Download
1 / 15
150 likes | 332 Views
Vt 4 Jyväskylä-Oulu-Kemi. Merkittävän kehittämisen aluetaloudellisten ja liikenteellisten vaikutusten arviointi . Strafica Oy. Kaupunkitutkimus TA Oy. Esityksen rakenne. Tavoite ja lähtökohta Suunnittelualueen väestö ja työpaikat Vt 4 nykytilan ja toimenpiteiden kuvaus
E N D
Vt 4 Jyväskylä-Oulu-Kemi Merkittävän kehittämisen aluetaloudellisten ja liikenteellisten vaikutusten arviointi Strafica Oy Kaupunkitutkimus TA Oy
Esityksen rakenne • Tavoite ja lähtökohta • Suunnittelualueen väestö ja työpaikat • Vt 4 nykytilan ja toimenpiteiden kuvaus • Arvio aluetaloudellisesta merkityksestä ja päätelmiä: • Rahamääräiset hyödyt ja kohdentuminen • Vaikutukset yritystoimintaan
Selvityksen tavoite ja lähtökohta • Tuottaa ajantasainen käsitys valtatien 4 yhteysvälin Jyväskylä-Oulu-Kemi merkityksestä tien vaikutusalueen elinkeinoelämän toimijoille. • Selvittää tieyhteyden merkittävän kehittämisen vaikutuksia yhteysvälin elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin ja aluetalouteen laajemminkin. • Merkittävä kehittäminen = Vt 4 liikenteellinen kehittäminen maakuntakaavoissa esitetylle tasolle. • Arvioida merkittävimpien rahamääräisten vaikutusten suuruusluokkaa ja kohdentumista • Selvitys ei ole hankearviointi • Perustuu olemassa oleviin suunnitelma-aineistoihin, uutta tieteknistä suunnittelua ei ole tehty selvityksen yhteydessä.
Vt 4 vaikutusalueen väestö ja työpaikat • Väestö (2010) yhteensä 587 000 (11% koko maan väestöstä) • - Oulun sk 38 % (alueen väestöstä) • - Jyväskylän sk 29 % (alueen väestöstä) • Työpaikat (2008) yhteensä 237 000 (10% koko maan työpaikoista) • Oulun sk 40 % (alueen väestöstä) • - Jyväskylän sk 31 % (alueen väestöstä)
Vt 4 vaikutusalueen väestökehitys 1990 - 2030 • Väestö kasvanut 14 % / 73 000 v. 1990-2010 • Tilastokeskuksen ennuste: kasvu 11 % / 66 000 v. 2010-2030 • Kasvu kokonaisuudessaan Oulun ja Jyväskylän seutukunnissa, muilla alueilla väestö vähentynyt • Ennusteen mukaan väestö kasvaa merkittävästi Oulun ja Jyväskylän seutukun-nissa ja vähän Kemin-Tornion seutukunnassa, mutta vähenee edelleen muualla
Vt 4 nykytila – liikennemäärät Lähteet KVL 2008: liikenteen automaattiset mittauspisteet ennuste 2030: Tiehallinto, tulevaisuuden näkymiä 3/2007, tieliikenne-ennuste 2006-2040 Väestö ja väestöennuste: StatFin
VT 4 NYKYTILA VT 4 TAVOITETILA
Vt 4 kehittämisen vaikutusten arviointi-Arvio aluetaloudellisesta merkityksestä ja vaikutuksista
Rahassa mitattavat hyödyt • Laskentaperiaatteita: • laskenta-aika: 30 v. hyöty/kustannuserät diskontattu lähtötilanteeseen • yksikköhinnat: v. 2010 taso, Liikenneviraston raportti 33/2010 (ehdotetut yksikköhinnat 2010) • Versio 1: Liikenneviraston valmistumassa olevien ohjeiden mukainen laskelma: diskonttokorko 4 %, yksikköhintoja korotetaan 1,5 %/v • (Versio 2: Vanhan voimassaolevan ohjeen mukainen laskelma: diskonttokorko 5 %, yksikköhinnat • muuttumattomat koko jakson ajan)
Aikasäästöt yhteysväleittäinVersio 1 (uudet laskentaohjeet)
Tuloksia tavaraliikenteen aikasäästöjen vaikutuksesta yritystoimintaan • Raskaan liikenteen aikasäästöt 4 % suhteessa nykyiseen kokonaisaikaan • Vaikutus VT4-vaikutusalueen yritystoimintaan karkealla toimialajaolla: • Vaikutus tuotokseen ja työpanokseen: marginaalinen kaikilla toimialoilla • Vaikutus kuljetussuoritteeseen: lisää kuljetuksia jonkin verran • Kaikki toimialat yhteensä: n. 0,5 % • Elintarviketeollisuus ja alkutuotanto sekä metsäteollisuus: n. 2 % • Muu jalostus, kauppa ja kuljetus, muut palvelut: n. 0,5 % • Metalliteollisuus: ei vaikutusta • Vaikutukset yritysten käyttökatteeseen: • Keskimääräinen kate paranee vähän (0,5-1 %), kuljetusten yksikkökustannus alenee • Logistiikkavaikutukset ovat suhteellisesti merkittävimpiä seutukunnissa, joissa metsäteollisuuden, elintarviketeollisuuden ja alkutuotannon osuudet ovat korkeita • Äänekosken, Saarijärven-Viitasaaren, Nivalan-Haapajärven, Haapaveden-Siikalatvan, Oulunkaaren sekä Kemin-Tornion seudut • Henkilöliikenteeseen tulevat vaikutukset kohdistuvat alueille toisin
Johtopäätöksiä tavaraliikenteen aikasäästöjen vaikutuksesta yritystoimintaan • Kuljetusten sujuvuushyödyt tavaraliikenteelle ovat positiivisia, mutta eivät niin suuria, että ne vaikuttaisivat oleellisesti yritystoiminnan tuotokseen tai työllisyyteen • Aikasäästöillä on vaikutusta elintarviketeollisuuden, alkutuotannon ja metsäteollisuuden kuljetussuoritteeseen, koska yritykset voivat hyödyntää parempaa sujuvuutta kuljetusten järjestämisessä • Pieni positiivinen vaikutus myös yritysten katteisiin, koska yhden kustannustekijän yksikkökustannukset alenevat (olettaen että hyöty välittyy asiakkaalle) • VT4-vaikutusalueen vetovoima yritysten sijoittumisalueena paranee vähän suhteessa muihin vastaavan sijainnin alueisiin, joissa väyliä ei kehitetä
Tuloksia ja johtopäätöksiä henkilöliikenteen aikasäästöjen vaikutuksesta yritystoimintaan • Aikasäästöt painottuvat VT4:n suurille kaupunkialueille (ruuhkien väheneminen): • 3/4 tulee Vaajakoski/Jyväskylä – Äänekoski sekä Oulu-Kemi-väleiltä • Vaikutukset työasialiikenteeseen ja palvelutyöpaikkoihin: • Matka-aikojen lyheneminen ja ruuhkien väheneminen lisäävät työasiamatkoja (13 % henkilöliikenteestä on työajan matkoja (Liikennevirasto 33/2010) • Parantaa kommunikaatiointensiivisten toimialojen yritysten toimintaedellytyksiä (liike-elämän palvelut ja palvelut teollisuudessa, kaupassa ja muilla toimialoilla): • Vaikutukset suurimpia Oulussa ja Jyväskylässä, jotka suuria palvelukeskittymiä • Luo edellytyksiä palveluiden kasvulle myös pienemmissä VT4-alueen keskuksissa • Vaikutukset työmatkaliikenteeseen ja työmarkkina-alueisiin: • mahdollistaa työmatkat kauempaa työpaikkakeskuksiin (23 % kevyiden ajo-neuvojen henkilöliikenteestä on työssäkäyntimatkoja (Liikennevirasto 33/2010) • Johtaa työmarkkina-alueiden laajenemiseen ja kuntien ja seutukuntien välisen pendelöinnin kasvuun ( työpaikkojen ja työnhakijoiden parempi kohtaaminen ja tehokkaammat alueelliset työmarkkinat • Merkittävä vaikutus Jyväskylä-Äänekoski-alueella sekä Siikalatva-Oulu-Kemi-alueella
Yhteenveto – suorat käyttäjähyödyt • Uuden ohjeistuksen mukaan laskettuna rahamääräiset hyödyt ovat noin 550 milj. euroa 30 vuoden aikana (~ investointikustannukset). • Aikasäästöjen arvon osuus on 440 M€ ja onnettomuussäästöjen osuus 105 M€. • Aikasäästöstä nykyisen liikennemäärän sujuvuuden paranemisen osuus on kevyillä ajoneuvoilla 86 % ja raskailla ajoneuvoilla 79 %. Loppuosa säästöstä perustuu liikenteen ennustetulle kasvulle 30 vuoden aikana. • Ajoneuvokustannusten muutos on marginaalinen, koska ruuhkautumisen väheneminen alentaa, mutta nopeuksien nousu lisää ajoneuvokustannuksia. • Myös päästöjen ja melukustannusten nettovaikutukset on arvioitu marginaalisiksi. • Aikasäästöt painottuvat suurille kaupunkialueille: • Kaksi kolmasosaa henkilöliikenteen käyttäjähyödyistä tulee Jyväskylän seudulta ja Oulu-Kemi-väliltä. • Aikasäästöistä huomattava osa tulee ruuhkien vähenemisestä kaupunkialueilla.
