120 likes | 422 Views
Pronssikausi ja varhainen metallikausi luento 8. teknologiaa, materialeja ja esineistöä. liuske. käyttö lisääntyy kivikauden loppupuolella, mutta jatkunee varhaismetallikaudelle saakka Kölin punaliuske myös muita Norjan rannikolta tuotuja tyyppejä kärjet nuolenkärjet keihäänkärjet tikarit
E N D
Pronssikausi ja varhainen metallikausiluento 8 teknologiaa, materialeja ja esineistöä
liuske • käyttö lisääntyy kivikauden loppupuolella, mutta jatkunee varhaismetallikaudelle saakka • Kölin punaliuske • myös muita Norjan rannikolta tuotuja tyyppejä • kärjet • nuolenkärjet • keihäänkärjet • tikarit • veitset • yksiteräisiä • banaaninmuotoisia • saappaanmuotoisia • käyriä veitsiä • tekniikka • liuske hienorakeista • hiomalla valmistettu
piikivi • piikivikauppa huipussaan kivikaudella • taantui neolitikumin loppupuolella • lisääntyi jälleen varhaismetallikaudella • piikiveä ei ole Suomen kallioperässä • tuonti kahdesta pääsuunnasta • Valdain alue (Olhavan, Volgan yläjuoksun ja Dneprin välillä) • ei kovin paljon vaikutusta varhaismetallikaudella Suomessa • Vienanmeren alue • käytetty varhaismetallikaudella etenkin tasakantaisiin nuolenkärkiin
kvartsiitti • homogeeninen materiaali • helpompi käsiteltävä kuin kvartsi • laajoilla alueilla Suomessa • käyttö keskittyy Itä- ja Pohjois-Suomeen sekä Lappiin • käyttö alkaa kivikauden lopulla Pohjois-Fennoskandiassa • ennen kaikkea käytetty tasakantaisissa nuolenkärjissä • myös muita kiviesineitä valmistettu
kivikirveet • reikäkirveet • keskittyvät etenkin läntisen kulttuurin alueelle • esikuvat sotakirveissä • erotettu ainakin viisi tyyppiä • rombikirveet • käyräniskaiset kirveet • itäiset rombikirveet • teräväsärmäiset kirveet • kaartuvakylkiset kirveet • viisikulmainen reikäkirves
tasakantaiset nuolenkärjet • materiaalina piikivi, kvartsiitti ja piikivi • teknologia kehittyi jo kivikauden loppupuolella • kaksipuolinen reunaiskentä • voidaan erottaa morfologian perusteella alatyyppejä • kutsuttu myös leveäkantaiseksi • saattavat liittyä Seiman-Turbinon ilmiön vaikutukseen • aluksi tuontitavaraa • suurin osa valmistettu paikallisesti • myös kaupankäyntiä
pronssi • valmistusmenetelmät • tinapronssi, alumiinipronssi tai arsenipronssi • tinapronssissa 1-20 % tinaa • Karjalan Tasavallasta löydetty pronssisulattoja • (esim. Pegrema, Orov-Navolok) • pronssinkäsittely • vuolukivi tai keramiikkaupokkaat • valinmuotit • vuolukiveä tai keramiikka • pronssikirveiden muotit • korujen muotit
rauta • varhainen raudanvalmistus • käyttöön 7. vuosisata eaa. Skandinaviassa • raaka-aineet • järvimalmi • suomalmi • valmistuksen vaiheet • kuivatus • pasutus • rautahydroksidi muuttuu rautaoksidiksi • raudanpelkistys • takominen
rauta • kolme päätyyppiä • laatikkouuni • kupu-uuni (matala kuilu-uuni) • kuilu-uuni (korkea kuilu-uuni) • ilman puhallus uuniin prosessin aikana oleellista • rautasieni • vaatii puhdistusta • takorauta • hiilipitoista • kovaa, sepäntyöhön sopivaa ainesta
Savukosken Kuoskun käyrät tikarit kahva skyyttalainen omaksuttu sittemmin Ananiko-kulttuuriin n. 300 eKr. tappikirveet varhaisia rautaesineitä tunnetaan muuten melko vähän ruostuminen selityksenä? rautaesineet
puuesineistö • puulusikat • Kittilän Kuusanjoen puulusikka • muotoiltu hirvenpääksi • koko 7.5 x 14 cm • mäntyä • ajoitus n. 1500-1000 eKr. • jouset • Paltamon Lumisuon jousenkaari • mäntyä • kontekstiajoitus n. 280 eKr. • liittyy ehkä tasakantaisiin nuolenkärkiin • luuesineistö • hyvin niukasti • alkaa ilmaantua vasta varsinaisella rautakaudella
sukset ja reenjalakset • sukset • botninen suksi • lyhyt, suippo, karvanahkapohja • pronssikautinen • Muhoksen Pyhänsivun suksi • reenjalakset • Morjärven tyypin reenjalas • kaksijalaksinen, 3 m pitkä, jalaksissa kuperat pinnat, kaksi tai kolme kaplasta • koiravaljakon vetämä • ahkio ei ehkä vielä käytössä • Peltovuoman reenjalas