YHTEISMETSÄ kolhoosi vai vaivaton mahdollisuus

1. YHTEISMETSÄ kolhoosi vaivaivaton mahdollisuus TALLINNA 19.4.2007 Helinä Sairanen MO-liitto Järvi-Suomi

2. YHTEISOMISTUSMUODOT • Kuolinpesä • Yhtymä • Osakeyhtiö/muu yhteisö • Yhteismetsä

3. NYKYISET YHTEISMETSÄT SUOMESSA • Noin 140 toiminnassa olevaa • 18 000 osakasta • Osakasmäärä/yhteismetsä 2 – 6 000 • Pinta-alat vaihtelevat 20 – 85 000 ha • Yht. 500 000 ha, 3,5% yksityismetsien alasta Suomessa

4. MIKÄ ON YHTEISMETSÄ?Oikeudellinen luonne • Yksityismaata, kiinteistöille yhteisesti kuuluva alue. • Yhteismetsän osakkaita ovat osakaskiinteistöjen omistajat =>OSAKASKUTA Osakkuus kiinteistöjen kautta. • Osakaskunta ei omista yhteismetsän aluetta, vain hoitaa ja hallinnoi sitä osakkaiden puolesta • Osakaskunta on oikeushenkilö, kantaa ja vastaa. Osakkaat eivät vastuussa sitoumuksista

5. YHTEISMETSÄN TARKOITUS • Tarkoituksena on ensisijaisesti harjoittaa kestävää metsätaloutta, YML 1§ • Aluetta voidaan käyttää muuhunkin toimintaan, jos se on tarkoituksenmukaista (osakaskunnan kokous päättä mm. tästä) YML 2 §

6. YHTEISMETSÄN PERUSTAMINEN • Ennen ryhtymistä osakkaiden käytävä läpi yhteismetsän tarkoitus ja toiminta. Samalla aloitetaan ohjesäännön valmistelu • Vähintään 2 metsänomistajaa. • Kirjallinen sopimus, perustamissopimus. Sen tulee sisältää ehdotus ohjesäännöksi • Haetaan kiinteistötoimitusta (se joka luovuttaa aluetta yhteismetsän muodostamiseksi, voi hakea toimitusta kotipaikkakunnan maanmittaustoimistosta )

7. LISÄÄ PERUSTAMISESTA • Yhteismetsään luovutettavien kiinteistöjen rasiteoikeudet ja osuudet yhteisiin alueisiin eivät voi siirtyä kiinteistön mukana yhteismetsään. Ne jäävät osakaskiinteistölle. (esim. haamukiinteistö) • Yhteismetsä perustetaan muodostamistoimituksessa, KML 10 luku (Maanmittaustoimitus) • Pidetään ensimmäinen kokous, metsäkeskus kutsuu koolle. • Hyväksytään ohjesääntö, metsäkeskus vahvistaa sen • Laaditaan metsäsuunnitelma

8. OSUUKSIEN SUURUUDEN MÄÄRITTÄMINEN • Tilusten arviointi joko jyvitysarvo- tai kokonaisarvoperiaatteella (tästä voidaan kirjata ehto perustamissopimukseen) Myös muut, kuin metsätalouden arvot huomioon (rannat, sora, rakennuspaikat ym.) • Lähtökohtana ja ehtona on ,ettei minkään kiinteistön omistajan varallisuusasema yhteismetsän perustamisen jälkeen huonone. Ei loukata kenenkään oikeutta

9. KUSTANNUKSET YHTEISMETSÄN PERUSTAMISESTA • Maanmittaustoimitus on maksuton • Tila-arviota, sopimuksia ja ohjesäännön laatimista ei ole tulkittu maksuttomiksi palveluiksi • Yhteismetsään liittymistä osuuksia vastaan ei ole katsottu kiinteän omaisuuden luovutukseksi, joten varainsiirtoveroa eikä luovutusvoiton veroa mene tämänhetkisen tulkinnan mukaan (1/2007) • Tasingeista tms. tili ja rahakorvauksista tod.näk. menee • Metsävähennyspohja siirtyy osakaskunnalle • Todennäköisesti teiden ja ojien poistoja voidaan jatka • Metsäsuunnitelman laatiminen maksullinen palvelu

10. YHTEISMETSÄN TOIMINTA • Metsäsuunnitelma pakollinen • Toimielimenä hoitokunta ja/tai toimitsija/t • Osakaskunnan kokous on yhteismetsän korkein päättävä elin • Päätöksenteossa 10%:n äänikatto • Metsästys- ja kalastusoikeuksista syytä sopia ja päättää selkeästi • Kirjanpito ja tilinpäätös poikkeavat muista yhteisöistä

11. YHTEISMETSÄ VERRATTUNA MUUHUN YKSITYISMAAHAN • Samat Kemera-edut, kunhan vähintään puolet osuuksista yksityisillä • Yhteismetsä on erillinen verovelvollinen, yhteisetuus, joten yhteisöverokanta 26% • Metsävähennysoikeus, menovaraus ja muut yksityisten metsänomistajien veroedut

12. MUUTA HUOMIOITAVAA • Ohjesääntöön voidaan kirjata luovutusrajoitus, YML 17§. Tiettyä osuuslukua pienempää yhteismetsäosuutta ei saa erikseen luovuttaa, jollei saajana ole osakaskunta tai toinen yhteismetsän osakas. Rajoitus on osakaskiinteistökohtainen • Yhteismetsäosuuden etuosto-oikeus YML 18§ • Ohjesäännössä voidaan määrätä, että osakaskunnalla on etuosto-oikeus erikseen myytyyn yhteismetsäosuuteen kaupassa sovituin ehdoin • Yhteismetsällä voi olla kahdenlaista maata; yhteismetsän alue, joka on osakaskiinteistöihin kuuluva yhteisalue TAI osakaskunnan omistamat alueet

13. KÄYTÄNNÖN ESIMERKKI • Mo ja 3 aikuista perillistä, metsää 45ha 200km perheen asuinpaikasta. Kaikki saavat toimeentulonsa muualta, kuin metsätaloudesta. Kenelläkään ei ole ennestään metsäomaisuutta. • Jako halutaan tehdä tasapuolisesti, on pientä pelkoa tulevista riitaisuuksista • Sisarosuuksien rahallinen arvo koetaan vaikeaksi. Kukaan ei ole kovin halukas sijoittamaan rahaa sisarosuuksiin, ellei saa niitä halvalla. • Kaikilla jonkinlaista kiinnostusta vanhaan kotipitäjään, sekä maanomistukseen (metsästys, kalastus harrastuksena osalla)

14. JATKOA ESIMERKKIIN • Tilan lohkominen voisi onnistua, mutta se ei ole mielekästä. Yhtymänäkin voitaisiin jatkaa, mutta ketään ei kiinnosta ryhtyä asianhoitajaksi • YHTEISMETSÄN PERUSTAMISVAIHTOEHTOJA: • Elinaikainen liittyminen yhteismetsään ja osuuksien jako tien jälkeläisille (reksiteritila+yhteismetsäosuus kullekin) • Elinaikainen liittyminen yhteismetsään ja jälkeläiset päättävät aikanaan, jaetaanko osuudet ja miten (esteenä voi olla luovutusrajoitus ohjesäännössä pirstomisen estämiseksi)

15. JA VIELÄ JATKUU ESIMERKKI • 3. Ei tehdä nyt mitään, mutta kp. tai yhtymä liittyy aikanaan yhteismetsään ja osuudet jaetaan osakkaille. Etukäteen ei kuitenkaan voi tietää, haluaako mikään yhteismetsä tuolloin ottaa uutta osakasta ja huom. mahd. luovutusrajoitus • 4. Perustetaan uusi yhteismetsä. Periaatteessa mahdollista kaikissa em. tilanteissa ,mutta edellyttää käytännössä suurempaa metsäaluetta. 45ha ei riitä.

16. YHTEENVETO VAIHTOEHDOISTA • KAUPPA; Yhteismetsä ostaa normaalilla kaupalla lisämaata. Se joko liitetään yhteismetsän metsämaahan tai jätetään erilliseksi kiinteistöksi osakaskunnan omistukseen. • LIITTYMINEN; Maanomistaja ja osakaskunta sopivat maan liittämisestä yhteismetsään. Maanomistaja ei saa vastikkeeksi rahaan, vaan yhteismetsäosuuksia • MUODOSTETAAN UUSI YHTEISMETSÄ