Seututkselvitys liite 4

1. Seututkselvitys liite 4 Taustatietoa vuosien 2004 ja 2005 taloudesta selvityskunnissa ja hankkeeseen linkittyvissä kunnissa tilastokeskuksen, stakesin ja esiselvityksen pohjalta sekä hivenen tulevaisuuden näkymistä efekoon nojautuen Koonnut hallintojohtaja Matti Mäkinen, Hankasalmi

2. Pohjaa keskustelulle – ei lopullisia analyyseja TÄMÄ KALVOSARJA ON ETENKIN KOMMENTTIEN OSALTA LAADITTU HERÄTTÄMÄÄN KESKUSTELUA JA ERI NÄKEMYKSIÄ. SAMOIN SEN TOIVOTAAN HERÄTTÄVÄN VIRIKKEITÄ SIITÄ, MITÄ ON SELVITETTÄVÄ, MITEN JA MILLOIN… terveisin laatija

3. Seuraavasta kalvosarjasta • Seuraavassa on pyritty kuvaamaan kuntien lähtötilannetta hankkeeseen talouden kannalta • Seuraavat tilastot ovat nimenomaan pohjatietoa ja yksi mahdollinen tapa vertailla nykytilaa • Mahdollisista virheistä voi lähettää viestin matti.makinen@hankasalmi.fi • Jatkotyössä on keskeisten tunnuslukujen osalta historiaa katsottava taaemmas ja ennustettava tulevaisuutta sitten siltä pohjalta

4. Kuntien käyttötalouden nettomenoista • Vuoden 2005 nettomenojen tarkastelu on sinällään mielenkiintoista, koska se osoittaa, että käyttötalous suhteessa maan keskiarvoon on kulujen suhteen hallinnassa • Käytännössä ne kunnat, joissa vanhusväestön osuus on tällä hetkellä selkeästi muita suurempi, ylittävät kuluissaan maan keskiarvon • Näissä kunnissa taas tulevaisuuden kulunousu ikääntymisen tähden on muita pienempää • Seuraavissa kalvoissa itse kulut

5. Kunnan nettomenot asukasta kohden 2005 (lähde tilastokeskus)

6. nettomenot yli/ali maan keskiarvon (lähde tilastokeskus)

7. Ydinkunnat tehokkaita käyttömenoissa • Jyväskylä, JKL mlk, Uurainen, Laukaa ja Muurame alittivat maan keskiarvon – kaikki muut ylittävät • Sosiaali- ja terveystoimen nettomenoissa (seuraavat diat) muut Palokan terveydenhoitokuntayhtymän kunnat, eli Toivakka ja Petäjävesi liittyvät tehokkaiden joukkoon • Konnevesi on myös tehokas vuode 2005 talouden kautta tarkasteltuna • Muut hankekunnat kuluttavat myös terveydenhoitoon melkoisen paljon enemmän, kuin maan keskiarvo on • Palvelutarpeisiin suhteutettuna ylitykset/alitukset tasaantuvat, mitä myöhemmin kalvosarjassa oleva Stakesin laatima vertailu osoittaa

8. Sos+tervtoimi asukasta kohden 2005 (lähde tilastokeskus)

9. Sos+tervtoimi yli/ali maan keskiarvon 2005 (lähde tilastokeskus)

10. Entä sitten perusterveydenhoito • Aukottomasti vertailua ei voi esittää esimerkiksi vanhusten palveluketjun linkittyessä eri tavoin eri kunnissa tilastoissa • Huomionarvoista on kuitenkin, että vain Muurame, Uurainen ja Toivakka pärjäävät tilastokeskuksen vertailussa asukaspohjaisten kulujen kautta • Jos lasketaan vertailuun vanhusten laitoshoito mukaan, niin silloin JKL ja Uurainen ovat maan keskiarvossa ja tehokkaita ovat maalaiskunta, Muurame ja Laukaa • Multia ja Hankasalmi pelkästään asukaspohjaisen vertailun kautta ovat todella kalliita – tarvepohjainen vertailu tasoittaa tilannetta, mutta siitä esitys siis myöhemmin…

11. Perusterveydenhuolto/asukas 2005 (ei sisällä hammashuoltoa)(tilastokeskus)

12. Perusterveydenhuolto yli/ali maan ka 2005 (ei sisällä hammashuoltoa) (tilastokeskus)

13. Hammashuollossa eroja • Hankasalmi, Laukaa ja maalaiskunta tuottavat palvelut kustannustehokkaasti tilastojen kautta – tietysti JKL myös • JKL ja maalaiskunta ja Laukaa voivat tulokseensa hyödyntää yksityistarjontaa • Hankasalmi tekee pääosin kunnallisena palveluna työnjaon hammashoidossa edullisesti

14. Perusterveys hammashuolto/asukas 2005 (tilastokeskus)

15. Perusterveys hammashuolto/asukas 2005 maan keskiarvoon (tilastokeskus)

16. Kelan korvaukset hammaslääkärin palkkioista kunnittain v. 2005(lähde esiselvitys)

17. Erikoissairaanhoito kuluiltaan kohtuullista • Niin vuoden 2004 (tulee stakes-kalvoissa myöhemmin) kuin 2005 osoittaa, että ersh on melko edullista suhteessa muuhun maahan • Kun perusterveys oli melko kallista, niin johtuuko missä määrin onnistuneesta tehtäväjaosta??? • Kalliimpien kuntien osalta tästä ei kuitenkaan ole puhtaasti kyse, minkä vuoden 2005 toimintokohtaisten kulujen kirjavuus jo osaltaan paljastaa (tulee kalvosarjan loppupuolella)

18. Erikoissairaanhoito/asukas 2005 (tilastokeskus)

19. Erikoissairaanhoito maan ka/asukas 2005 (tilastokeskus)

20. Kaikkinensa terveystoimi 2005 • Kokonaisuudessaan kulut eivät juurikaan ylitä selvitysalueella maan keskiarvoa • Jos jokainen kunta jatkaa omana toimintanaan mitään palveluja yhdistämättä – onko saatavissa aikaan säästöjä??? • Kulupaineet ovat kalliimpia (vanhusväestöisempiä ja/tai ”lääkäripakoisia”) lukuun ottamatta nousevia

21. terveystoimi/asukas 2005 (tilastokeskus)

22. Terveystoimi /asukas 2005 (tilastokeskus)

23. Vanhuspalvelut • Näitä on syytä tarkastella jo siksikin, että laki edellyttää ja siksi, että Palokassa ovat suoraan osin terveystoimen kuluissa • Kaikissa kunnissa nivoutuvat toisiinsa • Etenkin väestöltään nuorimmissa kunnissa tulevaisuuden kasvupaineet selkeät – vanhusvaltaisissa taas osassa palvelut tällä hetkellä riittämättät. • Tässä vain vertailu laitospalvelujen osalta

24. Vanhusten laitoshoito/asukas 2005 (tilastokeskus)

25. Vanhusten laitoshoito/asukas 2005 (tilastokeskus)

26. Vanhainkotipäivä/asukas 2005 (tilastokeskus)

27. Kommentteja edellisiin • Vanhusten laitoshoitoa ja perusterveydenhoitoa ei yhteen laskien saada aukottomasti kuntia vertailevaksi, koska palveluasuminen jää vielä pois vertailusta • Joka tapauksessa kuluerot ovat haasteelliset • Pakottavat sen tosiseikan äärelle, että vaikka monessa kunnassa kustannukset jo nyt ovat maan keskiarvon päälle, tuotetaan vanhainkotipäivä jo nyt todella niukoilla varoilla • Vanhuspalveluihin on oltava varaa tulevaisuudessa • Terveystoimen tehostamisesta sitä osin löytyisi

28. Terveystoimen osuus kunnan menoista 2005 – keskimäärin 32 % ohessa kuntien poikkeamat (huom! Mlk, Petäjävesi sis. vanhus) (tilastokeskus)

29. Vanhusväestön kasvu johtaa melkoiseen paineeseen • Edellinen vertailu osoittaa, että vanhusväestön kasvu johtaa siihen, että terveystoimi syö 40 % rahoista ja sitten pitäisi vielä huolehtia muista vanhuspalveluista • Nykyinen taso kun on parhaimmillaan alle 30 % (esim. Maalaiskunta, kun huomioidaan vanhuspalvelujen sisällä olo edellisen sivun luvuissa)

30. Terveys- Opisk. ja Erityis- Palvelu- Kunta Vastaanotto Työterveys Ksh Sairaala Suun th Yhteensä neuvonta kouluth toiminnot toiminnot Uurainen 426,99 119,59 3,18 28,05 24,39 3,88 22,83 94,92 63,37 66,78 Toivakka 432,15 107,13 3,69 20,68 54,99 6,89 21,82 86,38 61,26 69,31 Jyväskylä 482,96 135,60 36,54 21,38 6,65 51,81 167,02 24,51 39,45 Muurame 487,25 145,94 40,26 16,40 18,76 143,45 55,96 66,48 Laukaa 499,94 146,05 0,94 25,98 18,96 13,99 43,48 163,70 32,22 54,62 Korpilahti 540,29 179,68 34,11 31,54 7,62 166,44 60,45 60,45 91,90 Multia 542,80 128,27 2,76 25,21 184,65 51,22 58,79 Jyväskylän mlk 569,98 109,66 3,60 26,92 38,64 9,11 42,98 222,95 59,05 57,07 Konnevesi 640,00 108,00 2,00 46,00 20,00 309,00 76,00 79,00 Hankasalmi 651,90 207,46 4,09 25,41 6,40 27,68 250,17 76,08 54,61 Petäjävesi 659,51 105,94 2,52 25,31 63,19 5,77 19,60 294,43 78,84 63,91 101,78 Keuruu 696,80 144,92 -4,16 59,79 269,65 58,05 66,77 Keuruu-Multia: terveysneuvonta, kotisairaanhoito ja opisk.terv.hoito yhdessä. Erityitoimintoihin sisältyy myös mtt, päiväkeskus, kuntoutumiskoti, perheneuvola ja A-klinikka Jkl mlk ja Petäjävesi: sairaala sisältää myös entiset vk-menot Perusterveydenhuollon toimintokohtaiset kustannukset asukasta kohden vuonna 2005 (lähde Reijo Räsänen – seututk esiselvitys)

31. Perusterveydenhuollon lääkärityön palkkakustannukset v. 2005 (lähde esiselvitys)

32. Vaihtelut ja niiden syyt selvitettävä • Vaikka kulut jaettaisiin seututerveyskeskuksessa kustannusperustaisesti tulee palvelutuotannon kulujen tasaantuminen olla tavoitteena • Edellisten kahden kalvon anti osoittaa melkoisia perusteettomia kulueroja isossa organisaatiossa • Henkilöstön parempi saatavuus ja palvelujen tarkoituksenmukainen keskittäminen auttanevat

33. Ja seuraavaksi 2004 ja tarpeiden mukaiset kulut • Tarkastelua monipuolistamaan olen poiminut Stakesin laatiman vertailun vuodelta 2004. • Samalla se tuo tarkasteluun lähihistorian toisen vuoden ja osoittaa, että lähivuosina vertailtavien kuntien tilanteet ovat olleet hyvin samankaltaisia

34. Stakesin tilastot: nettomenot 2004 perusterveys

35. Stakesin tilastot: nettomenot perusterveys suhteessa maan keskiarvoon

36. Stakesin tilastot: nettomenot maan keskiarvoon 2004, kun otetaan huomioon palvelun tarve

37. Tarvelähtöinen analyysi yhden vuoden osalta paljastaa • Kaikissa nettomenoiltaan halvoissa kunnissa tarpeeseen nähden ei olla halpoja (esim Muurame ja JKL) • Kaikissa kalliissa kunnissa vanhusväestön määrä ei yksin kuluja selitä (esim. Hankasalmi ja Joutsa) • Toki yksi vuosi on vain suuntaa antava

38. Stakesin tilastot: vastaavasti nettomenot erikoissrh suhteessa maan keskiarvoon

39. Stakesin tilastot: nettomenot erikoissrh. maan keskiarvoon , kun otetaan huomioon palvelun tarve

40. Stakesin tilastot: nettomenot perusterveys ja erikoissrh. Yhteensä 2004

41. Stakesin tilastot: tarvevakioidut menot perusterveys ja erikoissrh. Yhteensä 2004

42. Stakesin tilastot: nettomenot vanhustenhuolto (sis.palveluasumisen – ei hsalmella*) 2004

43. Stakesin tilastot: nettomenot tarpeeseen nähden vanhustenhuolto (sis.palveluasumisen – ei hsalmella*)

44. Stakesin tilastot: nettomenot vanhustenhuolto ja terveydenhuolto 2004

45. Stakesin tilastot: nettomenot tarpeeseen nähden vanhustenhuolto ja terveydenhuolto 2004

46. Yhteenvetona edelliseen • Rahaa ei siis juurikaan maan keskiarvoon verraten käytetä liikoja tarpeeseen nähden • Nettomenoiltaan kalleimmissa kunnissa satsausta olisi jo nyt oltava lisää, ellei siellä olla oltu muuta maata visionäärisempiä • Halvimmissa kunnissa taas kulukehitys on kasvava tulevaisuudessa • Kuntien tulot eivät nykytavalla palveluja järjestäen touhuun riitä???

47. Perusterveydenhuollon, vanhusten laitoshoidon ja palveluasumisen kustannukset asukasta kohden vuonna 2004 (lähde esiselvitys)

48. Perusterveydenhuollon, vanhusten laitoshoidon ja erikoissairaanhoidon kustannukset asukasta kohden vuonna 2004 (lähde esiselvitys)

49. Ja jokunen sana tulevaisuudesta • Hankasalmen Efekolta tilaaman kalvosarjan poiminnoilla esittelen hiukan tulevaisuutta • Seututk:n talousennuste voitaisiin laatia tämän kehityskulun pohjalle • Graafeihin lisättäisiin ennusteita siitä, miten tietyt muutokset prosentuaalisesti voisivat kulukehitykseen vaikuttaa • Väestöennusteessa kannattaa pitäytyä tilastokeskuksessa

50. Väestökehitys