KOIVUKUJAN PÄIVÄKODIN

1. KOIVUKUJAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

2. TOIMINTA-AJATUS OPPIMISEN ILO ELÄMYSTEN JA LEIKIN KAUTTA TURVALLISESSA YMPÄRISTÖSSÄ LIIKUNTA LUONTO VAHVAT JUURET YHTEISTYÖSSÄ VANHEMPIEN KANSSA

3. KOIVUKUJAN PÄIVÄKODIN ARVOPOHJA Meille tärkeät asiat LAPSI ON ARVOKAS YKSILÖNÄ -hyvä perushoito PERHEIDEN KUNNIOITTAMINEN JA TARPEIDEN HUOMIOIMINEN AVOIN JA REHELLINEN VUOROVAIKUTUS AIKUINEN ON LASTA VARTEN - LÄSNÄOLO ELÄMYKSET JA LEIKKI RAKKAUS, RAJAT JA JOHDONMUKAISUUS

4. KASVATUSPÄÄMÄÄRÄT JA TAVOITTEET HYVINVOIVA LAPSI LAPSEN VAHVUUKSIEN LÖYTÄMINEN KANNUSTUS JA POSITIIVINEN ILMAPIIRI SAA KOKEILLA, ONNISTUA/ EPÄONNISTUA; HYVÄKSYTÄÄN OMANA ITSENÄ OMATOIMISUUTEEN KANNUSTAMINEN TOISEN KUNNIOITTAMINEN JA ERILAISUUDEN HYVÄKSYMINEN HYVÄ PERUSHOITO TEKEMISEN ILO KIIREETÖN ILMAPIIRI LAPSEN TUNNETILOJEN VAISTOAMINEN LUONTO- JA LIIKUNTA- ELÄMYKSET LAPSEN MINÄKUVAN JA ITSETUNNON TUKEMINEN

5. FYYSINEN YMPÄRISTÖ KETUT ▪ esiopetusryhmä ▪ 26 lasta ▪ toiminta-aika klo 8.30-12.30 ORAVAT ▪ kokopäiväryhmä ▪ 21 lasta LEPPÄKERTUT ▪ sisarusryhmä ▪ 14 lasta ▪ punainen talo KOIRANPENNUT ▪ avoin päiväkoti ▪ 3-5-vuotiaat ▪ toiminta-aika ma ja ke klo 13-15.30 KISSANPENNUT ▪ avoin päiväkoti ▪ 3-5 -vuotiaat ▪ toiminta-aika ti ja to klo 13-15.30 Koivukujan päiväkoti sijaitsee Porin Noormarkussa Ahlströmin alueen reunamalla. Suuret hongat päiväkodin takana ja viljaisat pellot levittäytyvät päiväkodin ympärillä. Luonto ympärillä luo levollisen ilmapiirin toimia lasten kanssa. Ahlströmin alueen laajat puistoalueet, hevostalli ja metsä luovat hienot puitteet ympärivuotiseen luonnon hyödyntämiseen. Päiväkodin piha-alueelta avautuu näkymä kirkon risteykseen, urheilukentälle, Noormarkun joelle ja keskustaan. Päiväkodin toiminta tapahtuu kahdessa eri rakennuksessa; entisessä kansakoulussa (valkoinen talo) ja varsinaisesti päiväkotikäyttöön tarkoitetussa rakennuksessa (punainen talo). Lasten ulkoilualue koostuu kahdesta eri piha-alueesta. Pienemmässä pihassa ulkoilee pääsääntöisesti sisarusryhmä ja suuremmassa pihassa isommat lapset vuorotellen. Päiväkodissa työskentelee neljä lastentarhanopettajaa, neljä lähihoitajaa ja tarvittaessa avustajia. Lisäksi päiväkodissa työskentelee keittäjä-siivooja kokopäiväisesti ja kiinteistöstä huolehtii kiinteistönhoitaja.

6. KASVATTAJA VARHAISKASVATUKSESSA KANNUSTAJA OHJAAJA MAHDOLLISTAJA SYLI HOITAJA LOHDUTTAJA MOTIVOIJA INNOSTAJA KASVATUS- KUMPPANI KESKUSTELIJA JOUSTAVA AVOIN DOKUMENTOIJA VARHAIS- KASVATUKSEN ASIANTUNTIJA RAUHAN RAKENTAJA IDEOIJA YHTEISTYÖN TEKIJÄ FYYSINEN, PSYYKKINEN JA SOSIAALINEN HYVINVOINTI

7. LEIKKIMINEN PUHEEN JA KIELEN KEHITTYMINEN MYÖNTEISIÄ KOKEMUKSIA, ONNISTUMISIA LUOVUUS MAHDOLLISUUS KÄSITELLÄ TUNTEITA JA TAPAHTUMIA UUSIEN ASIOIDEN OPPIMINEN ERILAISET ROOLIT MIELIKUVITUKSEN RIKASTUMINEN YHTEISÖLLISYYS SOSIAALISET TAIDOT, SÄÄNNÖT ELÄMYKSET LEIKIN MERKITYS LAPSELLE LAPSI ILOITSEE JA NAUTTII LEIKISTÄ! Koivukujalla mahdollistamme vapaan ja ohjatun leikin; luomme oppimisympäristölle turvalliset puitteet, erilaiset tilat ja virikkeet. Olemme läsnä ja tuemme tarvittaessa leikkihetkellä sekä mallinnamme leikkiä. Pyrimme karsimaan leikistä turhat säännöt ja annamme leikille aikaa.

8. LIIKKUMINEN MOTORISET TAIDOT SÄÄNTÖJEN NOUDATTAMINEN KEHON- HAHMOTUS PETTYMYSTEN SIETOKYKY KEHÍTTYY SOSIAALISET TAIDOT ILO ITSETUNTO VAHVISTUU MYÖNTEINEN ASENNE LIIKKUMISEEN RYHMÄN JÄSENENÄ TOIMIMINEN MYÖNTEINEN MINÄKUVA LIIKUNNAN MERKITYS LAPSELLE Koivukujalla ymmärrämme liikunnan tärkeän merkityksen lapsen terveyteen, aivojen kehitykseen ja oppimiseen. Liikunnalla luodaan valmiudet myös myöhemmälle oppimiselle. Hyvät liikkumisen taidot helpottavat sosiaalista pärjäämistä päiväkoti- ja kouluiässä. Tuemme lapsen liikkumishalua ja toimimme taustatukena, ohjaajana ja mallina. Suunnittelemme ja järjestämme tavoitteellista ja monipuolista liikuntaa sekä sisällä että ulkona. Liikuntavälineistö on lasten käytössä päivittäin. Liikunnan monimuotoisuus mahdollistuu ympäröivän luonnon, vuodenaikojen ja tilojen myötä:metsä, puisto, piha, urheilukenttä, retket. Syksyllä ja keväällä käytämme yhtenäiskoulun juhlasalia liikuntatilana. Talvella käymme luistelemassa koulun jäällä, hiihdämme lähipellolla ja käymme pulkkamäessä. Eskareilla on mahdollisuus osallistua syksyllä luistelukouluun ja keväällä uimakouluun. Osallistumme Nuoren Suomen liikuntatempauksiin ja järjestämme omia liikunnallisia perheiltoja.

9. TAITEELLINEN KOKEMINEN JA ILMAISEMINEN ITSEILMAISU ESTEETTISYYS MIELIKUVITUKSELLISUUS AITOUS ILO LUOVUUS ELÄMYKSET OMAN ITSENSÄ TUNTEMUS TUNTEIDEN HERKKYYS HAVAINTOKYVYN VAHVISTUMINEN MONIPUOLISET AISTI KOKEMUKSET AVARUUDELLINEN HAHMOTTAMINEN OMAN PERSOONAN VAHVISTUMINEN TAITEEN MERKITYS LAPSELLE Taide, musiikki, kirjallisuus, tanssi ja teatteri edistävät lapsen luovuuden ja tasapainoisen persoonan kehittymistä. Taiteen kokemisessa hyödynnämme myös ympärillämme olevaa luontoa. Tuemme lapsen monipuolista ilmaisua ja annamme lapsen nauttia taiteesta. Lapsi on oman toimintansa tekijä eikä toiminnan kohde. OLEELLISTA ON ITSE TEKEMINEN EI TUOTOS.

10. TUTKIMINEN OIVALLUS JA ELÄMYS YMPÄRISTÖÖNSÄ KUULUMINEN OPPIMISEN ILO UTELIAISUUDEN TYYDYTTÄMINEN LÖYTÄÄ OMAT KIINNOSTUKSEN KOHTEET YHDESSÄ IHMETTELY TUTKIMISEN MERKITYS LAPSELLE Tutkiminen on lapselle luontaista. Olemme läsnä, kuuntelemme, ohjaamme ja arvostamme lapsen ihmettelyä sekä annamme aikaa tutkimiseen. Annamme lapselle mahdollisuuden löytää itse vastauksia häntä askarruttaviin asioihin. Hyödynnämme myös tutkimisessa päiväkotimme lisäksi lähiympäristöä ja tarjoamme lapsille välineitä tutkia ympäristöään. Tutkimisen ja oppimisen ilo syntyy oivalluksen ja elämyksen tunteesta ja yhteisistä mukavista kokemuksista toisten lasten ja aikuisten kanssa.

11. KIELELLINEN ILMAISU JA KOMMUNIKOINTI VUOROVAIKUTUS ROHKEUS ITSENSÄ ILMAISUUN YMMÄRRETYKSI TULEMINEN MYÖNTEINEN KÄSITYS ITSESTÄ AJATTELUN MONIPUOLISTU MINEN SANA-JA KÄSITE- VARASTO LAAJENEE LUKEMISEEN JA KIRJOITTA- MISEEN LIITTYVÄT TAIDOT KIELEN MERKITYS LAPSELLE Kannustamme ja tuemme lasta kuuntelemaan, puhumaan, kertomaan ja ilmaisemaan mielipiteitään arkipäivän tilanteita hyväksi käyttäen. Kasvattajina olemme kielenkäytön malleja, kuuntelijoita ja keskustelukumppaneita, jotka käytämme mahdollisimman rikasta ja selkeää kieltä. Toiminnassa käytämme loruja, riimejä, suun motoriikan harjoituksia,satuja ja tarinoita. Tarvittaessa käytämme myös päiväjärjestyskuvia, PCS-kuvia ja tukiviittomia.

12. MATEMATIIKKA LIIKUNTA LUONTO PERUSHOITO- TILANTEET LAULUT PIENET TYÖTEHTÄVÄT TARINAT KESKUSTELU HETKET LEIKIT PELIT ESIOPETUS MATEMATIIKKA KOIVUKUJALLA Tuemme lapsen matemaattisen ajattelun kehittymistä lapsen omien edellytysten mukaan. Hyödynnämme toiminnassamme lapsen kiinnostusta ja toimintaa arkipäivän tilanteissa esim.pukeutumis- ja ruokailuhetket. Tavoitteena on, että oppiminen olisi mahdollisimman kokonaisvaltaista, konkreettista, havainnollista ja iloa tuottavaa. Pyrimme luomaan matematiikan oppimisen mielenkiintoiseksi ja haastavaksi.

13. LUONTO LUONNON KUNNIOITUS JA SIITÄ NAUTTIMINEN LÄHILUONTOKOHTEET -PIHA -METSÄ -AHLSTRÖMIN PUISTO -HEVOSTALLI -JOKI -RETKET TOIMINTATAVAT -NAUTITAAN -AISTITAAN -TUTKITAAN (VÄLINEISTÖ) -PÄÄTELLÄÄN -TARKKAILLAAN -VERTAILLAAN -LUOKITELLAAN -KIERRÄTETÄÄN LUONTO KOIVUKUJALLA Luonto tarjoaa elämyksiä kaikilla aisteilla aistittavaksi. Tarjoamme lapselle kokemuksia ja elämyksiä ympäristöstään ympäri vuoden, jolloin lapsella vahvistuu kunnioitus ja myönteinen suhtautuminen luontoon. Tämän kautta lapsi oppii ottamaan vastuuta luonnosta oman tekemisen kautta. Retkeilemme lähimetsässä ympäri vuoden leikkien ja havaintoja tehden. Lähiluonto tarjoaa todelliset puitteet tarkoille luontohavainnoille, mutta jättää myös mielikuvitukselle rajattomat mahdollisuudet.

14. PERINTEET JA KULTTUURI LÄHIYMPÄRISTÖ NOORMARKKULAISUUS NÄYTTELYT -Taidegalleria -Myllykonsti -Uotin Taitokeskus AHLSTRÖMIN ALUE JA PERINNE MUSEOT KAHARIN ALUE ESTEETTISYYS ESTEETTISYYS Tarjoamme lapselle tietoa omasta paikalliskulttuurista, oman kaupungin kulttuurista ja suomalaisuudesta. Suurelta osin tutustumme lähellämme olevaan monipuoliseen perinne- ja kulttuuritarjontaan. Tutustumme myös vieraisiin kulttuureihin mm. ryhmän maahanmuuttajalasten avulla.

15. EETTINEN KASVATUS TOISTEN HUOMIOIMINEN HYVÄT TAVAT KESKUSTELUT OIKEA/ VÄÄRÄ PÄIVITTÄISTEN TILANTEIDEN SELVITTÄMINEN LUONNON KUNNIOITTAMINEN KESTÄVÄ KEHITYS KIERRÄTTÄMINEN EETTINEN KASVATUS PERUSTA ELÄMÄLLEMME

16. USKONTOKASVATUS JA KATSOMUKSELLISUUS TUTUSTUMINEN NOORMARKUN KIRKKOON KEVÄTKIRKKO -ESIKOULULAISTEN KOULUUN SIUNAAMINEN KIRKOLLISET JUHLAPYHÄT VIERAILUT -Seurakunta Päiväkodilla -Päiväkoti Seurakunnassa ARJEN TILANTEET -kysely -pohdinta -hiljentyminen LASTEN OMAT KOKEMUKSET -häät -ristiäiset -hautajaiset ERI USKONTO- KUNNAT JA VAKAUMUKSET Koivukujalla tutustumme kalenterivuoden aikana kristillisiin juhlapyhiin. Juhlapyhien aikaan vierailemme yleensä kirkossa pienessä hartaustilaisuudessa. Pyhäinpäivän aikaan tutustumme Noormarkun kirkkoon ja viemme kynttilät haudalle. Uskontokasvatuksessa lähdemme liikkeelle lapsen omista kiinnostuksen kohteista ja luomme ympäristön, jossa voi leikin ja oman toiminnan kautta kohdata uskontoon liittyviä asioita Huomioimme perheiden oman vakaumuksen/toiveet ja yhdessä vanhempien kanssa neuvottelemme kuinka käytännössä huomioimme ja toimimme vakaumuksen kanssa lapsen ja koko ryhmän kanssa.

17. KASVATUSKUMPPANUUS PÄIVÄHOIDON ALOITUSKESKUSTELU -Päiväkoti/koti PÄIVITTÄISET KESKUSTELUT LAPSEN JA PERHEEN TUTUSTUMINEN PÄIVÄKOTIIN YHTEISET TAPAHTUMAT VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMAT (VASUT) JUHLAT VANHEMPAINILLAT VAHVAT JUURET YHTEISTYÖSSÄ VANHEMPIEN KANSSA Kasvatuskumppanuutemme alkaa vanhempien kanssa ensihetkestä. Meille on tärkeää kuunnella lasta ja vanhempia ja heidän toiveitaan. Mikä on heidän lapselleen ja perheelleen tärkeää. Kasvatuskumppanuudessa sitoudumme yhdessä vanhempien kanssa tukemaan lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista ja tuemme vanhempia heidän kasvatusvastuussaan. Kasvatuskumppanuus toteutuu, kun kuuntelemme, kunnioitamme ja luotamme toisiimme. Meille on tärkeää, että vanhemmat voivat rauhassa tutustua lapsensa kanssa tulevaan hoitopaikkaansa. Vanhemmat voivat halutessaan käydä tutustumassa päiväkodissa useamman kerran ja jättää lapsensa aluksi vähäksi aikaa leikkimään. Pyrimme päivittäin sekä tuonti että hakutilanteessa vaihtamaan lapsen kuulumiset. Käymme vanhempien kanssa kaksi kertaa vuodessa Vasu-keskustelut ja lisäksi pidämme syksyllä vanhempainillan. Yhteiset juhlat ja tapahtumat maustavat hoitovuottamme.

18. ERITYINEN TUKI VARHAISKASVATUKSESSA RYHMÄN JAKAMINEN TOIMINTA-JA KUNTOUTUS- SUUNNITELMA PIENRYHMÄ- TOIMINTA SÄÄNNÖLLINEN PÄIVÄJÄRJESTYS AVUSTAJAT KELTON KONSULTAATIO PÄIVÄJÄRJESTYS- KUVAT YHTEISTYÖTAHOT LIIKENNE- VALOT KOTI PCS-KUVAT HENKILÖSTÖN KOULUTUS VIITTOMAT Yleisen tuen lisäksi ryhmässä saattaa olla tehostetun ja erityisen tuen tarpeessa olevia lapsia. Lapsen tarve erityiseen tukeen määrittelee, millaista tukea lapselle tarjotaan. Lapsella voi olla henkilökohtainen tai ryhmäkohtainen avustaja. Jokaisessa ryhmässä jaetaan ryhmä pienempiin ryhmiin toimintatuokioilla ja osin myös ulkoilussa. Jokaisessa ryhmässä on käytössä päiväjärjestyskuvat ja ”liikennevalot”. Pienryhmätoiminnassa olemme käyttäneet mm. kielikerhoa ja leikkiryhmää. Ryhmän tarpeen mukaan olemme käyttäneet myös tukiviittomia ja PCS-kuvia. Kiertävä erityislastentarhanopettaja konsultoi tai vierailee ryhmissämme tehden havaintoja lapsista. Hän on myös osallistunut lapsen toiminta- ja kuntoutussuunnitelman tekoon.

19. YHTEISTYÖTAHOT KIERTÄVÄ ERITYISLASTENTARHAN- OPETTAJA NEUVOLA -TERVEYDENHOITAJA -PSYKOLOGI PUHE- TERAPEUTTI KOULUT RYHMÄPERHE- PÄIVÄHOITO PÄIVÄKODIT SOSIAALI- TYÖNTEKIJÄ PERHEPÄIVÄHOITO PERHENEUVOLA KESKUSSAIRAALA FYSIOTERAPEUTTI SEURAKUNTA YHDESSÄ LASTA KASVATTAEN Koivukujan kasvattajat yhdessä vanhempien kanssa ovat tarpeen vaatiessa yhteydessä muihin yhteistyötahoihin lapsen kasvun tukemisessa. Tärkeänä ja paljon käytettynä yhteistyötahona Koivukujalla on kiertävä erityislastentarhanopettaja. Neuvolan kanssa tehtävä yhteistyö pitää sisällään mm. päiväkodissa täytettävän 5-vuotiskaavakeen, jonka vanhemmat vievät neuvolaan. Yhteistyötä tehdään yllämainittujen tahojen lisäksi myös Porin vapaa-aikaviraston ja Porin isovanhempien kanssa. Lisäksi päiväkodillamme käy erilaisia vierailijoita mm. poliisi ja palokunta.

20. ARVIOINTI PALAUTE LAPSILTA VASU- KESKUSTELUT LAPSEN ITSEARVIOINTI TOIMINNAN ARVIOINTI RYHMISSÄ PALAUTE VANHEMMILTA SÄÄNNÖLLISET KEHITYS- KESKUSTELUT VANHEMMILLE SUUNNATUT KYSELYT ASIAKAS- TYYTYVÄISYYS- KYSELYT Arviointi on pohjana laadukkaan päivähoidon toteutukseen. Lapsen antama oma palaute on meille ensiarvoisen tärkeää. Päivittäinen keskustelu vanhempien kanssa on nopein tapa vaikuttaa lapsen arkeen ja hyvinvointiin sekä saada välitöntä palautetta puolin ja toisin toiminnastamme. Vasu-keskustelut vanhempien ja henkilökunnan kesken kaksi kertaa vuodessa antavat mahdollisuuden pysähtyä tarkemmin arvioimaan lapsen kasvua ja kehitystä. Arvioimme myös, onko toiminta lapsen kohdalla ollut onnistunutta. Ryhmissä pyrimme pitämään viikoittaiset tiimipalaverit, jotta tiedon siirto lapsista varmistuu ja pystymme yhdessä suunnittelemaan tarkoituksenmukaista toimintaa sekä huomioimaan yksilöllisiä tarpeita.