään muutoksia – omistajat päättävät -yrityssaneerauksen seuraukset omistajien kannalta ovat kaksijakoiset -jos saneeraus epäonnistuu, eikä yrityksen toimintaa saada tervehdytettyä, seurauksena on konkurssi omistajat voivat pahimmassa tapauksessa menettää kaikki sijoittamansa varat, koska yrityksen toiminnan lakatessa omistajat saavat osuutensa velkojien jälkeen -jos saneeraus onnistuu, omistajien sijoittama pääoma voi säilyä kokonaan Anton Nikkari ja Mika Vilska

22. Velkojat (1) • Velkojat -yrityssaneerauksen tavoitteena tervehdyttämisen ohella taata velkojalle parempi suoja saatavilleen kuin konkurssissa -saneerausmenettelyn aikana velkojien etuja valvovat selvittäjä ja velkojatoimikunta -tärkeimpiä yrityksen velkojia ovat rahoittajat, toimittajat ja julkinen valta • Rahoittajat -yleensä pankkeja ja muita rahoituslaitoksia, jotka sijoittavat rahaa yrityksiin vieraan pääoman ehdoilla -lainoihin liittyy yleensä vakuuksia tai pantteja -vakuuksien arvo vastaa velkojen pääomaa velkojilla ei halua osallistua neuvotteluihin saneeraukseen liittyvistä asioista -vakuusvaje halu osallistua aktiivisesti yrityssaneerauksen suunnitteluun -yrityksellä on yleensä yksi päärahoittaja, pankki, jonka kautta hoidetaan juokseva rahaliikenne ko. velkojalla hallussaan tärkeää tietoa yrityksestä -pankki on merkittävässä asemassa neuvotteluissa ja äänestyksissä -ongelma: pankin liiallinen vaikutusvalta selvittäjän painostaminen -yrityssaneerauksen seurauksena myönnytyksiä ja luottotappioita pankin omistusosuus kasvaa yrityksissä Anton Nikkari ja Mika Vilska

23. Velkojat (2) • Toimittajat -tavarantoimittajia ja alihankkijoita, jotka toimittavat yritykselle sen toiminnassa tarvittavat raaka-aineet, puolivalmisteet ja valmiit tuotteet sekä tuotantokoneet ja –laitteet -toimittajat odottavat asiakkaalta maksujen ohella luotettavaa ja jatkuvaa yhteistoimintaa -toisin kuin rahoittajilla, toimittajilla ei yleensä ole saatavilleen vakuutta -voivat menettää saneerauksessa suuren osan saatavistaan toisaalta on mahdollisuus säilyttää liikesuhde ja näin ollen tehdä kauppoja myös jatkossa • Julkinen valta (verottaja) -valtio ja kunnat (kirkko ja vakuutusyhtiöt) -saneerauksessa valtio ja kunnat esiintyvät verovelkojina -ennen lakiuudistusta verottajalla oli etuoikeus saataviinsa muihin velkojiin nähden -lakiuudistuksen jälkeen verottajan asema heikkeni tasavertainen muiden velkojien kanssa -lakiuudistuksen myötä verottajalla on suurempi riski menettää saataviaan kuin ennen -toisaalta jos yritys säilyy elinkelpoisena, saa myös verottaja tulevaisuudessa tulovirtoja Anton Nikkari ja Mika Vilska

24. Muut sidosryhmät Tärkeimpiä muita sidosryhmiä ovat työntekijät, kilpailijat ja asiakkaat -työntekijän kannalta yrityssaneeraus antaa mahdollisuuden työpaikan säilymiseen tulevaisuudessa -monesti saneeraukseen liittyy kuitenkin irtisanomisia ja lomautuksia -kilpailijan kannalta toisen yrityksen saneerauksen epäonnistuminen parantaa kilpailijan markkinaosuutta -mahdollisuus saneeraukseen vääristää kilpailua ja estää liikakapasiteetin purkautumista? -asiakas odottaa toimittajalta toimitusvarmuutta ja laatua -toimittajayrityksen talousvaikeudet voivat aiheuttaa sen, että asiakkaat ryhtyvät etsimään uusia toimittajia -saneeraus mahdollistaa avaintoimittajien säilyttämisen Anton Nikkari ja Mika Vilska

25. Johtopäätökset • -Yrityssaneerauksen tarkoitus on tervehdyttää yrityksen toiminta ja antaa mahdollisuus toiminnan kannattavaan jatkamiseen • -Tärkeää on, että yrityksen toimintaan vaikuttavat ulkoiset ja sisäiset riskitekijät huomataan ajoissa ja niihin reagoidaan välittömästi • -Yrityssaneeraukseen joutumisen estämiseksi johdon ja omistajien on huolehdittava yrityksensä maksukyvyn ylläpitämisestä • -Saneerauksen onnistuminen hyödyttää parhaimmassa tapauksessa yrityksen kaikkia sidosryhmiä kilpailijoita lukuun ottamatta • -Yrityssaneerauslaki ja –uudistus ovat olleet onnistuneita moni saneeraukseen hakeutuneista yrityksistä on pystynyt jatkamaan toimintaansa merkitys kansantaloudelle huomattava Anton Nikkari ja Mika Vilska

26. Lähteet (1) • Härmäläinen, I., Malinen, J., Pirinen, J., Raitala, S., Sorri, S. & Strang, L. (2009) Yrityssaneerauksen käsikirja. 1. p. Helsinki, Edita. • Koulu, R. (2007) Uudistettu yrityssaneeraus. Helsinki, WSOYpro. • Lakiasiaintoimisto Finsta Oy (www-sivu) • Lehto Holding (www-sivu) • Mähönen, R. (1997) Yrityssaneeraus sidosryhmien kannalta. Pro gradu. LUT. Anton Nikkari ja Mika Vilska

27. Lähteet (2) • Savolainen, M. (2004) Yrityssaneeraus. Joensuu. • Suomen Taloushallintoliitto ry. (2010) T&V2010, Taloushallintoliiton tili- ja veropäivät. • Suomen asianajajaliitto (www-sivu) • Syrjä, P. (2009) Kirjanpidon peruskurssi (luentomoniste) • Tilastokeskus. Yrityssaneerauksien määrä jyrkässä kasvussa tammi-syyskuussa 2009. (www-sivu) Anton Nikkari ja Mika Vilska