KREIKASTA: AGOGOS , PAIDOS

1. Anneli Laurialan luennon jatko-osa 9.-10.9PEDAGOGIIKKALue tämä osuus mielellään etukäteen ja pohdi, tuo esille omia näkemyksiä, etsi esim kasvatuspsykologiasta mahdollisia teoreettisia perusteita • KREIKASTA: AGOGOS , PAIDOS • PEDAGOGI: 'TARKKAAVAINEN ORJA TAI SUOJELIJA, JONKA TEHTÄVÄ OLI VIEDÄ, OHJATA NUORI POIKA KOULUUN’, OLLA LAPSEN KUMPPANI, OLLA LAPSEN KANSSA, PITÄÄ HUOLTA LAPSESTA • EROTETTIIN OPETUS JA PEDAGOGIA Anneli Lauriala 7.9.2004

2. JOHTAMISTA, JOSSA KULJETAAN JOHDETTAVAN TAKANA • PEDAGOGI ON 'IN LOCO PARENTIS' • PEDAGOGINEN SUHDE: ANTAA LAPSEN ELÄMÄLLE SUOJAA, OHJAUSTA JA ORIENTAATIOTA • OHJATA ja ROHKAISTA Anneli Lauriala 7.9.2004

3. KOULU JA PEDAGOGIIKKA • KOULUN ARKIPÄIVÄ: TÄYNNÄ PEDAGOGISIA TILANTEITA, JOTKA EDELLYTTÄVÄT AIKUISEN TOIMINTAA (TAI JOSKUS TOIMETTOMUUTTA), JOTTA NIISTÄ TULISI PEDAGOGISIA HETKIÄ • AIKUISEN ON TEHTÄVÄ JOTAKIN MIKÄ ON PEDAGOGISESTI OIKEIN SUHTEESSA LAPSEEN TAI LAPSIIN Anneli Lauriala 7.9.2004

4. PEGAGOGISET KÄYTÄNNÖT • 1) AKTIIVISTA ELÄMISTÄ, KOKEMUSTEN KAUTTA MUODOSTUNEITA • 2) REFLEKTIIVISTÄ PUHUMISTA TAI KIRJOITTAMISTA NÄISTÄ KÄYTÄNNÖISTÄ. ARKIPÄIVÄN TEORETISOINTIA Anneli Lauriala 7.9.2004

5. OPETTAJA JA PEDAGOGIIKKA • PEDAGOGINEN TOIMINTA TIETYSSÄ TILANTEESSA EDELLYTTÄÄ: • EMPIIRISTÄ TIETOA, FAKTOJA • NÄKEMYSTÄ ARVOISTA, MORAALISISTA PERIAATTEISTA JA NORMEISTA • METODIEN HALLINTAA, OPETUSSUUNNITELMALLISTA JA KASVATUSFILOSOFISTA NÄKEMYSTÄ • MUTTA PEDAGOGINEN TOIMINTA ON MUUTA JA ENEMMÄN KUIN NÄMÄ Anneli Lauriala 7.9.2004

6. PEDAGOGIIKKA EDELLYTTÄÄ • SENSITIIVISYYTTÄ LASTEN ELÄMÄN TARINOILLE,HEIDÄN KONTEKSTILLE: • a) pedagogiikkaa katsoo aina asioita laajemmasta kontekstista; lasten elämänhistoriat • b) lapset tarvitsevat turvallisuutta ja suojaa niin että he uskaltavat ottaa riskejä • c) lapset tarvitsevat tukea niin että he voivat tulla itsenäisiksi Anneli Lauriala 7.9.2004

7. d) lapset tarvitsevat ohjausta niin että he voivat löytää oman suunnan elämässään • e) jännitteet ja ristiriidat kuuluvat pedagogiseen kokemukseen • esim. vapaus/kontrolli - turvallisuus/riskinottaminen • itse/toinen • oikea/väärä • rutiinit/uudistus Anneli Lauriala 7.9.2004

8. PEDAGOGIIKAN LUONNE JA EHDOT • 1) RAKKAUS JA VÄLITTÄMINEN • kasvattajan pedagoginen rakkaus lapsia kohtaan on edeltävä ehto pedagogisen suhteen syntymiselle • 2) TOIVO LAPSESTA • on olemisen pikemminkin kuin tekemisen muoto • 3) VASTUU LAPSESTA; • liittyy pedagoginen auktoriteetti • Usein opettaja on siellä, ja lasten on lähestyttävä hänen maailmaansa • Tahdikas opettaja: hänen on ylitettävä katu päästäksee lapsen luo, ei lapsen. • Opettajan on tiedettävä missä lapsi on, miten hän näkee asiat • 4. HIENOVARAISENA VAIKUTUKSENA • OPETTAJAT EIVÄT USEINKAAN HUOMAA MITEN HE VAIKUTTAVAT OPPILAISIIN, JOPA NIIHIN JOILTA HE VÄHITEN SITÄ ODOTTAVAT. • ERITYIS HUOMIO, ONE-TO-ONE SITUATION • Herkkyys, huolehtiva kohtelu, ilmasto, jonka opettaja luo • - on monia tapoja 'koskettaa' oppilaita • 5. TILANNE VARMUUTENA, ITSELUOTTAMUKSENA • Opettaja, joka on yleensä tahdikas on oppinut luottamaan itseensä aina muuttuvissa tilanteissa , tulee olla aitoa, ei teeskenneltyä luottamusta, ei pelottelua eikä autoritaarista dominointia, koska ne eivät herätä oppilaissa luottamusta opettajaan,JA SUHTEIDEN AIKUISTEN JA LASTEN VÄLILLÄ TULISI PERUSTUA LUOTTAMUKSELLE • 6. TAHDIKKUUS ILMENEE IMPROVISAATIOKYKYNÄ • TILANTEISSA ON LÖYDETTÄVÄ PEDAGOGISESTI OIKEA, HYVÄ RATKAISU NOPEASTI---- IMPROVISOI KUTEN JAZZMUUSIKKO, KRITEERIT OVAT VAIN PEDAGOGISET EI NIINKÄÄN ESTEETTISET • MITÄ PEDAGOGINEN TAHDIKKUUS SAA AIKAAN • 1. ANTAA LAPSELLE TILAA • 2. SUOJELEE SITÄ MIKÄ ON HAAVOITTUVAA • Tahdikas opettaja erottaa lapsessa ominaisuudet jotka ovat positiivisia mutta jotka saattavat aluksi näyttää heikkouksilta • (on tilanteita, jotka täytyy ottaa 'seen-but-not-taken-notice-of' tai as 'shared secrets') • 3. EHKÄISEE VAHINGOITTUMISEN • Yrittää auttaa unohtamaan tapahtumia joille ei voi mitään, auttaa pääsemään yli,kestämään niin etteivät ne vahingoita lapsen oman identiteetin tunnetta • esim. voi syntyä pelko tiettyä ainetta kohtaan jne • 4. EHEYTTÄÄ SEN MIKÄ ON MENNYT RIKKI • ESIM LASTA ON PETETTY, TOVERIT, OPETTAJA • Tahdikkuuden on käsiteltävä sekä lapsen objektiiviset että subjektiiviset kokemukset, myös triviaalilta tuntuvat asiat • vrt. monet asiat tätä vastaan : opetussuunnitelma, mitattavat oppimistulokset • NIILLÄ ON TAIPUMUS UNOHTAA ETTÄ KAIKKI KASVATUS ON VIIME KÄDESSÄ KOKO PERSOONAN KASVATUSTA • MONET OPETTAJAT INTUITIIVISESTI YMMÄRTÄVÄT ETTÄ KAIKILLE OPPILAILLE HEIDÄN KASVATUKSENSA ON ELÄMÄNIKÄINEN PROJEKTI. jOKAISEN AINEEN, KURSSIN, SUORITUKSEN TULISI OLLA MERKITYKSELLINEN TŽMŽN NUOREN IHMISEN LAAJEMMAN ELÄMÄNPROJEKTIN KANNALTA • MONET OPETTAJAT KÄYVÄT HILJAISEN TAISTELUN, HENKILÖKOHTAISEN RISTIRETKEN SOKEITA VOIMIA VASTAAN (byrokraattISet hallinnoliset ja poliittiset struktuurit) • 5. VAHVISTAA SITÄ MIKÄ ON HYVÄÄ • Lapseen uskominen merkitsee lapsen vahvistamista • luottamusta ja toivoa, antaa lapsen tehdä itse • epäily: kutsuu negatiivisuutta ja epäluottamusta lapsissa • 6. EDISTÄÄ SITÄ MIKÄ ON YKSILÖLLISTÄ • Ole aina herkkä, tarkkaavainen kussakin lapsessa olevalle ainutlaatuisuudelle. • 7. TUKEE PERSOONALLISTA KASVUA JA OPPIMISTA Anneli Lauriala 7.9.2004

9. PEDAGOGISEN KOKEMUKSEN LUONNE • 1. PEDAGOGINEN SITUAATIO • Kasvattajien tulisi ymmärtää situaatio lapsen kannalta ja toimia suhteessa lapsen situaatioon oman situationaalisen suhteensa puitteissa • On erotettava kyky ymmärtää tilanne ja kyky toimia tuossa tilanteessa Anneli Lauriala 7.9.2004

10. 2. PEDAGOGINEN SUHDE • Lapsi ja aikuinen ovat yhdessä vuorovaikutuksellisessa yhteydessä, mikä muodostaa pedagogisen suhteen • Pedagoginen suhde on SISÄLTÄÄ KAKSI TARKOITUSTA: • Välitän tästä lapsesta sen vuoksi mitä hän on ja sen vuoksi miksi hän voi tulla Anneli Lauriala 7.9.2004

11. 3. PEDAGOGINEN TOIMINTA • em. tarkoitukset tulevat ilmeisiksi pedagogisen toiminnan kautta, niihin täytyy liittyä aikuisen toiminnan aktiivinen ominaisuus jotta ne olisivat pedagogisesti merkityksellisiä • pedagoginen toiminta välittää maailman vaikutuksen • pedagogia yrittää välttää suoraa vaikuttamista, koska se heikentää lapsen vastuun, itsekontrollin kehittymistä Anneli Lauriala 7.9.2004

12. lasta rohkaistaan ottamaan itse enemmän vastuuta omasta oppimisestaan ja kasvusta • myös rutiineja tarvitaan: luovat turvallisuutta Anneli Lauriala 7.9.2004

13. PEDAGOGINEN TAHDIKKUUS • Pedagogia käytännössä -tahdikkuus koskee aina kunkin lapsen ainutlaatuista persoonallisuutta; mitä lapsi on ja miksi lapsi on kehittymässä be+coming - sisältää vaikeuksien ymmärtämisen • tarkastelee asioita lapsen näkökulmasta • tahdikkuus on kiinnostunut lapsen kiinnostuneisuudesta • interest – inter esse=olla keskellä jotakin, ottaa osaa, ylläpitää välittävää suhdetta Anneli Lauriala 7.9.2004

14. PEDAGOGINEN TAHDIKKUUS • Tarkoittaa: • 1. TAPAA OLLA SUUNTAUTUNUT TOISIA KOHTI • ei pidä itseään kaiken keskuksena • täytyy voittaa minäkeskeisyys • lasten haavoittuvuuden tajuaminen herättää halun toimia lasten hyväksi Anneli Lauriala 7.9.2004

15. 2. KOSKETTAA TOISTA • Voi olla fyysistä, usein ei-fyysistä, toisen ihmisen vaikutusta toiseen, • Tahdikkuus usein merkitsee vetäytymistä, huomiotta jättämistä • ei ole ylisensitiivisyyttä toisten tunteille, voi olla tiukkaa, lujaa, esim. kuria ja auktoriteettia ei tarvitse hylätä Anneli Lauriala 7.9.2004

16. 3. TOIMINTAA JOTA EI VOI SUUNNITELLA ETUKÄTEEN • Opetuksessa usein epävakaa, häilyvä ja muuttuva hetki on se mikä vaatii sellaista tahdikasta toimintaa, mitä ei voi suunnitella etukäteen • 4. TOIMINTAA JOTA HALLITSEE ÄLY MUTTA JOKA SAMALLA LUOTTAA TUNTEESEEN • välittävä suhde toisiin, asenne ja tunne, pikeeminkin kuin kyky tai taito Anneli Lauriala 7.9.2004

17. - tahdikkuus on enemmän kuin välittämistä; se on kykyä ottaa toisten ihmisten tunteet huomioon; tilanneherkkyyttä ja toimimista sen edellyttämällä tavalla • - tahdikkuus on huomaavaisuuden ilmausta missä koko persoona on mukana, se on aktiivista sensitiivisyyttä toisen subjektiivisuutta kohtaan, sitä kohtaan mikä hänessä on ainutlaatuista ja erityistä Anneli Lauriala 7.9.2004

18. 5. TAHDIKKUUS SÄÄTELEE KÄYTÄNTÖÄ • EI OLE OLEMASSA mitään sääntöjä tai teorioita, jotka neuvoisivat miten olla tahdikas • ei tekniikoita tai taitoja vain • ilmenee positiivisella ja normatiivisella tavalla käytännön tilanteissa • perustana on tietynlainen huomaavaisuus tai huolehtivaisuus, • ELÄMISESSÄ LASTEN KANSSA TAHDIKKUUS SAATTAA OLLA INHIMILLISEN VUOROVAIKUTUKSEN PERUSPIIRRE Anneli Lauriala 7.9.2004

19. tahdikkuus tarkoittaa että osaa lukea tai tulkita sosiaalisia situaatioita siinä mielessä mitkä toiminnat tai sanat ovat siinä tarkoituksenmukaisia, se on improvisaatiota, edellyttää että tajuaa miten toinen henkilö kokee tilanteen. Anneli Lauriala 7.9.2004

20. MITEN PEDAGOGINEN TAHDIKKUUS ILMENEE? • 1. 'AS HOLDING BACK', VETÄYTYMISENÄ Sometimes a best action is non-action • liittyy kärsivällisyyttä, kykyä odottaa maltillisesti, ei pakoteta lapsen kehittymistä • tahdikasta ymmärtämistä; milloin vetäytyä, milloin jättää asioita huomiotta, milloin odottaa, milloin puuttua tai keskeyttää, milloin vetää lapsen huomio johonkin Anneli Lauriala 7.9.2004

21. 2. AVOIMUUTENA LAPSEN KOKEMUKSILLE • Kysy aina ensin: millainen tämä kokemus on lapselle? • olla avoin lapsen kokemuksille tarkoittaa että yrittää välttää käsittelemästä tilanteita standardilla tai tavanomaisella tavalla, tai omasta näkökulmasta Anneli Lauriala 7.9.2004

22. 3. VIRITTÄYTYMISENÄ SUBJEKTIIVISUUDELLE • Huomioi jokaisen lapsen subjektiivisuuden • Usein lasten kysymykset jäävät huomiotta, kuten ”Miksi meidän on opittava tämä tai tuo asia, jos se ei kiinnosta"? usein ei oteta huomioon oppilaiden subjektiivista kokemusta opetussuunnitelmasta Anneli Lauriala 7.9.2004

23. - 4. HIENOVARAISENA VAIKUTUKSENA - opettajat eivät useinkaan huomaa miten he vaikuttavat oppilaisiin, jopa niihin joilta he vähiten sitä odottavat. - erityishuomio, one-to-one situation, kasvokkain tilanteisiin, kohtaaminen - herkkyys, huolehtiva kohtelu, ilmasto, jonka opettaja luo - on monia tapoja 'koskettaa' oppilaita Anneli Lauriala 7.9.2004

24. 5. TILANNEVARMUUTENA, ITSELUOTTAMUKSENA - tahdikas opettaja on oppinut luottamaan itseensä aina muuttuvissa tilanteissa, tulee olla aitoa, ei teeskenneltyä luottamusta, ei pelottelua eikä autoritaarista dominointia, koska ne eivät herätä oppilaissa luottamusta opettajaan SUHTEIDEN AIKUISTEN JA LASTEN VÄLILLä TULISI PERUSTUA LUOTTAMUKSELLE Anneli Lauriala 7.9.2004

25. 6. TAHDIKKUUS ILMENEE IMPROVISAATIOKYKYNÄ - TILANTEISSA ON LÖYDETTÄVÄ PEDAGOGISESTI OIKEA, HYVÄ RATKAISU NOPEASTI---- IMPROVISOI KUTEN JAZZMUUSIKKO, KRITEERIT OVAT VAIN PEDAGOGISET EI NIINKÄÄN ESTEETTISET Anneli Lauriala 7.9.2004

26. MITÄ PEDAGOGINEN TAHDIKKUUS SAA AIKAAN?   1. ANTAA LAPSELLE TILAA •  2. SUOJELEE SITÄ MIKÄ ON HAAVOITTUVAA • - Tahdikas opettaja erottaa lapsessa ominaisuudet, jotka ovat positiivisia mutta jotka saattavat aluksi näyttää heikkouksilta(on tilanteita, jotka täytyy ottaa 'seen-but-not-taken-notice-of' tai as 'shared secrets') Anneli Lauriala 7.9.2004

27. 3. EHKÄISEE VAHINGOITTUMISEN •  Yrittää auttaa unohtamaan tapahtumia joille ei voi mitään, auttaa pääsemään yli,kestämään niin, etteivät ne vahingoita lapsen oman identiteetin tunnetta • esim. voi syntyä pelko tiettyä ainetta kohtaan jne Anneli Lauriala 7.9.2004

28. 4. EHEYTTÄÄ SEN MIKÄ ON MENNYT RIKKI • esim. lasta on petetty, toverit, opettaja • Tahdikkuuden on käsiteltävä sekä lapsen objektiiviset että subjektiiviset kokemukset, myös triviaalilta tuntuvat asiat • vrt. monet asiat tätä vastaan: opetussuunnitelma, mitattavat oppimistulokset Anneli Lauriala 7.9.2004

29. kaikille oppilaille heidän kasvatuksensa on elämänikäinen projekti. jokaisen aineen, kurssin, suorituksen tulisi olla merkityksellinen nuoren ihmisen laajemman elämänprojektin kannalta • monet opettajat käyvät hiljaisen taistelun, henkilökohtaisen ristiretken sokeita voimia vastaan (byrokraattiset hallinnolliset ja poliittiset struktuurit, insitutioituneet totunnaisuudet, kulttuurin toimintatavat vs. henkilökohtaiset kasvatusihanteet ja subjektiivisesti merkitykselliset) Anneli Lauriala 7.9.2004

30. 5. VAHVISTAA SITÄ MIKÄ ON HYVÄÄ •  Lapseen uskominen merkitsee lapsen vahvistamista •  luottamusta ja toivoa, antaa lapsen tehdä asioita (vähitellen) itse •  epäily: kutsuu negatiivisuutta ja epäluottamusta lapsissa (vrt. itseään toteuttavat ennusteet) Anneli Lauriala 7.9.2004

31. 6.EDISTÄÄ SITÄ MIKÄ ON YKSILÖLLISTÄ •  Ole aina herkkä, tarkkaavainen kussakin lapsessa olevalle ainutlaatuisuudelle, ainutkertaisen personallisuuden kehkeytymiselle (humanistinen kasvatus) • 7. TUKEE PERSOONALLISTA KASVUA JA OPPIMISTA Anneli Lauriala 7.9.2004