Burn in, not out! - työnohjaustyö ohjaajan henkisen hyvinvoinnin lähteenä

1. Burn in, not out! - työnohjaustyö ohjaajan henkisen hyvinvoinnin lähteenä Tapio Malinen www.tathata.fi Kanneljärven opisto 26.9.2009

2. Preduli: mieleni askeleita arkeni pyhyydessä • Mikä on se metafora, joka tällä hetkellä elää työssäsi ja liittyy perususkomuksiisi ihmisestä ja muutoksesta? • Oletko aina ajatellut näin, vai onko metaforasi syntynyt tietyssä vaiheessa ammatillista uraasi? • Mikä tai ketkä ovat vaikuttaneet metaforasi kehittymiseen?

3. Työnohjauksen tavoitteista • ”Jos lähtisin konferenssiin ja tietäisin, mitä ajattelen sieltä tullessani, en lähtisi sinne ollenkaan. Sama pätee työhöni. Jos tietäisin etukäteen, missä tulemme olemaan terapiaistunnon jälkeen, luulenpa etten tekisi tätä työtä. Mikäli en itse olisi ollenkaan muuttunut istunnon jälkeen, toiminnallani ei todennäköisesti olisi suustakaan vaikutustaihmisiin, jotka hakeutuvat luokseni.” (White, M.,1996)

4. Kolme työnohjaajan hyvinvointiin liittyvää (keskeistä) kysymystä 1. Mitä tieto on? Missä se on työnohjaussuhteessa ja miten sitä tuotetaan? 2. Mikä tai kuka on se ”minä”, jonka hyvinvoinnista huolehdimme kun työnohjaamme/konsultoimme? 3. Miten ”minä” on asemoitunut etsiessämme yhteyden ja takertumattomuuden jatkuvasti muuttuvaa tasapainoa?

5. Ajattelu jostakin (aboutness thinking) • Etäisyys säilyy • Suurempi vastuu ”auttaa” • Työntekijällä etuoikeutettu asema tieto/valtaan • Työntekijä päättää merkityksistä • Didaktista, strategista, ohjaavaa • Kontrolli • Hoitaa Yhdessäajattelu (withnessthinking) • Läheisyys kasvaa • Jaettu vastuu • Työntekijällä ja asiakkaalla tasavertainen oikeus tietoon ja valtaan • Merkitykset neuvotellaan yhdessä • Keskustelullista, generatiivista • Ennustamattomuus, luova epävarmuus • Välittää Tietokäytännöt ja työnohjaajan hyvinvointi

6. Ei-minä (anatta) ja hyvinvointi • Buddhalaisen psykologian mukaan ei ole olemassa kiinteää, erillistä, muuttumatonta minää. • Erillisestä olemuksesta tyhjä ”minä” on käsitteellinen konstruktio, illuusio, johon olemme kehityksemme aikana samaistuneet. • ”Minä” on prosessi, joka koostuu viidestä ilmiöryhmästä: aineellisesta muodosta, aistimuksista, mielteistä, tahtomuksista ja tajunnasta. • Vrt. sosiaalikonstruktionistinen käsitys ”minästä”.

7. Bhavana maya pañña 1 • Suorista kehosi istumalla hetki arvokkaassa ja samalla hyväksyvyyttä henkivässä asennossa. Millaisia kehon tuntemuksia sinulla on tällä hetkellä? Millaisia ajatuksia? Tunteita? Tiedosta ja anna niiden olla niin kuin ne ovat… Suuntaa tarkkaavuutesi hengitykseen; jokaiseen sisään ja uloshengitykseen. Kun mielesi lähtee harhailemaan, palauta tarkkaavuutesi määrätietoisen hellästi takaisin hengityksesi seurantaan… Laajenna nyt tarkkaavuutesi niin että olet hetken tietoinen sekä hengityksestäsi että kehosi asennosta, sen aistimuksesta ja ympäristöstä.

8. Työnohjaajan asema ja hyvinvointi • Keskiössä ja vaikuttava • Keskiössä ja ei-vaikuttava • Ei-keskiössä ja ei-vaikuttava • Ei-keskiössä ja vaikuttava

9. Dvorak Simon • ”Terapia on henkinen polku, jossa yhtäkkiä tajuammekin hengittävämme, olevamme täysin yhteydessä kehoomme ja mieleemme. Aikamme muuttuu ajattomaksi, jokin on hyvin kaunista tai absurdia tai mahtavaa tai naurettavaa, tekniikkamme tapahtuvat ikään kuin itsestään, ja jokainen solumme tietää ja ei tiedä, että ne tietävät.” (Simon, D., 1995)

10. • Huomio suunnattu menneeseen tai tulevaan. Huomio liukuu ehdollistuneesti pois nykyhetkestä •Tapahtumien, asioiden, tuntemusten luokittelu, arvostelu tai arviointi • Tavoitteellinen, tulevaisuuteen, odotuksiin suunnattu • Samaistunut tai takertunut mieleen • Ennakkoluuloisuus, ennakko-odotukset • Huomio suunnattu tähän hetkeen, suora kokemus • Tapahtumat, asiat, tuntemukset hyväksytään sellaisina kuin ne sillä hetkellä koetaan • Pyyteetön, tavoitteeton, avoin suhde nykyhetkeen • Tietoisuus neutraalina tarkkailijana, samaistumattomana havainnoitsijana • Avoimuus, luova uteliaisuus, aloittelijan mieli Tekemisen ja olemisen mielentilat

11. Bhavana maya pañña 2 • Palauta mieleesi työtilanne, jolloin tunsit olevasi tavallista elävämpi. Koit, ettet tehnyt ohjaustekniikkoja, vaan ne tapahtuivat kauttasi; olit avoimuus, jonka kautta elämä vain ilmeni tuona hetkenä. Mitä taitoja käytit tällaisen olemisen hetken tekemiseen? Miten teit olemisesi?

12. Miten on? • Miten harjoittaa tietoisen hellittämättä, mutta kuitenkin yrittämättä mitään erityistä? (T. Koski) • Älä yritä! Tee tai ole tekemättä! (Yoda)

13. Kirjallisuutta • Malinen, T.(2008) Terapian tekeminen terapeutin hyvinvoinnin lähteenä. Kirjassa Malinen, T.: Luova tila – ratkaisukeskeisestä ja narratiivisesta työtavasta. Lyhytterapiainstituutti. • Malinen, T. (2009) Psykoterapia terapeutin henkisenä harjoitteena. Perheterapia 2. • Segall, S.R. (2003) Psychotherapy practice as Buddhist practice. Kirjassa Segal, S.R. (toim.) Encountering Buddhism. Western psychology and Buddhist teaching. New York: State University Press. • Simon,D.(1993) Doing therapy as a spiritual practice. News of Difference.