UNIX:in historia

1. Kehitysyhteisön rooli UNIX:in alkuvuosina Mikko Visa UNIX:in historia

2. Esityksen sisältö • Yleishistoriaa UNIX:sta • UNIX:in kehitystapa vs. opensource-ohjelmat • UNIX:in ja akateemisen maailman symbioosi • Yhteenveto

3. UNIX? • Vuonna 1969 kehitetty käyttöjärjestelmä • Täyttää 35 vuotta tänä vuonna • Kehittäjänä Bell Labs, pääasiassa Ken Thompson ja Dennis Ritchie sekä muutamat muut • Sittemmin ilmestynyt kymmeniä ellei satoja UNIX-klooneja • Esimerkiksi Linux vuonna 1991

4. Historia – alku • Bell Labs, GE, MIT Multics-projektiin 1965 • Bell Labs jättäytyi pois vuonna 1968 • Ken Thompson ja Dennis Ritchie kehittämään omaa käyttöjärjestelmää, koska paluu GECOS:iin ei enää innostanut • Moni idea Multics:sta

5. Historia – ominaisuudet • Ensimmäinen UNIX toimi DEC:in PDP-7 laitteella (kuva) • Sittemmin PDP-11 • UNIX:in ominaisuuksia: • Hierarkkinen tiedostojärjestelmä • Prosessien kontrollointi (luominen, käyttäminen) • I/O uudelleenohjaus • Komentotulkki (käyttäjätason ohjelma) • Kaikkea ei ollut heti, esim. putket (pipes) tulivat vasta vuonna 1972.

6. Historia – periaatteet • Periaatteena kehityksessä oli: • Jokainen komponentti tekee vain yhden asian ja tekee sen hyvin • Jokainen ohjelma toimii hyvin yhteen muiden kanssa (syöte/tuloste) • Tehdään ohjelma mahdollisimman nopeasti toimivaksi ja testattavaksi. Ei epäröidä heittää pois heikosti tehtyjä komponentteja ja uudelleenkirjoittaa niitä tarvittaessa.

7. Historia – syyt suosioon • UNIX:in suosioon ja pitkään ikään on monia syitä, tärkeimmät ovat: • Kirjoitettu C:llä (alunperin assembler), joka oli hyvin portattava kieli • Jaeltiin lähdekoodin kanssa • Kehitettiin avoimessa ja kriittisessä ympäristössä, jossa useat kommentoivat muiden koodia

8. Historia – loppuvaiheet • Bell Labs kaupallisti UNIX:in vuonna 1978 • Viimeinen versio 7, josta tuli pohja kaikille ilmaisille UNIX-jakeluille • Ensimmäinen klooni oli Kalifornian Yliopiston BSD UNIX (Berkeley Software Distribution) • BSD saavutti suuren suosion (nykyään FreeBSD, OpenBSD, NetBSD) • BSD:n kautta tuli mun muassa verkkoimplementaatio UNIX:iin

9. UNIX:in kehitystapa • Muistutti alkuaikoina paljon nykyistä opensource-kulttuuria • Kun yliopistot hankkivat UNIX-lisenssin: • Kehitysyhteisö laajeni • Yhteistyö tiivistyi • Yliopistot antoivat palautetta ja korjauksia • Bell Labs jakoi UNIX:ia omakustannehintaan koska se ei saanut myydä sitä (viranomaisten määräys)

10. Kehitystapa 2 • UNIX olisi saattanut jäädä kaupalliseksi marginaaliseksi tuotteeksi ellei sitä olisi alettu jakamaan omakustennahintaan lähdekoodeineen?

11. UNIX ja akateeminen maailma • UNIX syntyi alunperin osittain akateemisen tutkimuksen tuloksena (Multics-projekti, MIT) • Kehitystapa poikkesi perinteisestä tavasta • Muistuttaa nykypäivän opensource-kehitystapaa • Tietojenkäsittelytieteen laitokset ottivat käyttöön

12. UNIX ja akateeminen maailma • Kun yliopistojen palaute otettiin huomioon, suosio kasvoi • Myös Bell Labs:in tutkijat vierailivat yliopistoissa professoreina ja päinvastoin

13. Akateeminen maailma hyötyi UNIX:sta • Tarve paremmille järjestelmille tietojenkäsittelyyn • Käytettiin ulkopuolisia tietokonekeskuksia • Kalliita • Eivät innostuneita erityistarpeista • Laitteet kallita (suuret keskustietokoneet) • UNIX:in hinta minimaalinen • UNIX toimi pienissä ja edullisissa laitteissa, esim. PDP-11

14. Akateeminen maailma hyötyi UNIX:sta • UNIX:ia oli helppo muokata ja ymmärtää • Lähdekoodi saatavilla ja muokattavissa • UNIX kerneli vain n. 10000 riviä siihen aikaan • Yksi henkilö pystyi ymmärtämään koodin

15. Akateeminen maailma hyötyi UNIX:sta • Opiskelijat hyötyivät: • Ensimmäistä kertaa käytössä kokonaisen käyttöjärjestelmän lähdekoodi • Opiskelijat näkivät, että heidän oppimat abstraktit menetelmät käyttöjärjestelmien rakentamiseen pystyttiin käytännössä toteuttamaan • UNIX:ssa oli sen ajan parhaat työkalut ohjelmistonkehitykseen

16. Akateeminen maailma hyötyi UNIX:sta • Kun UNIX:sta oli tullut yhteinen laitealusta yliopistoissa helpottui tieteellisten tulosten jakaminen • Kaikki käyttivät UNIX:ia

17. Akateeminen maailma hyötyi UNIX:sta • UNIX toi uskottavuutta uudelle ja tuorelle tieteenalalle: tietojenkäsittelytiede • Siihen aikaan tietojenkäsittelytiede pyrki todistelemaan olemassaoloaan varteenotettavana tieteenhaarana • UNIX oli todiste siitä, että se mitä opetettiin paperilla pystyttiin käytännössä myös tekemään

18. Akateeminen maailma hyötyi UNIX:sta • VAX:it ja niiden suosio innostivat yliopistoja hankkimaan niitä • Yliopistot hankkivat VAX:eja, koska ne olivat suosittuja • Edullinen ja tehokas hankinta • Tietojenkäsittelykapasiteettia pystyttiin kasvattamaan reilusti

19. Akateeminen maailma hyötyi UNIX:sta • Tuen puute pakotti perustamaan käyttäjäyhteisöjä ja tekemään yhteistyötä muiden ryhmien kanssa • Myös yhteistyö yliopistojen ja eri yliopiston eri laitosten välillä tiivistyi • Esim. AUUG Australiassa

20. UNIX hyötyi akateemisesta maailmasta • Yliopistot • antoivat palautetta UNIX:sta • tekivät parannusehdotuksia ja korjauksia • Ensimmäiset UNIX:iin vaikuttaneet olivat matemaatikoita ja tietojenkäsittelytieteilijöitä

21. UNIX hyötyi akateemisesta maailmasta • Ohjelmoijien kysyntä kasvussa • Koska yliopistoilla oli UNIX, valmistuneet hallitsivat sen • Työnantajat rohkaistuivat hankkimaan UNIX:in koska koulutusta järjestelmään ei tarvittu • Myös Bell Labs hyötyi siis

22. UNIX hyötyi akateemisesta maailmasta • Ulkopuoliset tutkijat (akateemiselta puolelta) viettivät sapattivuosia Bell Labs:ssa ja toivat uusia ajatuksia ja innovaatioita mukanaan

23. UNIX hyötyi akateemisesta maailmasta • Käyttöjärjestelmien tutkijat alkoivat käyttää UNIX:ia tutkimusten pohjana (koska UNIX oli laajalti hyväksytty ja käytössä) • Tutkijat pystyivät muuttelemaan järjestelmää helposti • Tämä johti kolmeen asiaan: • Yleisen järjestelmän saatavuus auttoi verifioimaan ja toistaa muiden kokeita • Voitiin siis jatkaa ja laajentaa muiden aikaansaannoksia

24. UNIXin tilanne tällä hetkellä • AT&T (ent. Bell) myi oikeudet 1993 Novell:lle • Novell myi oikeudet SCO:lle 1995 • Tilanne epäselvä tällä hetkellä • SCO nostanut useita Linuxia käyttäviä ja kehittäviä yrityksiä vastaan kanteen • Yleinen mielipide on, ettei kanne pidä

25. Yhteenveto • Linux tällä hetkellä suosituin UNIX-klooni • UNIX:in kehitystapa muistuttaa hyvin paljon nykyistä opensource-liikettä • SCO myy vieläkin UNIX:ia nimellä UnixWare

26. Yhteenveto • Kysymyksiä, kommentteja?