1 / 45

Aegean Pronssikausi

Aegean Pronssikausi. Vesa-Pekka Herva. Luento 30.9.-11.11.2003 Ti ja to, klo 12-14 (ei vko 44) Sali F211 Korvaa Har340 (tai sop.) Tentti? Yhteystiedot Huone F119 (tutkijat) 09-191 23575 / 040-588 3717 maherva@paju.oulu.fi. Aegean alue. Luennon sisältö. Tutkimushistoria

tiana
Download Presentation

Aegean Pronssikausi

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript

  1. Aegean Pronssikausi Vesa-Pekka Herva

  2. Luento 30.9.-11.11.2003 • Ti ja to, klo 12-14 (ei vko 44) • Sali F211 • Korvaa Har340 (tai sop.) • Tentti? • Yhteystiedot • Huone F119 (tutkijat) • 09-191 23575 / 040-588 3717 • maherva@paju.oulu.fi

  3. Aegean alue

  4. Luennon sisältö • Tutkimushistoria • Antiikin myytit ja antiikin historioitsijat • Klassillisen arkeologian synty • Kreikan pronssikauden löytyminen • Myöhempi kehitys • Kreikan pronssikauden kronologia • Suhteellinen kronologia • Absoluuttinen kronologia • Ympäristö ja luonnonvarat

  5. Kreikka ennen pronssikautta • Esipalatsikausi • Minolainen kulttuuri • Ensimmäinen palatsikausi Kreetalla • Toinen palatsikausi Kreetalla (+Thera) • Kolmas (mykeneläinen) palatsikausi Kreetalla • Mykeneläinen kulttuuri • Kuiluhautaperiodi • Mykeneläisten palatsien nousu ja tuho • Pronssikauden loppu Kreikassa

  6. 1. TUTKIMUSHISTORIA

  7. Antiikin myytit • Antiikin aikana ei tiedetty mitään faktuaalista pronssikaudesta • Ei kirjallisten dokumenttien jatkumoa • Antiikin kirjallisissa lähteissä viittauksia myyttiseen menneisyyteen. • Hesiodos, Työt ja Päivät (n. 700 eKr.) • Homeros, Ilias ja Odysseus (700-l. eKr.)

  8. Hesiodos • Hesiodoksen viisivaiheinen historia • Hesiodoksella ei ”oikeaa” tietoa menneisyydestä • Ei käsitystä Kreikan ”pimeästä kaudesta”

  9. Homeros • Kuvaus Troijan sodasta • Ei viittausta pronssikauteen tai -aikaan Homeros, Odysseus ja laululinnut

  10. Kreikan muu mytologinen perinne • Osa tarinoista sijoitettu Troijan sotaa vanhempaan aikaan • Myytit yleisiä ja epämääräisiä • Theseuksen tarina Theseus tappaa härkäpään

  11. Antiikin historioitsijat • Herodotos (n. 484-30 eKr.): • Troijan sota ~ persialaissodat • Troijan sota n. 1250 eKr. • Thukydides (n. 455-400 eKr.): • Herodotosta kriittisempi • Troijan sota todellinen • Kreetan kuninkaan Minoksen merivalta

  12. Antiikin matkakertomukset • Pronssikauden jäänteitä ollut näkyvissä antiikin aikana • Pausanias (100-l. jKr.) kuvailee Mykeneä Mykenen leijonaportti ja kyklooppimuuria

  13. Klassillisen arkeologian kehitys • Renessanssi • 1700-l. loppuun eurooppalaista kulttuuria pidettiin alkuperältään roomalaisena ja kristillisenä • Kaivaukset Herculaneumissa (1738) ja Pompeijissa (1748) • 1700-l. puolivälissä kiinnostus Kreikan esineisiin ja monumentteihin

  14. Johann Joachim Winckelmann (1717-68) • Geschichte der Kunst des Alterthums (1764): antiikin veistotaiteen luokittelu • Romantiikan nousu • Kreikka eurooppalaisen sivistyksen kehtona • Saksalainen idealismi

  15. 1800-l. Kreikan klassisen kauden taidetta ihailtiin Euroopassa • Muiden kulttuurien esineiden vertaaminen Kreikan taiteeseen • Vahingossa löytyneet pronssikautiset esineet ”varhaisia”, ”karkeita”, ”barbaarisia” ja ”groteskeja” • 1800-l. loppupuolella ”arkeologian” harrastaminen yleistyy

  16. Kreikan pronssikauden löytyminen • George Grote, The History of Greece (1846-56): • Kreikan historia alkaa 776 eKr. • Mytologian sisältämät viittaukset varhaisempaan aikaan kuuluvat myyttiseen menneisyyteen, ei historiantutkimukseen • Käännekohta Troijan löytyminen

  17. Homeroksen kuvaus Troijasta • Kiinnostus kaupungin sijaintiin antiikista lähtien • Troaksen maakunta Luoteis-Anatoliassa • Ei tietoa täsmällisestä paikasta, myös olemassaoloa epäiltiin

  18. Frank ja Frederick Calvert • Koekaivaukset 1850/60-l. • Bunarbashi ja Hissarlik • Hissarlikista hellenistisiä jäänteitä, Troija? • Rahoituksen puuttuessa työ keskeytyi Frank Calvert

  19. Heinrich Schliemann (1922-90) • Kaivaukset Hissarlikissa 1870-73 • Todettiin useita päällekkäisiä asutusvaiheita

  20. Troija I:n perustuksia • Schliemann leikkasi kukkulan kahtia • Kuvitteli Homeroksen Troijan alimmaiseksi

  21. ”Priamoksen aarre” löydettiin 1873 • Schliemann riitoihin turkkilaisten kanssa

  22. Schliemannia kritisoitiin jo omana aikanaan • pakkomielteinen, patologinen tapaus • Jatkoi kaivauksia Kreikassa

  23. Schliemann Mykenessä • Luvattomasti 1874, luvallisesti 1876 • Tutki useita kohteita (mm. tholos-hauta) • Ei yhteyttä Mykenen ja Troijan välillä

  24. Dramaattisin löytö Mykenen kuiluhaudat Hautaympyrä A:sta löydettyjä kultanaamioita

  25. Schliemann myös muualla Kreikassa • Tiryns tärkeä kohde • Palasi myöhemmin Troijaan • Yhteys Troijan ja Mykenen välillä löytyi: avain Troijan vaihe VI • Suunnitteli kaivauksia Knossoksessa • Eivät koskaan toteutuneet

  26. Muita pioneeritutkimuksia • Christos Tsountas • Löysi Mykenen palatsin, yhteys Tirynsiin • Tutki mykeneläisiä hautoja • Varhainen synteesi Kreikan pronssikaudesta: Mycenae and the Mycenean Age (1893) • Myöhemmät tutkimukset Kykladeilla, erityisesti kykladiset haudat

  27. Ulkomaisilla tutkijoilla merkittävä rooli • Esim. British School at Athensin kaivaukset Meloksen Fylakopissa 1896-99 • Kiinnostus Kreetaa kohtaan kasvoi • Minos Kalakairinos Knossoksessa • Kamares-luolan löydöt • Suuret kaivaukset 1899 lähtien

  28. Arthur Evans (1851-1941) • Aloitti kaivaukset Knossoksessa 1900 • Nousi Kreetan arkeologian merkittävimmäksi hahmoksi

  29. Knossoksen kaivaukset • Knossos asuttuna tuhansia vuosia • Alusta lähtien vaikuttavia löytöjä • ”Palatsia” pidettiin alkuun mykeneläisenä Knossoksen rekonstruoitu valtaistuinsali

  30. ”Minolaisen” kulttuurin löytyminen • Palatsi massiivinen kompleksi, useita rakennusvaiheita • Evans kaivoi myös palatsin ympärillä

  31. Evansin käsityksiä minolaisista • Evansin luoma romanttinen kuva: • pappiskuningas • Pax minoica • sopusointu luonnon kanssa • naisten asema

  32. Evans ja betoni • Evans ”korjasi” palatsia, suhtauduttu ristiriitaisesti • The Palace of Minos at Knossos (1921-36)

  33. Muita Kreetan arkeologian pioneereja • Luigi Pernier: Faistoksen palatsi 1900-9 • Harriet Boyd: Gournian kaupunki 1901-3 • John Myres: Petsofan pyhäkkö 1903 • Joseph Hazzidakis: Mallian palatsi 1915 lähtien • Ja monet muut

  34. Minolaiset ja mykeneläiset • Manner-Kreikka 1900-l. alussa Kreetan löytöjen varjoon, tutkimus ei silti keskeytynyt • Carl Blegen & Alan Wace: manner-Kreikan kulttuuri kehittynyt itsenäisesti • Evans: manner-Kreikan kulttuuri minolaista vaikutusta

  35. Alan Wace Mykenessä • Wace etsi ratkaisua ongelmaan kaivamalla Mykenessä 1920-3 • Osoitti mykeneläisen kulttuurin itsenäisyyden • Mykeneläinen kulttuuri kukoisti minolaista myöhemmin

  36. Carl Blegen Pyloksessa • Kaivaus 1939 lähtien • Aiemmin tuntematon mykeneläinen ”Nestorin palatsi” • Pyloksen ”arkisto” • Mykeneläiset Knossoksessa pronssikauden lopussa?

  37. Varhaisia kokoavia tutkimuksia • Martin Nilsson • Minoan-Mycenaean Religion and its Survival in Greek Religion (1927) • John Pendlebury • The Archaeology of Crete (1939) • Arne Furumark • Mycenaean Pottery: Analysis and Classification (1941) John Pendlebury

  38. Michael Ventris ja lineaari B • Michael Ventris avasi lineaari-B kirjoituksen 1952 • Varhaista, tavukirjoitettua kreikkaa • Taulut inventaarioluetteloita

  39. Tärkeimpiä kaivauksia/löytöjä 1950- • Zakros, Kreeta (Nicolas Platon)

  40. Akrotiri, Thera (Spyridon Marinatos/ Christos Doumas)

  41. Ulu Burun, Turkki (George Bass)

  42. Tell el-Dab’a, Egypti (Manfred Bietak)

  43. Teorian ja metodologian kehitys • ”Uusi arkeologia” 1960-l. lähtien • Diffuusio ei selitä kulttuurinmuutosta • Luonnontieteellisyys • Colin Renfrew: The Emergence of Civilization (1972) • Inventointien merkitys 1970-l. lähtien • Kaivauksista saatava aineisto yksipuolista • Luonnontieteelliset menetelmät

  44. Missä mennään? • Aegean pronssikautta tutkitaan intensiivisesti • Aegean pronssikauden arkeologia ”klassillisen arkeologian äpärälapsi”? • Koulukunnat: • Evansin perilliset, ”vanhoillinen siipi” • Binfordin/Renfrewn seuraajat, luonnontiede • (postmodernismi yms.)

More Related