Työkyvyttömyyden psykososiaaliset riskitekijät

1. Työkyvyttömyyden psykososiaaliset riskitekijät Työelämän teemapäivä 14.9.2011, Kokkola tiimipäällikkö Marianna Virtanen, PsT, dos. marianna.virtanen@ttl.fi

2. Mitä ovat psykososiaaliset stressi-tekijät työssä? Psyykkiset tekijät epäselvät tavoitteet liiallinen työmäärä tai liian kova työtahti vähäiset vaikuttamis-mahdollisuudet vähäiset kehittymis-mahdollisuudet jatkuvat keskeytykset ja esteet kohtuuton vastuu olematon työstä saatu palaute ja arvostus epävarmuus Sosiaaliset tekijät yksintyöskentely toimimaton yhteistyö huono tiedonkulku epäjohdonmukainen johtaminen epätasa-arvoinen kohtelu epäasiallinen kohtelu ja häirintä kielteisiä tunteita herättävät vuorovaikutustilanteet asiakas- ja potilastyössä

3. Työn hallinnan ja työn vaatimustensuhde: Karasekin työstressiteoria TYÖN VAATIMUKSET OPPIMINEN KEHITTYMINEN PIENET SUURET TYÖN HALLINTA vähän kuormittava aktiivinen -monipuolisuus -päätösvalta -osallistumismahdollisuudet PIENI SUURI paljon kuormittava passiivinen HAITALLINEN STRESSI SAIRAUDEN RISKI Karasek, 1979

4. Kuntasektorin henkilöstön seurantatutkimus: Kunta-10 -tutkimus ja Sairaalahenkilöstön hyvinvointitutkimus Kunta-10 -tutkimus Sairaalahenkilöstön hyvinvointitutkimus Oulu Pohjois-Pohjanmaan shp Vaasan shp Virrat Nokia Pirkanmaan shp Valkeakoski Tampere Naantali Kanta-Hämeen shp Vantaa Raisio HUS (Jorvi) Espoo Turku Varsinais-Suomen shp 10 kaupungin työntekijät 21 sairaalan työntekijät 6 sh-piiristä yht. 20% kunta-alan työntekijöistä

5. Tiedonkeruussa yhdistyvät kysely- ja rekisteriaineistot 1. kysely (otos) K10: 6442 (67%) Sa: 9216 (73%) 2. kysely (kaikki) K10: 32 299 (67%) Sa: 16 299 (67%) 3. kysely (kaikki) K10: 32 322 (65%) Sa: 15 879 (69%) 5. kysely K10: 38 727 (70%) Sa: 14 053 (72%) 4. kysely K10:34 393 (69%) Kyselyjä -97 -98 -99 -00 -01 -02 -03 -04 -05 -06 -07 -08 -09 -10 -11 -12 … -20 • Rekisteriaineistot: • työpaikan piirteet • rakenteelliset muutokset • hyvinvointi ja terveys (sairaudet, eläkkeet, lääkkeet, kuolema*): Kela, ETK, THL, Tilastokeskus, Syöpärekisteri Poislähteneiden kysely N=8780 (68%) Poislähteneiden kysely N=16850 (65%) Poislähteneiden kysely *260 240 työntekijää, joilla ollut työsuhde (>1 pv) 1990/1996-2005

6. Työstressin mittaaminenriippumattomasti Oma arvio Sairausloma / työkyvyttömyys Työtoverien arvio = Yksikön keskiarvo – oma arvio

7. Työtoverien arvioima Karasekin mallin mukainen työstressi työkyvyttömyys- eläkkeen ennustajana 4 v. seurannassa Vakioitu riski * Alhainen stressi Aktiivinen Passiivinen Korkea stressi TTL: Kunta-alan aineisto (n=25 000) Laine et al., J Epidemiol Community Health, 2009

8. Miksi Karasekin mallin mukainen työn hallinta voi pienentää työkyvyttömyyden riskiä? Palkitseva työ motivoi jatkamaan työssä, vaikka terveys olisi heikentynytkin Hyvät vaikutusmahdollisuudet ja kehittymismahdollisuudet voivat suojata työstressin, esim. työmäärän haitoilta, koska hallinnan tunne lisääntyy -> työmäärää voi kontrolloida -> työssä oppiminen tuottaa tyydytystä, jolloin suuret vaatimukset eivät ole aina rasite Vaikutus- ja kehittymismahdollisuudet ovat merkki arvostuksesta ja työnantajan ja työntekijän välisestä luottamuksesta

9. Vaikutusmahdollisuudet työaikoihin Mahdollisuus vaikuttaa Työpäivän pituuteen Työpäivän alkamis- ja loppumisajankohtaan Taukojen pitämiseen työpäivän kuluessa Yksityisasioiden hoitamiseen työpäivän kuluessa Työvuorojärjestelyihin Palkallisten lomien ja vapaiden ajankohtiin Palkattomien virka- ym. vapaiden pitämiseen

10. Työkyvyttömyyseläkkeen riskitekijöitä kuntatyöntekijöillä alkavuus /1000 työvuosi Vahtera et al. 2010, Occup Environ Med

11. Työaikojen hallinta ja työkyvyttömyys-eläkkeen riski tärkeimmissä tautiluokissa Hallinnan lisääntyminen 1 yksiköllä (asteikolla 0-4), vakioitu riski 21% 48% 33% 31% * ns ns ns ns * ns ns * * * Lähde: Vahtera et al. (2010) Occupational and Environmental Medicine

12. Miksi vaikutusmahdollisuudet työaikoihin voivat pienentää työkyvyttömyyden riskiä? Auttaa jaksamaan työssä, kun terveys heikentynyt Hyvät vaikutusmahdollisuudet työaikoihin voivat suojata työstressin haitoilta (esim. työn ja perheen yhteensovittaminen) Helpottaa työskentelyä oman biologisen kellon tahdissa ja/tai aikoina, jolloin resursseja on paremmin käytössä Mahdollistaa työmatkojen sovittamisen ruuhka-aikojen ulkopuolelle, jolloin vapaa-aikaa jää enemmän Voi olla merkki arvostuksesta ja työnantajan ja työntekijän välisestä luottamuksesta

13. Päätöksenteon oikeudenmukaisuuson myös psykososiaalinen tekijä työssä Koko organisaation läpäisevät periaatteet Onko työntekijöillä oikeus tulla kuulluksi omassa asiassaan? Ovatko säännöt johdonmukaisia (ihmisiä kohdellaan samojen periaatteiden mukaan ja samat säännöt pätevät tänään ja huomenna)? Onko päätöksenteko puolueetonta? Perustuvatko päätökset mahdollisimman oikeaan tietoon? Ovatko päätökset korjattavissa? Ovatko päätöksenteon säännöt mahdollisimman selkeät ja onko ne kerrottu niille, joita päätökset koskevat? Kohtelun oikeudenmukaisuus Kuinka ihmisiä kohdellaan päätöksiä toimeenpantaessa ja niistä tiedotettaessa, on vaikutusta siihen, millä tavalla ihmiset reagoivat päätöksiin? Kuinka hyvin työntekijät voivat luottaa esimieheen?

14. Jos päätöksentekosäännöt koetaan oikeudenmukaisiksi… • Ihmiset ovat tyytyväisempiä työhön ja johtamiseen • Auttavat useammin työyhteisön muita jäseniä • Vievät vähemmän tavaraa ilman lupaa työpaikaltaan • Noudattavat useammin esimiestensä ohjeita • Protestoivat harvemmin työtehtävistään • Haastavat harvemmin työnantajansa oikeuteen • Sitoutuvat vahvemmin työpaikkaansa

15. Päätöksentekoperiaatteet ja terveys sairaalahenkilöstöllä (naiset) Riskisuhde/ odds ratio * * * * Koettu oikeudenmukaisuus Sairaalahenkilöstön hyvinvointi -seurantatutkimus Lähde: Elovainio ym. (2002) Am J Public Health

16. Kohtelun oikeudenmukaisuus ja terveys sairaalahenkilöstöllä (naiset) Riskisuhde/ odds ratio * * Koettu oikeudenmukaisuus * * Sairaalahenkilöstön hyvinvointi -seurantatutkimus Lähde: Elovainio ym. (2002) Am J Public Health

17. Pitkät työpäivät voivat johtaa sydäntautiin: Whitehall II –tutkimus Englannissa Pitkää päivää (>=11 tuntia) tekevät olivat useammin miehiä korkeammassa ammattiasemassa olevia parisuhteessa olevia A-tyyppisiä (kilpailuhenkisiä, kärsimättömiä, suorituskeskeisiä) Pitkää päivää tekevillä oli useammin psyykkisiä oireita lyhentynyt yöuni runsasta alkoholin käyttöä tupakointihistoria matalampi HDL (ns. "hyvä") kolesterolipitoisuus Pitkää päivää tekevät raportoivat myös enemmän psyykkisiä vaatimuksia työssään Virtanen et al. Eur Heart J 2010

18. Työpäivän pituus ja sydäntaudin ilmaantuminen: 11v. seuranta Sydäntauti= fataali/non-fataali infarkti tai angina pectoris HR*=riski 1.56 (1.11-2.19) 1.23 (0.90-1.69) 1.04 (0.78-1.38) 1.00 *vakioitu 21 riskitekijää Virtanen et al. Eur Heart J 2010

19. Terveys 2000 –väestötutkimus: työkyvyttömyyseläkkeelle jääminen eri sairauksissa (7 v. seuranta) Lähde: Ahola K ym. J Affect Disord (2011)

20. Terveys 2000: työkyvyttömyyseläkettä ennakoivat tekijät 7 vuoden seurannassa (* = merkitsevä yhteys) Lähde: Ahola K ym. J Affect Disord (2011)

21. Johtopäätöksiä Keskeisiä psykososiaalisia tekijöitä työssä ovat työn vaatimukset, työn hallinta (vaikutus- ja kehittymismahdollisuudet) sekä päätöksenteon oikeudenmukaisuus Voimakkaimmin työkyvyttömyyttä ennustivat kliiniset tekijät (mm. terveydentila) ja sosio-demografiset tekijät Psykososiaalisilla tekijöillä näyttää kuitenkin olevan merkitystä sairastumisessa ja työkyvyttömyysprosessissa  psykososiaalisten työolojen kehittäminen osaksi työkyvyn tukemista