260 likes | 487 Views
Johdon laskentatoimen erityiskysymyksiä syksy 2014 luento vko 37. Kauppakorkeakoulu Laskentatoimi Jaana Sandström. Tekniikat kustannuskäsitteet Kustannuslajilaskenta Kustannuspaikkalaskenta
E N D
Johdon laskentatoimen erityiskysymyksiä syksy 2014luento vko 37 Kauppakorkeakoulu Laskentatoimi Jaana Sandström
Tekniikat kustannuskäsitteet Kustannuslajilaskenta Kustannuspaikkalaskenta Suoritekohtainen kustannuslaskenta (lisäyslaskenta, toimintolaskenta, jakolaskenta sovelluksineen) Katetuottoanalyysi Strategisemmat suorituskyvyn analysoinnin mittarit Budjetointi Investointilaskenta Soveltaminen Yrityksen päätöksenteko ja ohjaus (tiedon tuottaminen ja hyödyntäminen; järjestelmät) Johdon laskentatoimi – Management Accounting
Katalysaattorit johdon laskentatoi-men modernien virtausten takana Organisaation, prosessien, toimintojen kehittäminen Kustannusten ja tuottojen syyt Ennakkolaskentapainotteisuus Epävarmuuden tunnistaminen ja analysointi Omistajat Strategia Vastuullisuus
Tieteelliset artikkelit - jlt Teoreettisia, empiirisiä Empiiriset: yhden tapauksen aineisto - monta tapausta – itse kerätty monen yrityksen kyselyaineisto – muiden keräämä kyselyaineisto – tietokannoista valmiina löytyvä numeerinen tai kvalitatiivinen aineisto Teoreettiset: mallintavat, kirjallisuuskatsaukset, hypotetisoivat (eivät kuitenkaan testaa emp.) Keskeisiä tiedelehtiä Management Accounting Research Accounting, Organizations and Society European Accounting Review Journal of Accounting Research The Accounting Review Ja todella paljon muita tiedelehtiä
Kurssin kirjallisuus Simons, R. 1990. The role of management controlsystems in creatingcompetitiveadvantage: new perspectives, Accounting, Organizations and Society, 15, ½, 127-143. Kloot, Louise. 1997. Organizationallearning and management controlsystems: resopnding to environmentalchange, Management Accounting Research, 8, 47-73. . Dekker, H. 2004. Control of inter-organizationalrelationships: evidence on appropriationconcerns and coordinationrequirements. Accounting, Organizations and Society, 29:27-49. Davila, A. ja Foster, G. 2005. Management Accounting Systems Adoption Decisions: Evidence and performanceImplicationsfromEarly-Stage/StartupCompanies. The Accounting Review, 80, 4:1039-1068. Pätäri, S., Jantunen, A., Kyläheiko, K., Sandström, J. (forthcoming). Doessustainabledevelopmentfostervaluecreation? Empiricalevidencefrom the globalenergyindustry, Corporate Social Responsibility and Environmental Management. [Thompson Reuters ISI 2010: Impactfactor 1.672] Alla mainitut artikkelit kirjasta "Handbook of Management Accounting Research, Vol. 2. Anderson, S. W. (2007). ManagingCosts and CostStructurethroughout the Value Chain: Research on Strategic Cost Management, pp. 481-506.Gosselin, M. (2007). A Review of Activity-Basedcosting: Technique, Implementation, and Consequences, pp. 641-752.Langfield-Smith, K. (2007). A Review of QuantitativeResearch in Management control Systems and Strategy, pp. 753-783.Merchant, K. A. and Otley, D. T. (2007). A Review of the Literature on Control and Accountability, pp. 785-802.
Uusi näkökulma ohjausjärjestelmien ja kilpailuedun välille interaktiivinen ohjausjärjestelmä auttaa esiintulevien strategioiden johtamisessa Unit of analysis – analyysitaso: liiketoimintastrategia Teoreettinen pohja: strategian ja ohjausjärjestelmien tyypittely (aik. tutkimukset) kahden casen tyypittely teorian pohjalta. Prosessimalli: limited attention, strategic uncertainties, interactive management control, organization learning. Kuva 1 kokoaa oman teoriapohjan Mittaaminen, miten mitata ohjausjärjestelmiä organisaatiossa? Aik. tutkimukset: ”average of the importance of various aspects of a firm’s administrative controls system” eli käyttöä indikoivat pisteytykset kustannuslaskennalle, eroanalyyseille, henkilöstöseurannalle, investointilaskelmille ja liukuvalle budjetille => indeksiksi. Simons: keskiarvo (indeksi) ei ole tärkeä vaan johdon huomion kiinnittymisen määrä eri ohjausjärjestelmän osiin Miten tyypitellä yritysten strategista linjaa? 1. strategian luonteen tyypittely (t. 1), 2. strategian ja ohjauksen tyypittely: defenders, cost leadership; entrepreneurial, conservative jne. accounting systems: formal, tight vs. creative accounting (t.2) Simons (1990). The role of management control systems in creating competitive advantage: new perspectives. Accounting, Organizations and Society, 15, ½, 127-143.
Simons (2000), Textbook: PerformanceMeasuremant & control systems for Implementing Strategy
Kloot, Louise. 1997. Organizational learning and management control systems:resopnding to environmental change, Management Accounting Research, 8, 47-73. Muutos – oppiminen auttaa organisaatiota sopeutumaan muutoksiin Oppiminen joko sopeutuvaa (adaptive) tai uutta luovaa (generative) Oppimisen tapoja: tiedon hankinta (knowledge acquisition) tietämyksen jakaminen (information distribution) tietämyksen tulkinta (information interpretation) organisaation muisti (organizational memory) Muutoksen tyyppi – oppimisen tapa – ohjausjärjestelmän tuki oppimisessa Kaksi caseyritystä ohjaus-oppiminen ympäristön muuttuessa Artikkeli on periaatteessa saman asian kimpussa kuin Simons Yleensä asetelmana on, että strategian muuttuessa ohjausjärjestelmät sopeutuvat. Mutta kaivataan ohjausjärjestelmien proaktiivisuutta reaktiivisuuden sijaan. Klootin väite on, että erilaiset ohjausjärjestelmät vaikuttavat siihen, kuinka paljon ja minkä laatuista oppimista organisatorista oppimista aikaansaadaan.
Klootin artikkelin rakenne 1. Johdanto 2. Organisaation oppiminen (Argyris, 1977 ...) 3. Johdon ohjausjärjestelmät (Anthony, 1965 ...) 4. Ohjausjärjestelmien tyypittely 5. Ohjausjärjestelmien ja organisaation oppimisen yhteys (reakt. -proakt. ohjausjärjestelmä; oppiminen <-> ohjausjärjestelmät) 6.Organisatorisen oppimisen elementit (tiedon hankinta, tietämyksen levitys, tietäm. tulkinta, org. muisti) 7. Oppivan organisaation ohjausjärjestelmän suunnittelu (hierarkia ja byrokratia -> roolit ja suhteet; oppimisen max, org. muisti) 8. Esimerkki: kunnallisen sektorin muutos 9. Ensimmäisen kunnan analyysi 10. Toisen kunnan analyysi 11. Diskurssi ja analyysi (analyysia keisien eroista) 12. Johtopäätökset
Laskentatoimen määritelmiä Accounting is the art of recording, classifying and summarizing in a significant manner and in terms of money, transactions, and events, which are, in part at least, of a financial character, and interpreting the results thereof. AICPA, 1953 Accounting is a service activity. Its function is to provide quantitative information, primarily financial in nature about economic entities that is intended to be useful in making economic decisions, in making resolved choices among alternative courses of actions. APB 1970
Laskentatoimen koulutus The test of a successful education is not the amount of knowledge that a pupil takes away from school, but his appetite to know and his capacity to learn… Too many leave school with the appetite killed and the mind loaded with undigested lumps of information. Livingstone, 1941/1969, Chambers 2002 c.f.
Laskentatoimen tutkimus Since [in accounting theory] we are concerned with the choice among measurement rules and not with describing or predicting the behavior of the variables that are to be measured, there appears to be litle room for empirical research, Livingstone, 1941/1960, c.f. Chambers, 2002
…laskentatoimen tutkimus …little room for empirical research… We accountants have a tendency to allow our course [in research] to be influenced by the fickle winds of fashion. Sterling, 1990, c.f. Chambers, 2002. Theory vs. practice, art vai science?
Tieto ja laskentatoimi Pääomamarkkinat Kykeneviä käsittelemään ulkoinen raportointi sisäinen raportointi ei vahingoita pääomamarkk. Kilpailukykyä ei käsittele objektiivista saattaa vahing. kilpailukykyä mitattavaa ei objektiivista oleellista ei mitattavaa TIETO epäoleellista
Laskentatoimen teoria If we view the term broadly, theory can properly be called a body of doctrine. It is an area of beliefs, explanations, justifications related to an area of practice. Littleton, 1953, c.f. Chambers, 2002 Unlike the natural sciences, where the laws are embedded in the natural environment, so that we can discover them but not make them … accounting standards are man-made efforts to control a man-made environmen t and they must be flexible enough to adapt to changes in this environment. Stamp 1981, c.f. Chambers, 2002
Johdon laskentatoimen tehtävät Problem solving (toimia hälytysjärjestelmänä …analysis for making decisions Scorekeeping (tuottaa seurantatietoa)… reporting results Attention directing (toimia hälytysjärjestelmänä) … focusing managers on relevant issues
Laskentatoimi johtamisjärjestelmän osana Drucker: ”Accounting has become the most intellectually challenging area in the field of management, and the most turbulent one.” Johdon tulee tiedostaa: 1. Mitä tietoa he tarvitsevat? Milloin? Missä muodossa? Miten hankkia, testata ja yhdistellä tietoa? Miten integroida tietoa olemassaoleviin järjestelmiin? Tietojenkäsittely ja laskentajärjestelmät pitää yhdistää jotta turha karsiutuu ja yhteensopivuus lisääntyy. Tärkeää tiedostaa erityisesti yrityksen ulkopuolelta löytyvän tiedon tarpeet (vrt. tietoa on olemassa olemassaolevista asiakkaista, mutta ei ihmisistä tai yrityksistä, jotka eivät ole yrityksen asiakkaita). Tietoa tarvittaisiin myös kilpailijoista, teknologiasta, heikkoja signaaleja muutoksista jne.
… laskentatoimi johtamisjärjestelmänosana • Ulkoisen laskennan rinnalle ’tapahtumalaskentaa’ (”transactional” accounting) , jonka avulla erilaisten tapahtumien vaikutukset taloudelliseen tulokseen saataisiin jäljitettyä. • Tietojärjestelmiin liittyvä tietous tulee yhdistää laskennan tietämyk- seen – tähän asti tietotekniikan ammattilaiset ja laskennan ammattilaiset ovat olleet omilla reviireillään. • Rahoituksen laskenta eriytynee sisäisestä laskennasta. • Valtavasti dataa -> business analytics!
Mennyt vs. tuleva – johdon laskentatoimen paradigmat (Ferrara) 1900-luvun vaihteesta 1940-luvulle * Taylorismi, standardikustannusajattelu * yksikkökustannusten selvittämiseksi käytettävä valmistusmäärä ongelmana: toteutunut, ka toteutuneista, ennakoitu, std, kapasiteetti, nta ... 1940-luvulta 1980-luvulle * kiinteät ja muuttuvat kustannukset erilleen - katetuottoajattelu * toimintojen ja suoritteiden määrä vaikuttaa FC yksikkötasolla * jakajaongelma kasvanut 1980-luvun lopulta 1990-luvulle toimintolaskennan aika * kustannusten hierarkkisointi: määrän mukaan muuttuvat, monimutkaisuudesta riippuvat (tuotantoerien lkm), tuotesortimentin laajuudesta riippuvat Markkinalähtöinen kustannusajattelu (ei insinöörilähtöinen) * VC/FC menettää merkitystään, yksikkökust. laskevia, toimintatapojen muutoksia löydyttävä koko organisaatiossa * voiton määrän arvioinnin perusta: pääoman lähteet tyytyväisinä * toiminta-astepohdinnat: odotettavissa olevilla hinnoilla ja myyntimäärillä saadaan odotettavissa olevat yksikkökustannukset, joita voidaan verrata tavoitekustannuksiin => pitääkö kustannuksille tai toiminta-asteille tehdä jotakin?? tavoitekustannukset – odotettavissa olevat kust. – todelliset kust.
Essee – kurssilla pakollinen osio! • Keskustelu suorittamisen muodosta, jotta saadaan paras hyöty ulos, esseen oppimistavoitteista • Yksilötehtävä, ohjeita Nopassa • Aikavaraus, jos keskustelu • Pakollinen läsnäolo, esitys, tallennus? Footer
Laskentatoimen työtehtävistä • Keskustelua, jotta ymmärretään, mitä tietoa, taitoja ja asenteita työssä tarvitaan! Footer