Kokonaisarkkitehtuurin yleisesittely

1. Kokonaisarkkitehtuurin yleisesittely v2.0 23.09.2013

2. Johdanto kokonaisarkkitehtuuriin

3. Pikagallup • Onko organisaationne toiminnalle esitetty tavoitteita? • Onko organisaatiossanne prosesseja? Tehdäänkö teillä työtä? • Löytyykö tarvittava tieto ja hyödynnetäänkö sitä tehokkaasti? • Tiedättekö mikä on järjestelmienne rooli toiminnassa ja miten hyvin ne tukevat toimintaa? • Tarvitsevatko järjestelmät teknisiä alustoja toimiakseen? • VARMASTI KYLLÄ, MUTTA… • Tunnetteko kaikki nämä ulottuvuudet? • Toimivatko kaikki nämä saumattomasti yhteen?

4. Mitä tarkoitamme kokonaisarkkitehtuurilla? • Kokonaisarkkitehtuuri on • toiminnan, prosessien ja palvelujen, • tietojen sekä • tietojärjestelmien ja niiden tuottamien palvelujen • muodostaman kokonaisuuden rakenne. • Kokonaisvaltainen lähestymistapa organisaation toiminnan ja sen rakenteiden hallinnoimiseksi ja kehittämiseksi. (JHS179) Arkkitehtuuri kuvaa rakenneosat, niiden väliset suhteet ja sisältää ohjeistuksen siitä, kuinka nämä rakenneosat liitetään toisiinsa siten, että toiminnan tavoitteet saavutetaan Kokonaisarkkitehtuuri auttaa ymmärtämään ja jäsentämään kokonaisuutta

5. Arkkitehtuurilla on eri tasoja Suomen maan-käytön määräykset Maakuntakaava Yleiskaava Rakennusarkkitehtuuri Asemakaava Toteutus Organisaation kokonais-arkkitehtuuri Toteutettu palvelu ja ratkaisu Kohde- arkkitehtuuri Kansallinen viitearkkitehtuuri Kohteen viitearkkitehtuuri Ratkaisu- arkkitehtuuri Kokonaisarkkitehtuuria voidaan hyödyntää tavoitteet varmistavana suunnittelumenetelmänä kaikilla toiminnan tasoilla 5

6. IT-arkkitehtuuri vs. kokonaisarkkitehtuuri Tietojärjestelmäarkkitehtuuri on vain jäävuoren huippu 10% • Tietojärjestelmien kehittäminen edellyttää selkeää kuvaa • Toiminnan tarpeista • Palveluista • Toimijoista, käyttäjistä, rooleista • Prosesseista • Toiminnanohjauksesta • Käsitteistä, tiedoista 90% 6

7. Organisaation kokonaissuunnitelma = kokonaisarkkitehtuuri Visio, strategia, toiminnan tavoitteet Organisaatio X Tehtävät, toiminnot ja prosessit tavoitteiden saavuttamiseksi Toiminnan tarvitsemat ja tuottamat tiedot Prosesseja ja tiedon hallintaa palvelevat tietojärjestelmät Toteutusteknologiat ja tekninen ympäristö

8. Kokonaisarkkitehtuurin näkökulmat Toiminta-arkkitehtuuri • Toiminta-arkkitehtuuri • Organisaation toiminta ja prosessirakenteet • Tietoarkkitehtuuri • Toiminnan tietomalli, joka rakentuu toiminnan tarpeiden pohjalta • Tietojärjestelmäarkkitehtuuri • Järjestelmät ja sovellukset, joilla hallitaan tietoarkkitehtuurin tietoja ja mahdollistetaan toiminta-arkkitehtuuri • Teknologia-arkkitehtuuri • Tietojärjestelmäarkkitehtuurin mukaisten järjestelmien ja sovellusten teknologiset ratkaisut Tieto-arkkitehtuuri Tietojärjestelmä- arkkitehtuuri Teknologia- arkkitehtuuri

9. Kokonaisarkkitehtuurin periaatteita • Toimintalähtöisyys ja asiakaslähtöisyys • Kokonaisuuden suunnittelu ja hallinta • Eri sidosryhmien ja tarpeiden tunnistaminen • Yhteistyö • Muualla tehdyn hyödyntäminen? • Voivatko muut hyödyntää meillä tehtyä? • Kokonaisarkkitehtuuri on työkalu • Toiminnan tarpeisiin vastaamiseen • Organisaation toiminnan kehittämiseen ja johtamiseen • Nyky- ja tavoitetilan ymmärtämiseen • Monimutkaisuuden vähentämiseen • Pitkäjänteiseen kehittämiseen; arkkitehtuuri ei ole koskaan valmis

10. Kokonaisarkkitehtuurin hyödyt

11. Mitä kokonaisarkkitehtuurilla saavutetaan Kokonaisarkkitehtuuri on pysyvä ajattelutapa, sen suurimmat edut syntyvät pitkäjänteisestä hyödyntämisestä Kehitettävät ratkaisut palvelevat organisaation toiminnan ja kehittämisen tarpeita ja luovat edellytykset paremmille palveluille Tehdään asiat kerran - ei moneen kertaan tai päällekkäin Toiminnan ja teknologian eri osat toimivat kokonaisuutena Käytetään resurssit oikeiden asioiden tekemiseen 11

12. Kokonaisarkkitehtuurin tavoite • Kokonaisarkkitehtuuri varmistaa, että siirrytään osaoptimoinnista harkittuun optimointiin • Kokonaisarkkitehtuuri varmistaa, että muistetaan kysyä oikeat kysymykset oikeaan aikaan •  Ei ajauduta, vaan edetään suunnitelmallisesti ja johdetusti • Kehittäminen tehdään hankkeissa ja projekteissa  KA tulee kiinnittää kiinteästi ja systemaattisesti kehittämissalkun hallintaan

13. Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurin tarkoitus Yhteiset KA linjaukset Yhteinen, sovittu tavoite Yhteiset palvelut Tarkennus, täydennys Organisaation KA Yhteisen arkkitehtuurin hyödyntäminen

14. Kokonaisarkkitehtuurin hyödyt realisoituvat pitkällä aikavälillä Parempi palvelu asiakkaille Tehokkaampi toiminta Tavoitetilan toimintaprosessit käytössä Elinkaari-kustannukset pienenevät Parempi yhteentoimivuus Tietojärjestelmät hallitusti käytössä Toimintaprosessien toteutus Enemmän samalla rahalla Ymmärrys lisääntyy, riskit pienenevät Tietojärjestelmien toteutus Hyöty kasvaa Tavoitetilan suunnittelu Palvelut ja prosessit Arkkitehtuuri-menetelmän käyttöönotto Tietojärjestelmät

15. Julkisen ja valtionhallinnon kokonaisarkkitehtuuri toiminnan suunnittelun apuvälineenä

16. KA-menetelmänkäyttö

17. Toiminnan kokonaisvaltainen kehittäminen Lähde: JHS 179

18. Kokonaisarkkitehtuuri ja johtaminen Lähde: JHKA Hallintamalli v1_0.pdf

19. Mitä kohdealueet ovat? • Suuria toiminnallisesti yhteenkuuluvia kokonaisuuksia • Kohdealuejaon muodostamisen perusteena ovat sekä asiakokonaisuuksien looginen yhteenkuuluvuus että käytännöntason yhteistoiminnan laajuus. • Arkkitehtuurin kohdealuejako ei ole yhdenmukainen valtionhallinnon organisaatiorakenteen kanssa. • Kohdealueen toimintakokonaisuus jaetaan edelleen tarkoituksenmukaisella tavalla pienempiin kokonaisuuksiin, kohdealueen osa-alueisiin.

20. Mihin kohdealueita tarvitaan? • Kohdealuejaon avulla kootaan eri toimijat yhdessä suunnittelemaan kohdealueen toimintaa ja sitä tukevia tietojärjestelmiä ja niiden yhteentoimivuutta. • Kohdealueen yhteisessä arkkitehtuurissa suunnitellaan ja toteutetaan ne ratkaisut, joita alueen toimijoiden kannattaa yhteisesti hyödyntää. • Kohdealueella on useita toimijoita, joista yksi on nimetty vastuutahoksi. • Vastuutahon tehtävänä on koordinoida arkkitehtuurin kehittämistä kohdealueella. • Kullakin osa-alueella tulee myös olla nimetty vastuutaho

21. Kohdealuejako Julkisen hallinnon yhteinen kokonaisarkkitehtuuri Perustieto-varantojen hallinta Kiinteistö- ja paikkatieto-infrastruktuurin ylläpito Julkisen hallinnon yhteiset ICT-palvelut Julkisen hallinnon ohjaus Terveys ja hyvinvointi Valtiontalous Koulutus, tiede ja kulttuuri Liikenne ja viestintä Työ- ja elinkeinot Ympäristö ja yhdyskunta-rakenne Oikeusturva ja demokratia Puolustus ja ulkosuhteet Sisäinen turvallisuus Valtion-talouden hoito Liikenne-infrastruk-tuurija -järjestelmä Työvoima ja työllisyys Ympäristön ja luonnon-suojelu Koulutus ja tutkimus Sosiaali- ja terveyden-huolto Oikeusturva Yleinen järjestys ja turvallisuus Sotilaalli-nenmaan-puolustus Valtio-neuvoston toiminta Demokratian toteutuminen Julkisen hallinnon yleinen kehittäminen, tietohallinto, henkilöstö-politiikka Rahoitus-markkinat Viestintä-verkot ja -palvelut Elinkeinot Alueiden käyttö ja yhdyskunta-rakenne Taide ja kulttuuri Sosiaali-turva Pelastus-toimi ja varautu-minen Kokonais-maan puolustus Valtion ja kuntien suhde Vesitalous Liikunta Ympäristö-terveyden-huolto Kansain-välinen tur-vallisuus Aluehallinto-viran-omaisten yleis-hallinnollinen ohjaus Valtion omistaja-politiikka Nuorisotyö Ulko-suhteet Osa-aluejako on suuntaa-antava Kohde-alueet voivat muokata osa-aluejakoa Kuntasektorin yhteinen kokonaisarkkitehtuuri Valtionhallinnon yhteinen kokonaisarkkitehtuuri Valtion-hallinnon yhteiset ICT-palvelut

22. Julkisen hallinnon yhteisen kokonaisarkkitehtuurin rakenne ja hallinta Julkisen hallinnon yhteisen kokonaisarkkitehtuurin dokumentaation rakenne Julkisen hallinnon yhteisen kokonaisarkkitehtuurin sisältö Julkisen hallinnon yhteisen kokonaisarkkitehtuurin yleiskuvaus Julkisen hallinnon KA-suunnittelu-menetelmät (JHS 179) Julkisen hallinnon KA-hallintamalli Julkisen hallinnon KA-kohdealuejako Julkisen hallinnon KA-kypsyystasomalli Julkisen hallinnon yhteisen KA:n sisällön yleiskuvaus Julkisen hallinnon KA-kehittämispolku Julkisen hallinnon KA:n käsitteitä ja termejä Julkisen hallinnon arkkitehtuuri-periaatteet JHKA Tietoarkkitehtuuri + liitteet JHKA Yhteisten ICT-palveluiden arkkitehtuuri + liitteet Ratkaisu-arkkitehtuurit / toteutus-suunnitelmat Yhteen-toimivuuden kuvaukset Kohde- arkkitehtuurit Kansalliset viitearkkitehtuurit

24. QPR-prosessipankki(http://prosessipankki.qpr.com/QPR2012/)

25. Tietohallintolaki ja julkisen hallinnon suositus JHS 179

26. Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta10.6.2011/634 ”tietohallintolaki” • Tavoite:tehostaa julkisen hallinnon toimintaa sekä parantaa julkisia palveluja ja niiden saatavuuttasäätämällä julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta ja tietojärjestelmien yhteentoimivuuden edistämisestä ja varmistamisesta • Keino: julkisen hallinnon viranomaisella on tietojärjestelmien yhteentoimivuuden varmistamiseksi lakiin perustuva velvollisuus suunnitella ja kuvata kokonaisarkkitehtuurinsa julkisen hallinnon yhteisen kokonaisarkkitehtuurin mukaisesti. v 2.0 LUONNOS

27. Otteita tietohallintolaista Mitä? ”Ministeriön on huolehdittava, että sen toimialalle laaditaan ja ylläpidetään sen toimialan tietojärjestelmien yhteentoimivuudenkuvaukset ja määritykset.” (Tietohallintolaki 3. luku 8§) Milloin? ”Julkisen hallinnon viranomaisen on saatettava tietojärjestelmänsä vastaamaan (…) säädettyjä yhteentoimivuudenvaatimuksia tietojärjestelmiä olennaisesti muuttaessaan tai hankkiessaan uusia tietojärjestelmiä ja palveluja tai muutoin tietojärjestelmiä kehittäessään taikka viimeistään silloin, kun tietojärjestelmiä koskevat palvelusopimukset päättyvät.” (Tietohallintolaki 3. luku 9§) Miten? ”(…) viranomaisen on käytettävä tarvitsemiaan yhteisiä perustietotekniikka- ja tietojärjestelmä-palveluja.” (Tietohallintolaki 3. luku 11§)

28. Valtiovarainministeriö Ministeriöt Huolehtia julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurista Toimialansa tietohallinnon ja tietohallintohankkeiden ohjaus tietohallintolain mukaisesti Julkisen hallinnon organisaatiot Julkisen hallinnon yhteentoimivuudenkuvausten laatiminen ja ylläpito Suunniteltava ja kuvattava kokonaisarkkitehtuurinsa sekä noudatettava laadittua ja ylläpidettyä kokonaisarkkitehtuuria Huolehdittava, että sen toimialalle laaditaan ja ylläpidetään sen toimialan tietojärjestelmien yhteentoimivuuden kuvaukset ja määritykset Yhteisten palveluiden ohjaus Saatettava tietojärjestelmät vastaamaan yhteentoimivuuden kuvauksia Käytettävä yhteisiä palveluita § Tietohallintolain KA-velvoitteet

29. Yhteinen arkkitehtuuri ja tietohallintolain yhteentoimivuus Kuvaavat toiminnalliseen kokonaisuuteen kehitettävän tietojärjestelmän tavoitteenmukaisen toteutuksen MILLÄ YHTEENTOMIVAKSI Kuvaa vaatimukset toiminnalliseen kokonaisuuteen kuuluvien tietojärjestelmien/-palvelujen väliselle yhteentoimivuudelle MITEN YHTEENTOIMIVAKSI Kuvaavat toiminnallisen kokonaisuuden teknologia- ja toimittajariippumattoman tavoitetilan MIKSI YHTEENTOIMIVUUTTA Kuvaavat toiminnallisesta kokonaisuudesta rajatun kohteen tavoitetilan MITÄ YHTEENTOIMIVAKSI Ratkaisu-arkkitehtuurit / toteutus-suunnitelmat Yhteen-toimivuuden kuvaukset Kansalliset viitearkkitehtuurit Kohde- arkkitehtuurit JHS-suositus JHS- standardi Asetus Yhteentoimivuutta edistävästä arkkitehtuurikuvauksesta tai määrityksestä voidaan valmistella julkisen hallinnon suositus, standardi tai asetus

30. ICT-palvelujen kehittäminen -suositussarja Näitä täydentääJHS 152 Prosessien kuvaaminen JHS 179 JHS 171 JHS 172 JHS 173 Kokonais-arkkitehtuurin kehittäminen on jatkuvaa, ICT-palvelujen kehittämistä ohjaavaa työtä

31. JHS 179 suosituksen sisältö ja rakenne • JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonais-arkkitehtuurin kehittäminen, suositusosa – 34 sivua (doc / html / pdf / odt): • Johdanto • Soveltamisala • Termit ja määritelmät • Arkkitehtuurikehys • Kokonaisarkkitehtuurin suunnitteluprosessi • Arkkitehtuurikuvausten tuottaminen • Liitteet : • Liite 1: Organisaation toiminnan kehittämisen sykli (doc / html / pdf / odt) • Liite 2: Arkkitehtuurikehyksen kuvaus (doc / html / pdf / odt) • Liite 3: Arkkitehtuurisuunnittelun hyödyt (doc / html / pdf / odt) • Liite 4: Nykytilan ja tavoitetilan kuvaus (doc / html / pdf / odt) • Liite 5: Arkkitehtuuriperiaatteiden kuvaus (doc / html / pdf / odt) • Liite 6: Puuteanalyysi –matriisi (xls) • Liite 7: Master Data Management (doc / html / pdf / odt) • Liite 8: Kokonaisarkkitehtuurin kuvauspohjat (xls) • Liite 9: Kokonaisarkkitehtuurin kuvausmatriisit (xls)

32. Katsaus kokonaisarkkitehtuurityön hallintaan

33. Kokonaisarkkitehtuurin hallintamalli Perusperiaatteet • Arkkitehtuurinhallinta on prosessilähtöistä • Arkkitehtuurilinjauksia noudatetaan ja hyödynnetään • Arkkitehtuurilinjausten vastaisia ratkaisuja ei tehdä, kaikki poikkeamat hyväksytään muutoksenhallintamenettelyn kautta • Arkkitehtuurin johtamisprosessit sijoitetaan etukäteen määritettyyn vuosikelloon • Jatkuvan kehittämisen periaate.

34. Kokonaisarkkitehtuurityön organisointi Julkisen hallinnon yhteinen KA • Arkkitehtuurityön vastuutaho • Arkkitehtuurin johtoryhmä • Arkkitehtuurivastaava • Arkkitehtuuriryhmä Kohdealueen KA • Arkkitehtuurityön vastuutaho • Arkkitehtuurin ohjausryhmä • Arkkitehtuurivastaava • Arkkitehtuuriryhmä Lisäksi • Organisaatiokohtainen arkkitehtuurivastaava • Organisaatiokohtainen arkkitehtuuriryhmä

35. Esimerkki KA-työn organisoitumisesta Kokonaisarkkitehtuurin johtoryhmä Julkisen hallinnon yhteinen arkkitehtuuri JHKA vastuutaho (pj.) = VM / JulkICT JHKA johtoryhmä = JUHTA Arkkitehtuuriryhmä = JUHTA:narkkitehtuurijaosto Arkkitehtuuriryhmä Koulutus, tiede ja kulttuuri KA Kohdealueen KA:n vastuutaho (pj.) = OKM Kohdealueen KA:n ohjausryhmä = N.N. Kohdealueen arkkitehtuuriryhmä = N.N. Kohdealueen KA ohjausryhmä Arkkitehtuuriryhmä Kohdealueen osan KA ohjausryhmä Arkkitehtuuriryhmä Toimilan kansalaisopiston KA Organisaation KA:n vastuutaho (pj.) = Opiston johtokunta Organisaation KA:n ohjausryhmä (pj.) = Opiston rehtori Organisaation arkkitehtuuriryhmä (pj.) = Koulutuspäällikkö Organisaation arkkitehtuurivastaava = Koulutuspäällikkö Organisaation KA ohjausryhmä Arkkitehtuuriryhmä

36. Arkkitehtuurin hallintamallin tarkoitus • Varmistaa kehittämisen johdonmukaisuus • Ohjeistaa arkkitehtuurilinjausten soveltaminen projekteissa • Määritellä kehittämisen, ylläpidon ja hyödyntämisen vastuut

37. Arkkitehtuurihallinnan vuosikello

38. Viitearkkitehtuurien hyödyntäminen ja sidosarkkitehtuurien huomiointi

39. Viitearkkitehtuuri Viitearkkitehtuuri on rajatun arkkitehtuuri-kokonaisuuden toimittaja- ja toteutusneutraali rakenne. Viitearkkitehtuurilla ohjataan kehitettäviä ratkaisuja halutunlaiseen rakenteeseen. Viitearkkitehtuuri kuvaa ratkaisussa tarvittavat loogiset rakenneosat (sis. kaikki näkökulmat), niiden suhteet toisiinsa ja sen, miksi niitä tarvitaan. Tietyn, tärkeän osa-alueen malliarkkitehtuuri

40. Viitearkkitehtuurien hyötyjä Hyödynnetään olemassa olevia hyviä käytäntöjä Ei keksitä pyörää uudelleen Luodaan yhteinen käsitteistö, ymmärretään asiat samalla tavalla Viitearkkitehtuurin avulla täsmennetään yhteiset tavoitteet Arkkitehtuurien ja ratkaisujen suunnittelu ja toteuttaminen nopeutuu ja niiden laatu paranee

41. Julkisen hallinnon yhteisiä viitearkkitehtuureja • Asiakaspalvelun viitearkkitehtuuri • asiakkaan palvelutarve ja sitä vastaavat palvelut • periaatteet saumattomille palveluketjujen toteutukselle • Tiedonhallinnan viitearkkitehtuuri • tiedolla johtaminen, tiedon hallinta , avoin tieto • sisällön hallinta / asianhallinta • Perustietovarantojen viitearkkitehtuuri • yhdenmukainen tavoitetila kansallisten tietovarantojen hyödyntämiselle ja palvelumalleille • Paikkatiedon viitearkkitehtuuri • kansallisen paikkatietoinfrastruktuurin ja sen hyödyntämisen tavoitetila • ICT-palvelujen viitearkkitehtuuri • yhteiset tietojärjestelmäpalvelut, palvelujen käyttö • Palveluväylän viitearkkitehtuuri • periaatteet integraatiokerroksen palveluille • palveluympäristöjen välinen integraatio • Tietoliikenne-/verkkoinfra • tavoitetila yhteiselle / kansalliselle tietoliikenne- ja verkkoinfrastruktuurille

42. Sidosarkkitehtuuri • Sidosarkkitehtuurit ovat muualla määritettäviä arkkitehtuurilinjauksia, joilla on tai voi olla vaikutusta kyseisen organisaation tai toimialueen arkkitehtuuri-työhön ja linjauksiin • Kohdealueen arkkitehtuurilla voi olla sidoksia muiden kohdealueiden arkkitehtuureihin. • Sidos voi olla tyypiltään noudatettava, suositeltava tai seurattava • Millä tahansa arkkitehtuurilla voi olla sidoksia muihin arkkitehtuureihin • Esim. Paikkatiedon viitearkkitehtuuri noudattaa ja perustuu EU:n INSPIRE-direktiiviin

43. Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu- prosessi

44. Kokonaisarkkitehtuurin suunnitteluprosessin vaiheet • Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelun valmistelu (mihin tähdätään?) • Kokonaisarkkitehtuurin nykytilan analysointi (missä nyt mennään?) • Kokonaisarkkitehtuurin tavoitetilan suunnittelu (millaisilla ratkaisulla tavoite saavutetaan?) • Toimeenpanon suunnittelu (miten ratkaisuun päästään?) Lähde: JHS 179

45. Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelun valmistelu Vaiheen tarkoituksena on mm: • tunnistaa sidosryhmät ja niiden tavoitteet. • tunnistaa ja määritellä kehittämisen tavoitteet. • perustella suunnittelun tavoitetila. • varmistaa toiminnan ja ICT-johdon tuki. • rajata ja suunnitella arkkitehtuurin suunnitteluprojekti. • tunnistaa olemassa oleva kokonaisarkkitehtuurin sisältö

46. Kokonaisarkkitehtuurin nykytilan analysointi • Lähde liikkeelle organisaation nykytilan toiminnan analysoinnista. • Selvitä organisaation toiminnan, käytettävien tietojen, tietojärjestelmien ja teknologioiden nykytila. • Nykytilan analysointi ja sen kuvaus toimivat pohjana tavoitetilan suunnittelulle.

47. Kokonaisarkkitehtuurin tavoitetilan suunnittelu • Jos kehityskohteen arkkitehtuurisuunnitteluun tarvitaan useampia näkökulmia, suositeltu suunnittelujärjestys on:  • Toiminta-arkkitehtuuri • Tietoarkkitehtuuri • Tietojärjestelmä-arkkitehtuuri • Teknologia-arkkitehtuuri

48. Toimeenpanon suunnittelu • Määrittele tavoitetilaan pääsemiseksi vaadittavat kehittämisalueet • Laadi ylätason toimeenpanosuunnitelma • Muista koko ajan organisaation kokonaiskehittäminen • Tarkenna sovitut kehittämisalueet yksityiskohtaisemmiksi kehittämishankkeiksi ja -projekteiksi • Arvioi niiden hyödyt ja riskit.

49. Eri arkkitehtuurien päivityssykli Eri arkkitehtuurien vaikutusaika vaihtelee Tavoitetilan viitearkkitehtuuri kuvaa loogisen ratkaisun, joka voi säilyä käyttökelpoisena pitkään Viitearkkitehtuurin perusteella suunniteltua, tarkemman tason arkkitehtuuria, joka ottaa kantaa toteutustekniikoihin ja tuotteisiin, tarvitsee yleensä päivittää useammin.

50. Arkkitehtuurikuvausten lyhyt esittely