JOHDATUS RIKOSTALOUSTIETEESEEN 5 op

1. JOHDATUS RIKOSTALOUSTIETEESEEN 5 op Mia Kilpeläinen mia.kilpelainen@uef.fi Syksy 2012

2. Keskeinen sisältö • Opintojaksolla tutustutaan kriminalisoinnin tarpeeseen, taloustieteelliseen analyysiin rikollisen käyttäytymisestä, rikosoikeudellisiin seuraamuksiin sekä kriminaalipolitiikkaan. • Prosessitaloustieteelliset kysymykset jäävät kurssin ulkopuolelle

3. Osaamistavoite • Opintojakson jälkeen opiskelija osaa arvioida taloustieteellisestä näkökulmasta kriminalisointien tarvetta, rikollisuuden määrään vaikuttavia tekijöitä ja kriminaalipolitiikan kustannustehokkuutta. • Opintojaksolla pyritään avaamaan yksi näkökulma (lähestymistapa) rikosoikeuteen.

4. Opintojakson teemat • Taloustieteellinen analyysi rikollisen käyttäytymisestä • Kriminalisointien tarve ja ala • Rikosoikeudelliset seuraamukset • Kriminaalipolitiikka

5. Kirjallisuus • Johdattelevat luennot (12 h) • Hellman – Alper (2000): Economics of Crime. Theory and Practice sekä • Määttä – Pihlajamäki (2003): Rikoksen hinta. Taloustieteellinen näkökulma rikosoikeushistoriaan.

6. Opintojakson aikataulu • To 27.9. klo12-15, AU101 • Pe 28.9. klo 10-13, AU101 • Ke 3.10. klo 9-12, AU101 ja • Pe 5.10. klo 12-15, AU 101 • Tenttimahdollisuudet: 19.10., 3.12., 22.2. ja 6.5. • OPPIMISPÄIVÄKIRJA?

7. TEEMA 1

8. Rikostaloustieteelliset lähestymistavat 1) lainopillisesti suuntautunut rikostaloustiede 2) kriminologisesti suuntautunut rikostaloustiede 3) kriminaalipoliittisesti suuntautunut rikostaloustiede

9. Lainopillisesti suuntautunut rikostaloustiede • Taloustieteen hyödyntäminen lain systematisoinnissa ja tulkinnassa (perinteinen lainoppi) • Laillisuusperiaate rajoittavana tekijänä • Nullumcrimensinelege (teko rangaistava mikäli kriminalisointi löytyy laista) • Nullapoenasinelege (rangaistuksen on löydyttävä laista) • Missä rikostaloustieteen anti?  joustavat normit ja niiden tulkinta sekä laajat rangaistusasteikot (esim. pahoinpitely: sakkoa tai enintään 2 v vankeutta)

10.  tuomioistuimen osaratkaisut: • Tyyppirangaistusajattelu taustalla (esim. pohdinta onko yritys (mikäli säädetty rangaistavaksi), ”normaali” vai jopa törkeä tekomuoto) • Ensikertalainen vai ei? (nuori rikoksentekijä?) • Muut koventavat ja lieventävät perusteet • Sakkoa vai vankeutta? • Jos vankeutta  ehdoton vai ehdollinen • Jos ehdotontamax 8 kk tuomio voidaan muuttaa ykp ja max 6 kk tuomio valvontarangaistukseksi • Taloustieteellinen ratkaisu lähtee hyöty-haitta –punninnan avulla etsimään optimaalista rangaistusta

11. Kriminologisesti suuntautunut rikostaloustiede • Tutkimuskohde: miksi tietyt henkilöt päätyvät rikollisiksi? • Perinteisessä kriminologiassa vastausta etsitään esim. psykologisista ja biologisista tekijöistä, perinteisemmistä sosiologisista teorioista (mm. opittu toiminta, kontrolliteoria, leimautumisteoria ja rationaalisen valinnan teoria eli rikoksentekijä etsii itselleen hyötyä) • Rikostaloustieteessä: jos henkilön odotettavissa oleva nettohyöty rikollisesta toiminnasta > rikoksettomasta toiminnasta  tekijä valitsee rikollisen toiminnan (lähtökohtana rationaalisen valinnan teoria!)

12. Pääkysymystä (yksilöiden rikosuria) voidaan lähestyä monesta eri näkökulmasta: • Rikolliseen toimintaan osallistuminen (jollakin ajanjaksolla tai yksilön elinaikana) • Rikosaktiivisuuden analysointi (yksilön tekemien rikosten lukumäärä tiettynä ajanjaksona) • Rikosuran kesto ja jäljellä oleva rikosura • Uusintarikollisuus • Rikosura-tutkimuksessa voidaan tarkastella rikosten törkeyttä ja siihen vaikuttavia tekijöitä • Rikoksiin erikoistuminen

13. Kriminaalipoliittisesti suuntautunut rikostaloustiede • Tavoitteena selvittää millaisin keinoin rikollisuuden määrään voidaan vaikuttaa • Huomion kohteena erityisesti yleisestävyys: miten rikoksia pystytään torjumaan yhteiskunnassa rangaistusten avulla? • Tarkastelun alla mm. kysymykset siitä, miten kiinnijäämisen todennäköisyys, sanktioankaruus, työttömyysaste ja tulonjaon epätasaisuus ovat vaikuttaneet rikosmääriin

14. Taloustieteilijät ja oikeustieteilijät ovat asettaneet saman tavoitteen kriminaalipolitiikalle: rikollisuudesta yhteiskunnalle aiheutuvien kustannusten (rikoksen torjuntakustannukset ja toteutuneista rikoksista aiheutuneiden kustannusten ml. rangaistusten täytäntöönpano) minimointi • Kustannusten tarkka arviointi vaikeaa, sillä ne jakaantuvat usealle eri taholle ja esim. miten määrittää kustannukset henkirikoksesta, pelosta tai rikoksesta, jonka haitat ovat havaittavissa vasta vuosienkin päästä (erit. ympäristörikokset).

15. Miksi rikostorjunta on tarpeellista? • Rikollisuuden taloudelliset vaikutukset ovat mittavat • Tutkimusten mukaan rikollisuuden aiheuttamat kustannukset vaihtelevat 3-13 % välillä OECD-maiden bruttokansantuotteesta (vrt. Suomen BKT v. 2011 vajaa 200 miljardia €) • Selvää kuitenkin on, että 1) rikolliset eivät luo uutta vaan jakavat jo olemassa olevaa varallisuutta ja 2) kuluttajat ja yrittäjät käyttävät resursseja rikollisuudelta suojautumiseen • Lisäksi PL:n perusoikeudet (omaisuuden suoja, koskemattomuus ja yksityiselämän suoja)

16. Rikollisuuden taloudelliset vaikutukset • Henkeä ja terveyttä vastaan tehdyt rikokset • Omaisuusrikokset • Uhrittomat rikokset • Tarkastelu yhteiskunnan kannalta, mutta toisaalta… • …myös yksilön näkökulmasta

17. Henkeä ja terveyttä vastaan tehdyt rikokset • Yksilön kannalta: sairaanhoito, menetetty työtulo, psyykkiset kustannukset, oikeudenkäynti, yksityiset rikoksentorjuntakustannukset • Yhteiskunnan kannalta: menetetty työpanos, seuraamusjärjestelmän ja oikeuslaitoksen kustannukset

18. Omaisuutta vastaan tehdyt rikokset • Yksilölle: menetetty omaisuus, yksityiset torjuntakustannukset (esim. auton hälytysjärjestelmä) • Yhteiskunnalle: menetetty työpanos (vaihtoehtoiskustannus), edelleen oikeuslaitos ja seuraamusjärjestelmä • Huom! Yhteiskunnan kannalta anastettu omaisuus ei ole kustannus

19. Uhrittomat rikokset • Mitä nämä voisivat olla? • Esimerkkinä huumeiden käyttö (vrt. RL 50:2 a, huumausaineen käyttörikos) • Negatiiviset ulkoisvaikutukset (yksittäisen ihmisen päätös tuottaa palvelua tai kuluttaa hyödykettä x tuottaa haittaa kanssaihmisille) • Nettotappiot yhteiskunnalle (huumeiden käyttäjän ennenaikainen kuolema  menetetty työpanos)

20. Sairaanhoitokustannukset • Oikeuslaitoksen ja seuraamusjärjestelmän ylläpitäminen • Entäpä yksilön kannalta uhrittomissa rikoksissa?

21. Miten rikollista käyttäytymistä on selitetty? • Kriminologian keskeinen kysymys • Biologinen ja psykologinen lähestymistapa • Syitä etsitty mm. genetiikasta, ravinnosta, persoonallisuudesta ja persoonallisuushäiriöistä • Sosiaalista rakennetta (sosiologiset) koskevat teoriat (social structure theories of crime) • Rikokset johtuvat sosiaalisista vaikutteista

22. Elämäntapa/rutiiniaktiviteetti teoria (lifestyle/routineactivitytheory) • ”A successful criminal violation involves three essential parts: an offender who is willing to commit crime, a suitable target (person or property) to be victimised by the offender, and the absence of third parties (guardians) capable of preventing the violation” • “… the lack of any one of these elements is sufficient to prevent the successful completion of a crime” • Elämäntyyli: ulkona iltaisin liikkuminen (ravintolat/baarit) • Rutiiniaktiviteetti: esim. tiettyjen tv-ohjelmien aikaan ollaan enemmän kotona  poissa paikoissa joissa on mahdollista tehdä rikoksia / joutua rikoksen uhriksi (kauniit ja rohkeat –effekti) • Esim. työttömyys lisää talojen vartiointia – vähentää koteihin kohdistuvia rikoksia • naisten työssäkäynti vähentää kontrollia  lisää rikollisuutta

23. työttömyys voi lisätä tarvetta varastaa • työttömällä on enemmän aikaa olla ulkona jne. • Töissä olevat kulkevat enemmän julkisilla kulkuneuvoilla  tulevat ryöstetyksi useammin • Tuloerojen kasvu lisää kohteiden määrää • Teoria selittää rikollisuutta elämäntavan tarjoamilla (joko lisää kohteiden määrää tai vähentää vartiointia) rikosten vaihtoehdoilla. • Teoria ei puutu yksilön persoonaan • Taloustieteessä markkinoiden toimintaa selitetään kysynnän ja tarjonnan avulla. Myös potentiaalisten uhrien käyttäytyminen vaikuttaa rikollisuuden määrään (rikosvaihtoehtojen tarjonta)

24. Sosiaalisenoppimisenteoria (differential association / social learning theory) • Rikollisuus on opittua käyttäytymistä: perheen / kaveriporukan käyttäytymisen omaksuminen • Rikolliseksi valikoituminen on merkittävässä määrin riippuvainen lapsen tai nuoren kasvuympäristöstä • Lähipiirin piittaamattomuus yhteiskunnan normeista lisää lapsen tai nuoren riskiä ajautua rikoskierteeseen • Tietyistä teoista tulee yksilölle joko hyväksyttäviä tai ei • Nähtävissä myös Suomen RL piirissä eli nuoriin panostetaan ja heidän rikoskierre pyritään katkaisemaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa

25. Sosiaalisen kontrollin teoria (social controltheory) • Sen sijaan, että kysytään, miksi jotkut tekevät rikoksia, voidaan myös kysyä, miksi jotkut ei tee rikoksia • Teorian mukaan: • mitä enemmän ihmiset ovat kiinnittyneitä toisiinsa merkittävästi, • mitä enemmän ihmiset ovat sitoutuneita tavanomaisiin arvoihin systeemissään,

26. mitä enemmän ihmiset uskovat systeemin arvoihin ja normeihin, • sitä enemmän he noudattavat yhteisiä pelisääntöjä ja tekevät vähemmän rikoksia. • ”Lain rikkominen houkuttelee jokaista nuorta, mutta toisilla nuorilla on menetettävänään enemmän kuin toisilla siinä tilanteessa, että rikos paljastuu. Toisilla nuorilla on mahdollisen rangaistuksen ohella panoksena lupaava tulevaisuus, mikä seikka on omiaan pitämään heitä lain oikealla puolella. Toisilla nuorilla taas on pelissä vain rangaistuksen tuottama kärsimys, koska heidän tulevaisuutensa näyttää muutoinkin lohduttomalta. Tolvanen (2005, 43) Tobyn keskeisestä väitteestä. • Samalla alueella asuvat ”toivottomat” voivat saada toisistaan vertaistukea

27. Itsekontrolli teoria (self-controltheory) • Teoria selittää rikollista (tai huonoa?) käyttäytymistä yksilöiden eroilla itsekontrollissa • Tyypilliset rikokset tyydyttävät nopeasti ja yksinkertaisesti yksilön tarpeita, ilman pidemmän aikavälin hyötyjä • Nämä teot ovat jännittäviä ja riskialttiita, mutta niiden tekeminen ei vaadi suunnittelua tai taitoa • Itsekontrollin tason oletetaan määräytyvän, jo nuorena ja säilyvän koko loppuelämän • Heikon itsekontrollin suurin aiheuttaja on teorian mukaan lasten kasvatus, josta puuttuu valvonta ja välitön poikkeavuuteen puuttuminen. Myös koululla on tärkeä merkitys niille, jotka ovat jääneet ennen koulun alkua asianmukaisesti sosiaalistumatta

28. Rationaalisen valinnan malli (rationalchoicetheory) • Teorian lähtökohta: yksilön valinta vaihtoehtojen välillä • Valinnat rationaalisia eli järkiperäisiä kulloinkin käytettävissä olevan tiedon puitteissa (rajoittunut rationaalisuus) • Gary S. Becker (1968): “Crime and punishment: an economic approach” • ”Person commits an offence if the expected utility to him exceeds the utility he could get by using his time and other resources at other activities” • Myös rikoslaki olettaa, että rikollinen on rationaalinen: tekijän pitää olla syyntakeinen. • RL 3:4§ Tekijä on syyntakeeton, jos hän ei tekohetkellä kykene mielisairauden, syvän vajaamielisyyden taikka vakavan mielenterveyden tai tajunnan häiriön vuoksi ymmärtämään tekonsa tosiasiallista luonnetta tai oikeudenvastaisuutta taikka hänen kykynsä säädellä käyttäytymistään on sellaisesta syystä ratkaisevasti heikentynyt (syyntakeettomuus)

29. Malliin yleisenä rikollisuuden selityksenä on kohdistettu kritiikkiä: a) rikoksesta koituvat hyödyt rahallisesti mitattavissa: liian kapea näkökulma b) Inhimillisen käyttäytymisen tarkastelu taloustieteellisin termein: ei huomioi ihmisen toiminnan moninaisuutta c) Taloustieteelliset mallit eivät huomioi rangaistavuuden hankaluutta: rikosten paljastuminen ja kiinnijääminen vaikeaa d) Rikoksia tehdään työssä ollessa (työntekijöiden tekemät rikokset aiheuttavat suuremman hävikin kuin ulkopuolisten tekemät varkaudet) • Malli liian kaavamainen ja monia rikoksia on hankala sovittaa yhteen omaa hyötyään maksimoivan ja harkitsevan rikoksentekijän kanssa • Rikoksentekijät harkitsevat huonosti jos lainkaan rikostilanteita ja –kohteita

30. Beckerin tarkoituksena ei ollut mallintaa yksilön valintaa, vaan kuvata tehokasta kriminaalipolitiikka: kriminaalipolitiikan tehtävänä minimoida rikoksesta aiheutuneet kustannukset • Rikosoikeusjärjestelmän muuttujat tärkeitä selittämään rikoksia: kiinnijäämistodennäköisyys, rangaistuksen ankaruus • Becker johti rikollisuuden tarjonnan mallin • Viranomaiset voi vaikuttaa rikollisuuden tarjontaan vaikuttamalla kiinnijäämistodennäköisyyteen, rangaistustasoon, ja vaihtoehtoiskustannuksiin • Taloustieteilijät saaneet empiiristä tukea sille, että kiinnijäämistn ja rangaistuksen ankaruus vaikuttavat rikollisuuteen

31. Rikollisen käyttäytymisen taloustieteellinen malli • Oletus rikollisen rationaalisuudesta eli Rikoksella saavutettavien hyötyjen ja siitä aiheutuvien kustannusten (haittojen) puntarointi • Hyödyt: rikoksella saavutetut tuotot ja psyykkiset hyödyt (esim. mielihyvä, jännitys) • Kustannukset: rikoksen tekoon tarvittavat välineet, aika (vaihtoehtoiskustannus), psyykkiset haitat

32. Kustannukset tietyllä todennäköisyydellä p (kustannusten odotusarvo) • p vaihtelee 0 ja 1 välillä, jossa 0 = ei tapahdu koskaan ja 1 = varma tapahtuma

33. EU = pU(Y-f) + (1-p)U(Y), jossa • EU = odotettu hyöty • P = kiinnijäämistodennäköisyys • f = rangaistuksen taloudellinen arvo • Y = rikoksella saavutettava tuotto • Jos EU>0, rikos tehdään • Jos EU<0, rikosta ei tehdä • Esimerkkinä KKO 19:2010

34. Rikoksen tarjonta • Yleisesti hyödykkeille hinnan ja määrän suhde • Ts. mitä korkeampi hyödykkeestä saatava hinta, sitä enemmän tarjotaan • Onko tarjontakäyrä sama myös rikoksille kuin mille muulle tahansa hyödykkeelle?

35. Tarjontakäyrän siirtyminen • Tarjonnan supistuminen • Esim. rangaistusten ankaroituminen alentaa rikoksella saavutettavaa hyötyä, kiinnijäämistodennäköisyyden kasvaminen • Tarjonnan kasvaminen • Esim. rikoksen tekemisen helpottuminen teknologisen kehityksen myötä (cybercrimes) • Yhteiskunnan interventiot, rangaistusten odotusarvon muuttuminen ja teknologian muutokset

36. Rikostorjunta ja resurssien allokaatio • Valinta niukkuuden vallitessa • Yhteiskunnan arvot ja arvostukset • Periaatteessa mahdollista kitkeä vaikka kaikki rikokset • Nollatoleranssin järkevyys ja kustannustehokkuus? • Esim. Suomessa vuosittain n. 430 000 rikosta, pl. liikennerikkomukset (n. 503 000 kpl)

37. Rikollisuutta siedettävä jossain määrin • Mikä on taloustieteellisesti perusteltu rikollisuuden määrä? • MC=MB • Yhteiskunnassa ei kuitenkaan ainoastaan vain yhtä rikostyyppiä • Löydettävä tasapaino (crime mix), joka minimoin yhteiskunnalle koituvat haitat

38. TEEMA 2

39. Kriminalisointien tarve • Miksi rikoksista rangaistaan? • Ultimum remedium, viimesijainen keino • Koska rikoslaissa niin sanotaan (legaliteettiperiaate, nulla poena sine lege) • Legaliteettiperiaate nojautuu rangaistusteorioihin = teorioita rikosoikeuden käytön perusteista

40. Kriminalisointien tarve • Rikoksen rangaistavuutta (eli kriminalisointeja) on selitetty useilla teorioilla • Jaetaan kahteen pääryhmään: 1) sovitusteoriat (absoluuttiset teoriat) 2) preventioteoriat (relatiiviset teoriat) Sovitusteoriat etsivät rangaistuksen oikeutusta täytetystä teosta. Preventioteoriat korostavat pyrkimystä ehkäistä epätoivottavaa käyttäytymistä.

41. Sovitusteoriat • Huomio kiinnitetään ajassa taaksepäin • Rangaistaan koska tekijä on teollaan osoittanut ansaitsevansa rangaistuksen

42. Peloteteoriat • Huomio kiinnitetään ajassa eteenpäin ja rangaistuksen hyötyvaikutuksiin • Rangaistuksen tulee hyödyttää yhteiskuntaa joko • vähentämällä lainrikkomista yleisesti (yleispreventio) tai • vähentää rangaistukseen tuomitun omia taipumuksia rikkoa lakia (erityispreventio) • Taloustieteellinen lähestymistapa edustaa peloteteoreettista näkökulmaa

43. Taloustieteessä kiinnitetään huomiota kannustimiin (sekä positiivisiin että negatiivisiin), joiden avulla vaikutetaan käyttäytymiseen • Rangaistus on kannustin • Rikoksella aiheutettu vahinko uponnut kustannus

44. Rangaistusteoriat voidaan jakaa hienosyisemminkin • 1) retribuutioteoria • 2) rehabilitaatioteoria • 3) eristämisteoria • 4) peloteteoria

45. 1 Retribuutioteoria • Rangaistus oikeassa suhteessa rikoksen törkeyteen (suhteellisuusperiaate) • Miten perusteltavissa taloustieteellisessä lähestymistavassa? • Marginaalipreventio

46. 2 Rehabilitaatioteoria • Yhteiskuntaan integroituminen • Vrt. vankeuslain tavoitteet (VankL 2 §) • Teorian mukaan erityisesti vankilassa rikoksen tekijää voidaan kouluttaa sekä muutoinkin huolehtia sopeuttamisesta yhteiskuntaan • Tutkimustulokset kahtalaiset • Selvä kaista/Naarajärven vankila

47. 3 Eristämisteoria • Tarkoittaa rikoksen tekijän eristämistä esim. vankilaan, jolla ehkäistään uusiin rikoksiin syyllistyminen • Erityisestävä lähestymistapa • Rikollisen toiminnan jatkaminen vankeudessa • Väheneekö rikollisuus todellisuudessa esimerkiksi yhden tekijän vankeuteen tuomitsemisella? • Tarjonnan joustavuus ja ajallinen muutos

48. 4 Peloteteoria • Taloustieteilijöiden kannattama • Kiinnijäämistodennäköisyyden ja rangaistuksen ankaruuden merkitys rikollisuuden määrään vaikuttavana tekijänä

49. Kriminalisointien taloustieteellinen legitimointi • Miksi taloustieteellisessä mielessä vahingonkorvaus ei riitä, vaan tarvitaan rikosoikeudellisia seuraamuksia? • Jako yksityisiin ja julkisiin vahinkoihin (Cooter & Ulen) • Uhrittomien rikosten rangaistavuus, esim. huumekauppa • Pelotevaikutuksen aikaansaaminen • Vahingonkorvauksella sisäistetään ainoastaan ulkoishaitat

50. Cooterin ja Ulenin esittämä näkemys ongelmallinen: molemmissa preventiivinen pyrkimys, molemmissa kyseessä ulkoishaittojen sisäistäminen ja kummassakaan ei ole tavoitteena epätoivottavan käyttäytymisen lopettaminen vaan rajoittaminen