Yrityssaneeraus ja konkurssimenettely TMA ja tervehdyttäminen 20.5.2009 AA Marja-Liisa Järvinen

1. Yrityssaneeraus ja konkurssimenettelyTMA ja tervehdyttäminen 20.5.2009AA Marja-Liisa Järvinen

2. Mukana: • Finnvera • Pankit • Vakuutusyhtiö • TMA-yhdistys • PKT-Säätiö • - Tilitoimistot • Tilintarkastajat • Rahoittajat Impulssi TMA-ANALYYSI Pelastamistuki Kiireellinen tuki Aika max. 6kk Tma-analyysi • - TMA- ja Liikkeenjohdonkonsultit • Tilintarkastajat Toimenpidesuositukset 1 2 Yritys selviää omin toimenpitein Yritys ei selviä lainkaan - Asianajotoimistot - Velkaneuvonta 3 5 4 Päätetään suoraan kehittämisohjelman käynnistämisestä Tarvitaan lisäselvitystä Tarvitaan rahoitussopimus • - TMA- ja Liikkeenjohdonkonsultit • Tilintarkastajat • Asianajotoimistot -TMA- ja Liikkeenjohdonkonsultit Valmistelu Mahdollinen lisärahoitussopimus Kehittämis- ja rakennemuutos-ohjelma Saneeraussopimus - Asianajotoimistot - TMA- ja Liikkeenjohdonkonsultit Rakenneuudistuksen tukeminen n. 2 vuotta Toimenpiteet

3. Määrittelyt • Yrityssaneeraus on menettely, johon ryhdytään taloudellisissa vaikeuksissa olevan velallisen jatkamiskelpoisen yritystoiminnan tervehdyttämiseksi tai sen edellytysten turvaamiseksi ja velkajärjestelyjen aikaansaamiseksi. Menettelyssä voidaan tuomioistuimen vahvistamalla saneerausohjelmalla määrätä velallisen varallisuutta ja velkoja koskevista toimenpiteistä. • Konkurssi on velallisen kaikkia velkoja koskeva maksukyvyttömyysmenettely, jossa velallisen omaisuus käytetään konkurssisaatavien maksuun. Konkurssin tarkoituksen toteuttamiseksi velallisen omaisuus siirtyy konkurssin alkaessa velkojien määräysvaltaan.

4. Yrityssaneeraus Saneerausvelat • kuittaus kuten konkurssissa • luottolaitoksen kuittauskielto • tuntemattomat velat (esim. vahingonkorvausvelka) mahdollista ottaa myöhemmin huomioon (eivät uutta velkaa) Aloittamisen oikeusvaikutukset • velalliselle haitallisen hallinnollisen päätöksen kielto (esim. ennakkoperintärekisteristä poistaminen)

5. Yrityssaneerausmenettelyn aloittamisen esteperusteet • Saneerausmenettelyä ei voida aloittaa, jos: • velallinen on maksukyvytön ja on todennäköistä, että maksukyvyttömyyttä ei saneerausohjelman avulla voida poistaa tai että sen uusiutumista ei voida torjua muuten kuin lyhytaikaisesti; • on todennäköistä, että velallisen varat eivät riitä saneerausmenettelystä aiheutuvien kustannusten kattamiseen eikä kukaan muu ole sitoutunut vastaamaan näistä kustannuksista; • on todennäköistä, että velallinen ei kykene maksamaan menettelyn alkamisen jälkeen syntyviä velkoja; • 4) on perusteltua syytä olettaa, että hakemuksen pääasiallisena tarkoituksena on velkojan perintätoimien estäminen tai muu velkojan taikka velallisen oikeuden loukkaaminen;

6. Esteperusteet • 5) on perusteltua syytä olettaa, että saneerausohjelman aikaansaamiselle tai vahvistamiselle ei ole edellytyksiä; tai • 6) velallisen kirjanpito on olennaisesti puutteellinen tai virheellinen, paitsi jos osoitetaan, että kirjanpito voidaan vaikeuksitta saattaa asianmukaiseen ja luotettavaan tilaan. • Jos menettelyn aloittamisen jälkeen käy ilmi yllä tarkoitettu seikka, menettely voidaan selvittäjän, velkojan tai velallisen vaatimuksesta määrätä lakkaamaan. Yllä kohdassa 1 mainittu seikka ei kuitenkaan estä menettelyn jatkamista, jos on todennäköistä, että yrityksen varallisuus tai olennainen osa siitä voidaan luovuttaa yrityssaneerauslain mukaisessa järjestyksessä yhtenä kokonaisuutena.

7. Esteperusteet • Saneerausohjelman vahvistamisen esteet • Saneerausohjelmaa ei voida vahvistaa mm. silloin, jos velallinen tai sen puolesta toiminut on saneerausmenettelyn kohteena olevassa toiminnassa syyllistynyt tiettyihin rikoksiin (velallisen epärehellisyys, velallisen petos, törkeä velallisen petos, velkojansuosinta tai kirjanpitorikos) tai on näistä epäiltynä taikka on rikkonut liiketoimintakieltoa taikka syyllistynyt menettelyyn, josta voitaisiin määrätä liiketoimintakielto. • Em. 5) kohdan viittauksen mukaisesti tässä mainitut syyt voivat estää myös saneerausmenettelyn aloittamisen. Tässä mainituista esteperusteista huolimatta saneerausmenettely voidaan aloittaa, jos siihen on erityisiä vastasyitä.

8. Menettelyn vaikutukset sopimuksiin Se, onko yrityssaneerausmenettelyllä vaikutusta sopimuksiin ja niihin perustuviin velkoihin määräytyy sen mukaan, ovatko sopimukseen perustuvat velat syntyneet ennen saneerausmenettelyn alkamista vai sen jälkeen. Pääsääntö Pääsääntöisesti saneerausmenettelyn alkaminen ei vaikuta velallisen jo tekemiin sitoumuksiin. Viivästyskorko • Menettelyn alkaminen keskeyttää kuitenkin viivästyskoron kertymisen velalle, joka on syntynyt ennen saneerausmenettelyn alkamista (= saneerausvelka). Sama koskee muunlaisia maksuviivästyksen seuraamuksia, jotka riippuvat viivästyksen kestosta.

9. Saneerausvelkojen perintä • Saneerausvelan maksu- ja vakuudenasettamiskielto • Ennen menettelyn alkamista syntyneitä velkoja koskee menettelyn aikana maksu- ja vakuudenasettamiskielto: • Menettelyn alettua velallinen ei saa maksaa saneerausvelkaa eikä asettaa siitä vakuutta. • Saneerausvelan maksamisesta menettelyn päätyttyä määrätään tuomioistuimen vahvistamassa maksuohjelmassa. • Esimerkiksi vakuutusmaksut, jotka kohdistuvat aikaan ennen menettelyn alkamista ovat saneerausvelkaa, joiden maksamisesta määrätään maksuohjelmassa. Näitä velkoja velallinen ei saa maksaa menettelyn aikana.

10. Saneerausvelkojen perintä • Saneerausvelan perintäkielto • Menettelyn alettua velalliseen ei saa kohdistaa toimenpiteitä saneerausvelan perimiseksi tai sen suorittamisen turvaamiseksi. Jo aloitettuja toimenpiteitä ei saa jatkaa. Velalliseen ei tällaisen velan osalta myöskään saa kohdistaa maksuviivästyksen seuraamuksia. Kiellettyjä ovat muun muassa seuraavat toimenpiteet: • velan perustana olevan sopimuksen irtisanominen tai purkaminen saneerausvelan maksuviivästyksen vuoksi; → Vakuutuksenantaja ei saa irtisanoa vakuutusta pelkästään sillä perusteella, että menettelyn alkamista edeltävään aikaan kohdistuva vakuutusmaksu on maksamatta.

11. Saneerausvelkojen perintä - ulosmittaus • Ulosmittauksen sekä muiden täytäntöönpanotoimenpiteiden kielto • Menettelyn alettua velallisen omaisuutta ei saa ulosmitata maksukiellon piiriin kuuluvasta saneerausvelasta. Kiellon vastainen ulosmittaus on tehoton. Ulosmittaushakemuksen käsittely keskeytetään. Jos ulosmittaus on jo toimitettu, täytäntöönpano on keskeytettävä ja ulosottomiehen on vaadittaessa luovutettava haltuun ottamansa omaisuus ja mahdollisesti kertyneet rahavarat selvittäjälle.

12. Maksuohjelmaan sisältyvät saneerausvelat • Saneerausohjelman oikeusvaikutukset • Kun saneerausohjelma on vahvistettu, saneerausvelkojen ja muiden ohjelmassa säänneltyjen oikeussuhteiden ehdot määräytyvät ohjelman mukaisesti. Tuntemattomat saneerausvelat lakkaavat, kun ohjelma vahvistetaan. • Maksuohjelman täytäntöönpanokelpoisuus • Vahvistettuun saneerausohjelmaan sisältyvän maksuohjelman mukainen suoritusvelvollisuus voidaan, jos se on laiminlyöty, panna täytäntöön niin kuin suoritukseen velvoittava tuomio.

13. Maksuohjelman mukaisten suoritusten laiminlyönti • Velkajärjestelyn tai maksuohjelman raukeaminen • Tuomioistuin voi velkojan vaatimuksesta määrätä saneerausohjelman mukaisen, kyseistä velkojaa koskevan velkajärjestelyn raukeamaan, jos velallinen on olennaisella tavalla laiminlyönyt ohjelman mukaisen velvollisuutensa velkojalle eikä ole täyttänyt sitä velkojan asettaman kohtuullisen lisäajan kuluessa. • Tuomioistuin voi määrätä koko saneerausohjelman raukeamaan velkojan hakemuksesta esim. jos ohjelman vahvistamisen jälkeen ilmenee saneerausmenettelyn esteitä tai velallinen on rikkonut ohjelmaa suosiakseen jotakin velkojaa, eikä rikkomus ole vähäinen.

14. Menettelyn alettua syntyneiden velkojen perintä • Menettelyn aikana syntynyt velka • Menettelyn alettua syntyvät velat on maksettava sitä mukaa kuin ne erääntyvät. Sama koskee jatkuvaan sopimussuhteeseen perustuvia maksuja, jotka kohdistuvat menettelyn alkamisen jälkeiseen aikaan. • Menettelyn aikaisten velkojen etuoikeus konkurssissa • Menettelyn aikana syntyneillä veloilla ja niille varojen tilittämiseen kertyvällä korolla on parempi etuoikeus kuin muilla tavallisilla veloilla velallisen konkurssissa, jos velallinen asetetaan konkurssiin ennen saneerausohjelman päättymistä tai kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun saneerausmenettely on ilman saneerausohjelman vahvistamista lakannut.

15. Menettelyn jälkeisten velkojen laiminlyönti • Menettelyn päättymisen jälkeiseen aikaan kohdistuvat velat eivät kuulu maksuohjelmaan, eikä niillä ole erityistä etuoikeutta velallisen mahdollisessa myöhemmässä konkurssissa. • Menettelyn päättymisen jälkeiseen aikaan kohdistuvien vakuutusmaksu- tai muiden velkojen maksun laiminlyönnin seuraamukset määräytyvät velan perusteena olevan sopimuksen mukaisesti. • Menettelyn päättymisen jälkeen syntyneitä velkoja voi periä normaalisti.

16. Konkurssin ja yrityssaneerauksen suhde • Konkurssin vaikutus saneerausohjelmaan • Jos velallinen asetetaan konkurssiin ennen saneerausohjelman päättymistä, ohjelma raukeaa. Velkojan oikeus konkurssissa määräytyy tällöin samoin kuin jos saneerausohjelmaa ei olisi vahvistettu. • Tuomioistuin voi edellä mainitun estämättä velallisen tai konkurssihakemuksen tehneen velkojan vaatimuksesta määrätä, että saneerausohjelma ei konkurssin vuoksi raukea, jos tähän on erityinen syy sen vuoksi, että pääosa saneerausveloista on jo ohjelman mukaisesti maksettu.

17. Konkurssimenettely Lähde: Konkurssiasiamies

18. Konkurssiin hakeminen • Velkojan oikeus vaatia velallisen asettamista konkurssiin • Konkurssiin asettamista voi velallisen itsensä lisäksi vaatia velkoja, jonka saatava velalliselta: • 1) perustuu lainvoimaiseen tuomioon tai muuhun täytäntöönpanoperusteeseen; • 2) perustuu velallisen allekirjoittamaan sitoumukseen, jota velallinen ei ilmeisen perustellusti kiistä; taikka • 3) on muuten niin selvä, ettei sen oikeellisuutta voida perustellusti epäillä. • Jos velkojan saatava on vähäinen ja konkurssiin asettamista olisi pidettävä konkurssimenettelyn kustannuksiin ja konkurssimenettelystä saatavaan hyötyyn nähden ilmeisen epätarkoituksenmukaisena tai selvästi hyvän perintätavan vastaisena, velkojan konkurssihakemus on jätettävä tutkimatta.

19. Konkurssiin hakeminen – mitä maksaa? • Konkurssin asettamista koskeva asia ratkaistaan käräjäoikeudessa. • konkurssiin asettamista koskeneessa asiassa hakijalta peritään 105 euroa, jollei velallista aseteta konkurssiin; • konkurssiin asettamisesta peritään konkurssipesältä 220 euroa → Vakuutusyhtiön hakiessa jotakuta konkurssiin, peritään siltä hakemusmaksu siinä tapauksessa, että hakemus hylätään tai hakemus peruutetaan ennen sen tiedoksiantoa. Muuten maksun maksaa konkurssipesä. Jos konkurssipesä on varaton, tuomioistuin voi vapauttaa sen maksun suorittamisvelvollisuudesta. Konkurssimenettelystä aiheutuu kustannuksia, kuten pesänhoitajan palkkio ja kulut. Näiden määrä vaihtelee suuresti konkurssiin asetetusta velallisesta riippuen. Raukeavassa konkurssissa pesänhoitajalle maksetaan valtion varoista 500 euroa, jos pesässä ei ole varoja. Hakijavelkoja ja pesänhoitajaksi esitetty henkilö voivat jo ennen konkurssihakemuksen jättämistä sopia pesänhoitajan palkkion määrästä siltä varalta että konkurssi raukeaa.

20. Konkurssin vaikutus sopimussuhteisiin • Velallisen määräysvallan menetys • Konkurssin alettua velallinen menettää oikeuden määrätä kaikesta konkurssipesään kuuluvasta omaisuudesta.

21. Konkurssin vaikutus sopimussuhteisiin • Konkurssipesän oikeus sitoutua velallisen sopimukseen • Jos velallinen ei ole konkurssin alkaessa täyttänyt sopimusta, jossa hän on osapuolena, vastapuolen tulee vaatia ilmoitusta siitä, sitoutuuko konkurssipesä sopimukseen. Jos konkurssipesä ilmoittaa kohtuullisessa ajassa, että se sitoutuu sopimukseen, sekä asettaa hyväksyttävän vakuuden sopimuksen täyttämisestä, sopimusta ei saa purkaa. • Konkurssipesän vastapuolella on kuitenkin oikeus purkaa sopimus, jos siihen on sopimuksen henkilökohtaisesta luonteesta johtuva tai muu erityinen syy, jonka vuoksi ei voida edellyttää, että sopijapuoli jatkaa sopimusta konkurssipesän kanssa.

22. Konkurssin vaikutus sopimussuhteisiin • Saatavan erääntyminen • Konkurssisaatava, joka ei ole erääntynyt, katsotaan konkurssissa erääntyneeksi velkojan ja velallisen välisessä suhteessa. Tämä ei kuitenkaan koske ehdollista saatavaa eikä vahingonkorvausta tai sellaista vastaavanlaista velkaa, jonka määrän ja perusteen toteaminen edellyttää erityistä selvitystä, eikä sellaista saatavaa, joka edellyttää suoritusta velkojalta. • Vapaaehtoiset / lakisääteiset vakuutukset • Vakuutusyhtiö ei voi irtisanoa pakollista liikennevakuutusta sen vuoksi, että vakuutuksenottaja on asetettu konkurssiin. Konkurssipesä vastaa massavelkaisena vakuutusmaksusta konkurssin jälkeiseltä ajalta.

23. Henkilöyhtiön / toiminimen konkurssi • Konkurssikelpoisuus • Konkurssiin voidaan asettaa luonnollinen henkilö sekä yhteisö, säätiö ja muu oikeushenkilö. • Velkavastuu konkurssin jälkeen • Velallinen ei vapaudu vastaamasta niistä konkurssisaatavista, joille ei konkurssissa kerry täyttä suoritusta. • → Toiminimi tai henkilöyhtiön vastuunalainen yhtiömies ei vapaudu konkurssin vuoksi konkurssiveloista.

24. Konkurssivalvonta • Konkurssisaatavat • Konkurssisaatavalla tarkoitetaan sellaista velalliselta olevaa saatavaa, jota koskeva velallisen sitoumus tai muu oikeusperuste on syntynyt ennen konkurssin alkamista. • Konkurssisaatavia ovat myös panttisaatavat sekä saatavat, joiden peruste tai määrä on ehdollinen tai riitainen taikka muusta syystä epäselvä. • Kestovelkasuhteessa konkurssisaatavana pidetään sitä osaa saatavasta, joka kohdistuu konkurssin alkamista edeltäneeseen aikaan.

25. Konkurssivalvonta ja kuittaus • Saatavan valvonta • Jako-osuutta saadakseen velkojan on valvottava konkurssisaatavansa kirjallisesti (valvontakirjelmä) ilmoittamalla se pesänhoitajalle viimeistään valvontapäivänä, jollei saatavaa oteta huomioon ilman valvontaa. • Yleiset säännökset velkojan oikeudesta kuittaukseen • Velkojalla on pääsääntöisesti oikeus käyttää konkurssisaatavaansa kuittaukseen velalliselle konkurssin alkaessa olevaa velkaansa vastaan. Velkojalla on oikeus kuittaukseen, vaikka velkojan velka tai saatava ei olisi erääntynyt kuittausilmoitusta tehtäessä.

26. Yrittäjän/omistajan yritystoiminnasta johtuvat maksuvaikeudet • Yksityishenkilön velkajärjestelyn hakeminen • Ennen velkajärjestelyhakemuksen jättämistä on selvitettävä mahdollisuus sovintoratkaisuun velkojien kanssa. Talous- ja velkaneuvojat auttavat tarvittaessa näissä sovintoneuvotteluissa ja velkojalle tehtävän sovintoehdotuksen miettimisessä. • Ellei sovintoneuvotteluissa päästä ratkaisuun tuomioistuin voi hakemuksesta vahvistaa maksuohjelman. Kun maksuohjelma päättyy, velallinen vapautuu lopuista veloistaan.