Tunnetko Terveysportin lääketietokannat?

1. Tunnetko Terveysportin lääketietokannat? Marja Forsell

2. Mikä on Terveysportti ? • Verkkopohjainen www-palvelu terveydenhuollon ammattilaisille • Vuonna 2012 yli 55 miljoonaa avattua artikkelia • Palvelussa yli 300 eri tietokantaa • Käyttäjinä kaikki Suomen sairaanhoitopiirit, terveyskeskukset sekä valtaosa apteekeista

3. Terveysportin eniten käytettyjä • Lääketietokannat • Lääkärin tietokannat • ICD-10 • Sfinx-Pharao • Sanakirjat ja termit

4. Duodecim lääketietokanta • kaupan olevat lääkkeet hinta- ja pakkaustietoineen, Kelan korvaustiedot, valmisteyhteenvedot • SV-korvattavat kliiniset ravintovalmisteet ja perusvoiteet • perustiedot n. 500 erityislupavalmisteesta • kasvisrohdosvalmisteet • noin 500 apteekkimyynnissä olevaa vitamiini- ja ravintolisävalmistetta • potilasohjeita, riskinhallintadokumentteja

5. SFINX • Yli 16 000 interaktiota • Voi poiketa valmisteyhteenvedosta, koska perustuu uusimpaan tutkimustietoon • Myös ravintoaineita, luontaistuotteita • Ei kerro: • agonisti-antagonisti –yhteisvaikutuksista (esim. beetasalpaaja + formoteroli) • farmakodynaamisista yhteisvaikutuksista (esim. buprenorfiini + morfiini; kaksi bentsodiatsepiinia tai bentsodiatsepiini + hydroksitsiini jne.)

6. PHARAO • Farmakodynaamisia yhteisvaikutuksia • Keskeinen kokonaislääkityksen arvioinnissa • Noin 12 000 haitta-analyysiä 9 keskeisen lääkehoidon haittavaikutuksen osalta: • Antikolinerginen vaikutus • QT-ajan pidentyminen • Sedaatio • Ortostaattinen hypotensio • Munuaistoksisuus • Kouristuskynnyksen alentuminen • Verenvuotoriski • Suoliston motiliteetin väheneminen (ummetus) • Serotonerginen vaikutus

7. Raskaus ja imetystietokanta (Grav-Lactbase) • Tiedot noin 1 100 lääkkeen ja vitamiinin käytöstä raskauden ja imetyksen aikana • Voi poiketa valmisteyhteenvedon ohjeista; perustuu uusimpaan kirjallisuuteen

8. Luontaistuotetietokanta (Herbalbase) • Tietoa yli 200 luontaistuotteen mm. tehosta, turvallisuudesta ja vaikutuksesta raskauteen. • Esimerkkiaineita: melatoniini, glukosamiini, pakurikääpä, punariisi, kreatiini ja arginiini.

9. Munuaistietokanta (Renbase) • Tiedot lääkkeen annoksen muuttamisen tarpeesta lievässä, keskivaikeassa ja vaikeassa munuaisten vajaatoiminnassa sekä dialyysipotilaalla • Yli 1 300 lääkettä (myös erityislupavalmisteita)

10. Munuaisvaurio ja lääkkeiden kinetiikka • Glomerulusvaurio (diabetes) • Glomerulaarinen filtraatio laskee • Tubulusvaurio (lääkkeet) • Aktiivinen tubuluseritys laskee • Nefronien määrän väheneminen • Insuliinin ja glukagonin puhdistuma vähenee Lääkkeiden pitoisuus veressä suurenee Haittavaikutusten vaara kasvaa Munuaispuhdistuma ↓ -merkittävää aina kun munuaispuhdistuma on yli 30% kokonaispuhdistumasta

11. Lääkkeen kinetiikka voi muuttua vajaatoiminnassa, vaikka munuaispuhdistuman osuus olisi pieni • ureemiset toksiinit ja lisääntynyt sytokiini-aktiivisuus estävät maksametaboliaa; erittyminen sappeen voi saturoitua • lääkkeen jakautuminen muuttuu; S-proteiinien vähetessä vapaan lääkeaineen osuus muuttuu; transportterien aktiivisuus vähenee • esim. bupropioni • munuaispuhdistuma <1% kokonaispuhdistumasta • Munuaisten vajaatoiminta lisää bupropionialtistusta 130%

12. Metaboliittien merkitys • Aihiolääkkeet • Kanta-aine inaktiivinen, farmakologinen vaikutus metaboliiteista; esim. kodeiini • Kanta-aine ja metaboliitti molemmat aktiivisia • Esim. risperidoni, oksikodoni • Jopa glukuronidimetaboliitit voivat olla aktiivisia • Esim. midatsolaami, morfiini Metaboliitit kumuloituvat usein munuaisten vajaatoiminnassa – aktiivisuus ja kinetiikka tärkeä tuntea ja tarvittaessa huomioida pitoisuusmittauksissa

13. Annoksen tarkistamisen merkitys • USA: 6 sairaalaa: 110 000 potilasta, 18 000:lla GFR < 80 ml, 900 potilaan otos: 498 potentiaalista haittaa, 90 vakavaa – henkeä uhkaavaa haittavaikutusta: 91 % haittavaikutuksista olisi voitu estää annoksen tarkistuksella • Ranska: The Three-City population-based study: 8071 yli 65v. henkilöä; 1191 joilla GFR< 60 ml/min • Lievä – keskivaikea vajaatoiminta: sopimaton lääke/annos 52 %:lla; vaikea vajaatoiminta – 96 %:lla • Norja: 5 sairaalaa: 808 potilasta – 201 joilla GFR < 60 ml/min; 62 %:lla lääkehaitta (sopimaton lääke/annos) • Ruotsi, Karolinska: 154 yli 65-v. potilasta; 4 %:lla sairaalaan joutumisen syynä haittavaikutus, kolmasosalla taustalla munuaisten vajaatoiminta • Yleisimpiä ongelmia: antitromboottiset lääkkeet, opioidit, tulehduskipulääkkeet, ACE:n estäjät, antibiootit, rytmihäiriölääkkeet

15. Munuaistoksinen lääke • Jo alentunut munuaisfunktio voi huonontua edelleen • Tulee välttää kroonista munuaissairautta sairastavalla • Lääkkeen valinnalla ongelma voidaan usein kiertää • Tarkka munuaisfunktion/lääkeainepitoisuuden seuranta, jos turvallisempaa vaihtoehtoa ei ole • Mm. aminoglykosidit, tulehduskipulääkkeet, kulta, osa bisfosfonaateista, useat immunosuppressiivit • Voidaan listata Terveysportin munuaistietokannassa