Oppimisilmapiirin tekijöinä ilo , psykologinen omistajuus sekä yrittäjämäinen oppiminen

1. Oppimisilmapiirin tekijöinä ilo, psykologinen omistajuus sekä yrittäjämäinen oppiminen - oppimisen ilon rakenneyhtälömallinnus Otto Burman, Itä-Suomen Yliopisto, 19.6.2019 professori Liisa Karlsson (UEF), professori Pertti Väisänen (UEF), professori emeritus Matti Koiranen (JY) Esitarkastaja professori emeritus Erkki Komulainen (HY) Vastaväittäjä professori Jaana Seikula-Leino (UTU)

2. Tutkimusongelman juuret ovat ammatillisen koulutuksen kehittämisessä, jonka keskiössä ovat: ”opintojen keskeyttämisen ehkäisy ja läpäisyn edistäminen lisäämällä sisäistä yrittäjyyttä ja henkistä omistajuutta sekä henkilöstön että opiskelijoiden keskuudessa sekä perustutkintokoulutuksen yrittäjyyspainotuksen lisääminen. ” Helsingin Kauppakamarin asettaman kehittämisprojektin alkuperäiset tavoitteet v. 2012

3. TARKASTELTAVAT IPY-ILMIÖT Työn ilosta  oppimisen ilo ILO Työn henkisestä omistajuudesta  oppimisen psykologinen omistajuus Sisäisestä yrittäjyydestä  yrittäjämäinen oppiminen YRI PSY

4. Ilmiöiden rajaus ja valinta • Aikaisempien tutkimuksien luoma työelämälähtöinen tarkastelukulmaan ilmiöistä. • Laki ammatillisen koulutuksen kehittämisestä, jossa painopisteenä tulee olla työelämälähtöisyys. ILMIÖIDEN KESKEN ON RIIPPUVUUKSIA: Niemelä(2013) on (väitöstutkimus) tutkinut opettajien välisiä eroja sisäisen yrittäjyyden, psykologisen omistajuuden ja työn ilon näkökulmista. Professori Koiranen (2011) on tutkinut yrittäjämäisen optimismin ja neuvokkuuden, psykologisen omistajuuden, työn ilon ja auttamisen kulttuurin vuorovaikutusta ja keskinäistä yhteyttä: tekijät korreloivat keskenään. ILO SYNTYY TOIMINNASTA: Monissa työn ja oppimisen iloa käsittelevissä tutkimuksissa iloa on kuvattu joksikin jota syntyy toiminnan ja tekemisen yhteydessä tai sen lopputuloksena (Csikszentmihalyi 2005; Niemelä 2013; Niemikorpi & Tepsa 2014; Rantala 2005; Rantala & Määttä 2012). On esitetty, että oppimisen ilon aikaan saaminen on pedagogisesti haastavaa eikä voi olla sinänsä opetuksen tavoitteena, koska sitä syntyy muun toiminnan ohessa. (Rantala 2005, 34; Niemikorpi & Tepsa2014.). TUTKIMUKSEN KESKEINEN TAVOITE: OPPIMISEN ILON ILMAPIIRIN MITTAAMINEN

5. Tutkimuksen kohde Tutkimuksen kohde: laatia kuvaukset oppimisen ilon (I), oppimisen psykologisen omistajuuden (P) sekä yrittäjämäisen oppimisen (Y) (IPY-ilmiöt) määrittävistä tekijöistä, näiden vuorovaikutuksista sekä esitellä näiden ehtoja ja edellytyksiä. Viisi tutkimustehtävää: (1) Muodostaa IPY-ilmiöistä käsitteistö (2) Luoda opetusjärjestelyt käsitteistön pohjalta (3) Kehittää väittämät, laatia mittaristo, kerätätä aineisto, alustavat analyysit, sopivuuden arviointi… (perustella tutkimuksen relevanssia) (4) Analyysimenetelmien perusteleminen (5) Kehittää malli aineiton kuvailemiseksi esimerkiksi rakenneyhtälömalli, jonka luotettavuutta arvioidaan tilastollisin testein ja käsitteistön teoriaan tukeutuen.

6. TARKASTELTAVAT ILMIÖT ERILLISINÄ Oppimisen ilo A L K U Yrittäjämäinen oppiminen Oppimisen psykologinen omistajuus

7. TARKASTELTAVAT ILMIÖT: YHTEISIÄ ALUEITA ? Oppimisen ilo Oppimisen psykologinen omistajuus Yrittäjämäinen oppiminen ? ? ?

8. 1. TUTKIMUSTEHTÄVÄ KÄSITEMÄÄRITYKSET Oppimisen psykologinen omistajuus P2.1. osallistuu opetukseen ja toimintaan sopivien tehtävien parissa. P2.2. osallistuu ja kuuluu ryhmään. P2.3. ryhtyy toimeen ja yrittää parhaansa. Ponnistelee tavoitteellisesti. Tuntee olevansa tehokas ja taitava, saa aikaan tuloksia. P2.4. tietää, kuinka asiat tai ongelmat ratkeavat ja, jos ei, niin selvittää. P2.5. tehtävät tehdään vaikka siihen menisi koko ilta tai vaikka koko viikko. Tekee yhdessä sovitut tehtävät. P2.6. kokee muiden osaamisen täydentyvän tai kasvavan hänen osaamisesta. P2.7. kokee muiden osaamisen kehittävänä. P2.8. kokee että tehtävät ja niiden tekeminen määrittävät arvostuksen. P2.9. tekee oman työn suunnittelua ja toteuttaa itselleen. P2.10. kokee, että vaikeat tehtävät ratkeavat: Kaikkea ja kaikesta voi oppia. P2.11. tekee itselle tärkeät tehtävät. Käyttää niin paljon aikaa tai resursseja kuin on tarpeen. Oppimisen ilo O3.1. kokee työn merkitykselliseksi oman elämän kannalta. O3.2. kertoo työhönsä liittyviä onnistumisen tarinoita. O3.3. kokee saavansa palautetta tekemisestä ja tuloksista. O3.4. kokee saavansa palautetta osaamisesta. O3.5. kokee saavansa kannustusta. O3.6. kokee johtamisen positiivisena. O3.7. kokee voivansa toteuttaa itseään. O3.8. kokee osaamisensa kehittyvän. O3.9. kokee työn olevan sopivan vaativaa ja haastavaa. O3.10. kokee voivansa suunnitella ja toteuttaa oman työnsä. O3.11. kokee, että työhön liittyy luovuus. O3.12. kokee, että työhön liittyy innovatiivisuus. O3.13. osaa arvostaa omaa asiantuntijuuttaan. O3.14. kokee sosiaalisen ilmapiirin hyväksi. O3.15. kokee mahdollisten konfliktien ratkeavan sujuvasti. Yrittäjämäinen oppija Y1.1. osallistuu toiminnan suunnitteluun. Y1.2. haluaa kokeilla uusia toimintatapoja. Y1.3. haluaa nähdä, kokea ja kehittää. Y1.4. haluaa tehdä itse ja uskaltaa toimia eri tavoin kuin muut. Y1.5. panostaa haastaviin tehtäviin ja on päämäärätietoinen. Y1.6. luottaa itseensä. Y1.7. toimii ennakoivasti(proaktiivisesti), itsenäisesti ja omatoimisesti. Y1.8. kokee oman tekemisen merkitykselliseksi ja motivoivaksi. Y1.9. hakee vuorovaikutustilanteita ja hakee palautetta. Y1.10. kokee olevansa varma itsestään ja on valmis ryhtymään toimeen.

9. 36 PSYKOMETRISTÄ VÄITTÄMÄÄ: AJATUKSIA YHTEISISTÄ SEIKOISTA Oppimisen ilo Merkityksen kokeminen, rohkeus toimia toisin ja luoda uutta sekä toteuttaa itseään hakemalla ja saamalla palautetta. Ryhmään kuulumisen tunne. Osallistuminen toiminnan suunnitteluun, itsenäinen tekeminen, omaan asiantuntijuuteen luottaminen. Oppimisen psykologinen omistajuus Yrittäjämäinen oppiminen Haastaviin tehtäviin panostaminen, valmius ryhtyä toimeen kuin toimeen.

10. 2. TUTKIMUSTEHTÄVÄ -OPETUSJÄRJESTELYT OppiScrum - yhteistoiminnallinen ohjausprosessi Oppimisen ilo Merkityksen kokeminen, rohkeus toimia toisin ja luoda uutta sekä toteuttaa itseään hakemalla ja saamalla palautetta. Ryhmään kuulumisen tunne. Oppimisen psykologinen omistajuus Osallistuminen toiminnan suunnitteluun, itsenäinen tekeminen, omaan asiantuntijuuteen luottaminen. Yrittäjämäinen oppiminen Haastaviin tehtäviin panostaminen, valmius ryhtyä toimeen kuin toimeen. Oppimisen ilo

12. 3. TUTKIMUSTEHTÄVÄ -Operationalisointi Käsitteistä muodostettiin väittämät  seitsenportainen Likert-asteikko Muuttujaryppäistä muodostettiin alustava mittaristo:  3 ryhmää ja 36 muuttujaa  keskiarvomuuttujat

13. 3. TUTKIMUSTEHTÄVÄ -Operationalisointi Alustavat analyysit mittareiden oikeellisuuden takaamiseksi: 1. Taustateoriat väittämille ja ryppäille 2. Muuttujia/väittämiä arvioitiin asiantuntijaryhmissä 3. Esikysely (n=20), tarkasteltiin korrelaatioita, korjattiin kieliasua, havaintojen keruu testioppilaitoksessa (n=132) (myöhemmin koko Suomessa (n=694), analysointia Excel ja SPSS/AMOS ohjelmistoilla: muuttujaryppäiden konsistenssin ja validiteetin arviointia. Lopuksi SEM- analyysit ja niiden taustateorioiden mukainen arviointi – validiteetti ja reliabiliteetti)

14. 4. TUTKIMUSTEHTÄVÄ -analyysivälineiden valinta Yrittäjämäinen oppiminen Keskiarvo-muuttujien korrelaatiot Oppimisen psykologinen omistajuus Oppimisen ilo

15. 4. TUTKIMUSTEHTÄVÄ Normaalijakaumaoletuksen pohdintaa Lähde: Altman, D. G., & Bland, J. M. (1995). Statistics notes: the normal distribution. Bmj, 310(6975), 298.

16. 4. TUTKIMUSTEHTÄVÄ Havaintojen kuvautumisen 3D -kuvio Oppimisen ilo Yrittäjämäinen oppiminen Psykologinen omistajuus

17. 4. TUTKIMUSTEHTÄVÄ Oppimisen ilo I (Oppimisen ilo) = B0 (vakiotermi) + B1 * Y (yrittäjämäisen oppimisen tunne) + B2 * P (psykologisen omistajuuden tunne) TEOREETTINEN LINEAARINEN MALLI Yrittäjämäinen oppiminen Oppimisen psykologinen omistajuus

18. 4. TUTKIMUSTEHTÄVÄ POIKKEAVIA HAVAINTOJA JA MAHDOLLINEN VAIKUTUS MALLIIN: Erilaisia testejä Mahalanobis-etäisyys, Cook'sDistance- ja CenteredLeverage Value, osoittivat että mallin muuttujien kertoimet saattavat olla epävakaita koska aineistossa on poikkeavia havaintoja. Lisäaineistojen (2015) hyödyntäminen (n=694), analysointia Excel ja SPSS/AMOS ohjelmistoilla: muuttujaryppäiden konsistenssin ja validiteetin arviointia. Lopuksi SEM- analyysit v. 2017-2018 ja niiden taustateorioiden mukainen arviointi – validiteetti ja reliabiliteetti v. 2019.

19. 4. TUTKIMUSTEHTÄVÄ Kokeilua EFA:lla (eksploratiivinen faktorianalyysi) ja PCA:lla (pääkomponentti analyysi) ? ? ? Yrittäjämäinen oppija kuvaa rohkeutta uusien asioiden kokeiluun palautetta hakien. Yrittäjämäinen oppiminen Psykologinen omistautuminen kuvaa yksilön omakohtaisuuden tunnetta. Psykologinen osallisuus kuvaa oppijan tunnetta ryhmään kuulumisesta. Oppimisenilo Psykologinen omistajuus Oppimisen ilon tunne kuvaa oppijan tunnetta omasta kehittymisestä. Oppimisen ilon teot kuvaa oppijan tunnetta toimeen ryhtymisestä ja tehtävien suorittamisesta. Oppimisen ilon tiimi kuvaa oppijan tunnetta ryhmän sujuvasta toiminnasta.

20. 4. TUTKIMUSTEHTÄVÄ KOKONAISKUVA EI VAIKUTA OLEVAN MALLISSA MUKANA? ? OppiScrum -opetusjärjestelyt Indikaattoreita Oppimisen ilo ? ? ? Oppimisen ilon ilmapiiri Oppimisen psykologinen omistajuus Yrittäjämäinen oppiminen

21. 4. TUTKIMUSTEHTÄVÄ EFA- ja PCA-tulosten tulkinta antoivat siis epäselviä tuloksia! AVUKSI OTETTIIN SEM-analyysi (Structural Equation Modelling) ja CFA (Confirmatory Factory analysis) Yrittäjämäinen oppiminen Oppimisenilo Psykologinen omistajuus Lähtökohtana oli PCA:n mallin parantaminen! MUTTA analyysit epäonnistuivat aluksi (TÄYSIN) – malli ei ollut tilastollisesti validi JOTEN…

22. 4. TUTKIMUSTEHTÄVÄ JOITAKIN UUSIA LÄHTEITÄ keväälle 2018 Boomsma, A., Hoyle, R. H., & Panter, A. T. (2012). The structural equation modeling research report. Handbook of structural equation modeling, 341-358. New York: Guilford Press. Byrne, B. M. (2016).Structural equation modeling with AMOS: Basic concepts, applications, and programming, 3rd edition. Routledge. New York. USA. Colwell, S. R. (2016). The composite reliability calculator. Technical Report, DOI: 10.13140/RG.2.1.4298.088. Goodboy, A. K. & Kline, R. B. (2017). Statistical and Practical Concerns With Published Communication Research Featuring Structural Equation Modeling, Communication Research Reports, 34:1, 68-77, DOI: 10.1080/08824096.2016.1214121. Ockey, G. J., & Choi, I. (2015). Structural equation modeling reporting practices for language assessment. Language Assessment Quarterly, 12(3), 305-319. Raykov, T. (1997). Estimation of composite reliability for congeneric measures. Applied Psychological Measurement, 21(2), 173-184. Khine, M. S. (Ed.). (2013). Application of structural equation modeling in educational research and practice. Sense Publishers. Kline, R. B. (2016). Principles and Practice of Structural Equation Modeling (4th ed.). New York: Guilford. Stauber, D (2018). What’s New in SPSS Amos 25. Updated on January 4, 2018. IBM. USA. luettu osoitteesta https://developer.ibm.com/predictiveanalytics/2017/09/07/whats-new-spss-amos-25/ Wolf, E. J., Harrington, K. M., Clark, S. L., & Miller, M. W. (2013). Sample Size Requirements for Structural Equation Models: An Evaluation of Power, Bias, and Solution Propriety. Educational and Psychological Measurement, 76(6), 913–934. http://doi.org/10.1177/0013164413495237 Zainudin, A. (2012). A handbook on SEM: Structural equation modelling 2nd Ed. Universiti Sultan ZainalAbidin. Malesia.

23. 4. TUTKIMUSTEHTÄVÄN RATKAISUNA Rakenneyhtälömalli kehittämisen vaiheet (Kline 2016) 1 Määritys 2 Identifiointi 3 Toteutus 4 Testaus 5 Arviointi Rakenne-yhtälö- malli CFA-mallin arviointi - Local-fit & global-fit hyvyyden sopivuusindeksit, residuaalit SEM Sisäinen testaus Vaihtoehtoisten mallien testaamista: teorian ja tilastollisten testien läpikäyntiä Sisäinen testaus CFA -malli CFA Määrittäminen MalliX Sisäinen testaus MalliY Tulosten raportointi - teoria, metodit, tulokset, pohdinta. Ulkoinen testaus

24. OPPIMISEN ILON CFA-MALLI Standardized estimates

25. OPPIMISEN ILON CFA-MALLIN ARVIOINTIA Standardized Regression Weights: Y1.5 <--- YRI_Factor ,713 I3.7 <--- ILO_Factor ,755 I3.6 <--- ILO_Factor ,826 I3.5 <--- ILO_Factor ,714 Y1.6 <--- YRI_Factor ,775 I3.12 <--- ILO_Factor ,761 P2.8 <--- PSY_Factor ,633 P2.9 <--- PSY_Factor ,748 P2.2 <--- PSY_Factor ,636 P2.1 <--- PSY_Factor ,779 Y1.3 <--- YRI_Factor ,635 Y1.2 <--- YRI_Factor ,663 Standardized Regression Weights, (painotetut regressiokertoimet) joiden tulee olla riittävän suuret (mielellään > 0,5) eivätkä saa olla negatiivisia tai suurempia kuin yksi. Kertoimia voidaan käyttää mallin arvioinnissa ja muuttujien valitsemiseen. Korrelaatio: Esimerkiksi korrelaatio ILO indikaattorin ja PSY kesken on 0,91. Faktorien regressiokertoimet (Standardized Regression Weights) ovat myös kuviossa ja viereisessä taulukossa. R2 (Squared Multiple Correlations) muuttujakohtainen selitysaste on esitetty kunkin suorakulmion yläpuolella. Standardized estimates

26. OPPIMISEN ILON CFA-MALLI Regression Weights: (Group number 1 - 1st_O_3F_CFA_final) Estimate S.E. C.R. P I3.7 <--- ILO_Factor ,978 ,052 18,650 *** I3.6 <--- ILO_Factor 1,095 ,054 20,283 *** I3.5 <--- ILO_Factor 1,000 I3.12 <--- ILO_Factor ,933 ,050 18,784 *** Kun faktorilataus (Regression Weights) on < 0,6 ja samaan aikaan R2 < 0,4, niin muuttujaa tulee arvioida… ja ehkä se pitäisi poistaa mallista. Covariances: (Group number 1 - 1st_O_3F_CFA_final) Estimate S.E. C.R. P YRI_Factor <--> PSY_Factor ,774 ,060 12,922 *** YRI_Factor <--> ILO_Factor ,705 ,058 12,218 *** ILO_Factor <--> PSY_Factor ,833 ,065 12,914 *** e13 <--> e12 ,465 ,044 10,472 *** Modification Indices (Group number 1 - 1st_O_3F_CFA_final) Covariances: (Group number 1 - 1st_O_3F_CFA_final) M.I. Par Change Variances: (Group number 1 - 1st_O_3F_CFA_final) M.I. Par Change Regression Weights: (Group number 1 - 1st_O_3F_CFA_final) M.I. Par Change Unstandardized estimates

27. OPPIMISEN ILON CFA-MALLI (mittamalli) Muuttujaparien korrelaatioresiduaalit (mallin korrelaatio – havaittu korrelaatio (Kline 2016, 251–252), ovat helposti tulkittavissa, sillä korrelaatioiden itseisarvot, jotka ylittävät 0,10, saattavat ilmaista huonoa ennustekykyä tai väärin muodostettua mallia (Kline 2016, 252–253). Unstandardized estimates

28. OPPIMISEN ILON CFA-MALLI (mittamalli) Standardoidut residuaalit ovat mallin kovarianssit jaettuna keskivirheellä (ratios of covariance residuals over their standard errors). Nämä noudattavat normaalijakaumaa (mikäli malli on oikein) ja z-testin absoluuttisen arvon ollessa suurempi kuin 2, on mallissa jotakin vikaa. Unstandardized estimates

29. OPPIMISEN ILON RAKENNEYHTÄLÖMALLI Regression Weights Estimate S.E. C.R. (P) ILO_Factor <--- PSY_Factor ,743 ,095 7,810 *** ILO_Factor <--- YRI_Factor ,155 ,094 1,651 ,099 Standardized Regression Weights Estimate ILO_Factor <--- PSY_Factor ,780 ILO_Factor <--- YRI_Factor ,152 Covariances: Estimate S.E. C.R. (P) YRI_Factor <--> PSY_Factor ,774 ,060 12,922 *** e12 <--> e13 ,465 ,044 10,472 *** Correlations: Estimate YRI_Factor <--> PSY_Factor ,862 e12 <--> e13 ,544

30. HTMT-RATIO MAX 0,85-0,95

31. HTMT-RATIO (VARMISTUSLASKENTA:)

32. OPPIMISILMAPIIRI = 2nd order G-faktori  Toisen kertaluvun faktori

33. Tutkimuksen rakenneyhtälömallin kehittämisen polku Rakenne-yhtälö- malli CFA-mallin arviointi - Local-fit & global-fit hyvyyden sopivuusindeksit, residuaalit Teoria - ilmiöt, mittarit Teoriasta käytäntöjä - oppiScrum SEM Sisäinen testaus Vaihtoehtoisten mallien testaamista: teorian ja tilastollisten testien läpikäyntiä Alustavat tutkimuskysymykset Sisäinen testaus Aineiston keruu - ilmiöt, mittarit CFA -malli CFA Aineistoanalyysit - ilmiöt, mittarit Määrittäminen MalliX Sisäinen testaus Paradigmat - näkökulmia Ilmiöiden kuvaamiseksi MalliY Tulosten raportointi - teoria, metodit, tulokset, pohdinta. Ulkoinen testaus

34. 5. Tutkimustehtävän ongelmat ja ratkaisut Muilla tilastollisilla menettelytavoilla ratkaistut ongelmat Tutkimusongelma 7a: Pysyvätkö oppimisen ilon tuntemukset muuttumattomina 10 viikon tarkastelujaksolla? EIVÄT PYSY! Tutkimusongelma 7b: Pysyvätkö psykologisen omistajuuden tuntemukset muuttumattomina 10 viikon tarkastelujaksolla? PYSYVÄT! Tutkimusongelma 7c: Pysyvätkö yrittäjämäisen oppimisen tuntemukset muuttumattomina 10 viikon tarkastelujaksolla? PYSYVÄT! SEM-analyysin perusteella ratkaistut ongelmat Tutkimusongelma 1: Minkälainen on SEM-analyysiin perustuva tilastollisesti hyväksyttävä malli, joka kuvaa oppimisen ilon, oppimisen psykologinen omistajuuden sekä yrittäjämäisen oppimisen (IPY-ilmiöiden) vuorovaikutuksia ja riippuvuuksia? MALLI on luotettava! Tutkimusongelma 2: Onko oppimisen ilon, oppimisen psykologisen omistajuuden ja yrittäjämäisen oppimisen kesken osoitettavissa riippuvuuksia eli korrelaatiota? KYLLÄ! Tutkimusongelma 3: Onko olemassa jokin yleinen ja yhteinen tekijä, joka vaikuttaa oppimisen iloon, oppimisen psykologiseen omistajuuteen ja yrittäjämäiseen oppimiseen? KYLLÄ ON! Tutkimusongelma 4: Vaikuttaako oppimisen psykologinen omistajuus oppimisen iloon? KYLLÄ! Tutkimusongelma 5: Vaikuttaako yrittäjämäinen oppiminen oppimisen iloon? EHKÄ! Tutkimusongelma 6: Vaikuttaako yrittäjämäinen oppiminen oppimisen psykologiseen omistajuuteen? KYLLÄ!

35. Tulosten perusteella, voidaan väittää, että • oppimisen iloa koetaan kun saa tukea opintoihin ja oppimiseen, kun itse viihtyy ja muut viihtyvät, kun mielestään kehittyy ja kun ongelmaratkaisutaidot paranevat. • oppimisen psykologista omistajuuttakoetaan kun (oppimis)tehtävät ovat omakohtaisia ja itselleen sopivia, kun kuuluu ryhmään, kun suunnittelee omaa työtään, kun toteuttaa tehtäviä itseään varten, kun luottaa itseensä ja tuntee oppivansa mitä vain. • yrittäjämäistä oppimistakoetaan kun viihtyy uusien asioiden parissa, kun haluaa nähdä, kokea ja kehittää jotain uutta, kun panostaa haastaviin tehtäviin, kun tunnistaa osaamisensa ja kun on halukas oppimaan uutta. • näihin ilmiöihin vaikuttaatoisen kertaluvun faktori, jota kutsutaan oppimisen ilon ilmapiiriksi.

36. SEM- analyysin tulos Opettaja DIDAKTINEN KOLMIO DIDAKTINEN SUHDE Opettajan suhde sisältöönon asiantuntemusta, aineenhallintaa ja oppimistavoitteiden määrittämistä • Opettajan ja oppijan pedagoginen suhde • on vuorovaikuttamista Opettaja ohjaa ja tukee, opettaa oppimaan, sekä mahdollistaa toimintaa Oppija kokee oppimisen iloa, oppimisen psykologista omistajuutta sekä yrittäjämäisen oppimisen tunteita Oppimisen ilon ilmapiiri Oppimis- tapahtuman konteksti • Opettajan didaktinen suhde liittyy opetuksen tavoitteisiin ja oppijan toimintaan • Oppijan suhde sisältöön on toimintaa, jota ovat opiskeleminen ja oppiminen Sisältö Oppija

37. SEM- analyysin tulos Opettaja VUORO-VAIKUTUS- SUHDE Opettajan suhde sisältöönon asiantuntemusta, aineenhallintaa ja oppimistavoitteiden määrittämistä • Opettajan ja oppijan pedagoginen suhde on vuorovaikuttamista Oppija kokee oppimisen iloa, oppimisen psykologista omistajuutta sekä yrittäjämäisen oppimisen tunteita Opettaja ohjaa ja tukee, opettaa oppimaan, sekä mahdollistaa toimintaa Oppimis- ilmapiiri Oppimisen ilo • Opettajan didaktinen suhde liittyy • opetussuunnitelman tavoitteisiin ja oppijan toimintaan • Oppijan suhde sisältöön on toimintaa, jota ovat opiskeleminen ja oppiminen Oppija Sisältö

38. OPPIMISEN ILON ILMAPIIRIN 13 KESKEISTÄ SEIKKAA Oppimisen ilo näkyy kun oppijaa 1 ohjataan tukemalla opintoja ja oppimista 2 ohjataan huolehtimaan omasta ja muiden viihtymisestä 3 ohjataan tunnistamaan oma kehittyminen ja taitojen paraneminen Oppimisen psykologinen omistajuus näkyy kun oppijalle 4 opetetaan tehtävillä ja esimerkeillä, jotka vastaavat oppijan omia lähtökohtia 5 opetetaan toimimaan ryhmässä ja ryhmätyön taitoja 6 opetetaan suunnittelemaan työtä ja tehtävien tekemistä 7 opetetaan tunnistamaan tehtävien yhteys omaan elämään 8 opetetaan oppimiaan omista onnistumisista luottamuksellisessa ilmapiirissä 9 opetetaan oppimaan oppimista ja opettelemaan vaikeitakin asioita Yrittäjämäinen oppiminen näkyy kun oppijalle 10 mahdollistetaan uusien ratkaisujen kokeilu 11 mahdollistetaan uusiin asioihin tutustuminen 12 mahdollistetaan sopivan haastavat tehtävät 13 mahdollistetaan oman osaamisen tunnistaminen ja uusien taitojen opettelu

39. OPPILAITOKSEN KEHITTÄMISEN KESKEISET SEIKAT • Tutkimuksen tuloksen perusteella voisi ajatella, että oppilaitoksen työskentelyilmapiiriin voitaisiin vaikuttaa kun • kannustetaan, tuetaan ja ohjataan myönteisessä hengessä, jotta voi toteuttaa itseään ja voi löytää jotain uutta. • työskennellään sopivien tehtävien parissa, osallistutaan ryhmän toimintaan, tehdään itselle merkityksellistä työtä ja suunnitellaan sekä toteutetaan omaksi koettuja tehtäviä. • on mahdollisuus kokeilla, nähdä, kokea ja kehittää uutta, panostaa haastaviin tehtäviin ja näyttää oma osaamisensa.

40. ILON KEHITTÄMISEN 4 JATKOPROJEKTIA (JATKOTYÖEHDOTUKSIA) Jot2Scrum (jot = juuri oikeaan tarpeeseen): OppiScrum-menettelytavan kehittäminen oppilaitoksissa myös yhteistoiminnallisen johtamisen apuvälineeksi. Tämän kehittämistyön voisi yhdistää oppiScrum-toimintatapaan, jolloin se ikään kuin jalkautuisi kaikkeen toimintaan. Painopiste olisi johtamiskulttuurin muutos yhteistoiminnallisin menetelmin työn ja oppimisen iloa edistäväksi. Joy4Edu: Mitataan oppimisen ilon vaikutuksia keskeyttämisiin ja läpäisyn edistämiseen. Ope2Scrum: Opettajien pedagogisen ja didaktisen yhteistoiminnallista ajattelua syventävän toimintakulttuurin luominen. Opetuksen kehittämisen lähtökohtana olisivat esitetyt oppimisen ilon ilmapiirin keskeiset tekijät ja toteutus noudattaisi oppiScrum-menettelytapoja. Oppi2Scrum: Tutkimuksen tiedonkeruun rakennetta voisi helposti yksinkertaistaa ja luodun mallin avulla kehittää tekoälysovellukseksi, joka palvelisi suoraan opinto-ohjausta, psykologien ja kuraattoreiden työtä sekä ryhmänohjaajien toimia keskeyttämisen ehkäisyssä ja läpäisyn edistämisessä .

41. PEDAGOGINEN JA DIDAKTINEN SUHDE Oppimisen ilon ilmapiiri Oppija kokee oppimisen iloa, oppimisen psykologista omistajuutta sekä yrittäjämäisen oppimisen tunteita Opettaja ohjaa ja tukee, opettaa oppimaan, sekä mahdollistaa toimintaa Oppimisen ilo Oppimisen psykologinen omistajuus Yrittäjämäinen oppiminen Otto Burman

42. TULOKSET KÄSITE- MÄÄRITYKSET SEM-ANALYYSIN ANTI JOHTOPÄÄTÖS Oppimisen ilo FAKTORIT • Ilmiöihin vaikuttaatoisen kertaluvun faktori, • jota kutsutaan oppimisen ilon ilmapiiriksi. • Oppimisen iloa koetaan, kun saa tukea opintoihin ja oppimiseen, kun itse viihtyy ja muut viihtyvät, kun mielestään kehittyy ja kun ongelmaratkaisutaidot paranevat. • Oppimisen psykologista omistajuuttakoetaan kun (oppimis)tehtävät ovat omakohtaisia ja itselleen sopivia, kun kuuluu ryhmään, kun suunnittelee omaa työtään, kun toteuttaa tehtäviä itseään varten, kun luottaa itseensä ja tuntee oppivansa mitä vain. • Yrittäjämäistä oppimistakoetaan, kun viihtyy uusien asioiden parissa, kun haluaa nähdä, kokea ja kehittää jotain uutta, kun panostaa haastaviin tehtäviin, kun tunnistaa osaamisensa ja kun on halukas oppimaan uutta. ILO Oppimisen psykologinen omistajuus PSY Yrittäjämäinen oppiminen YRI Otto Burman, 2019

43. Tutkimuksen tuloksia Oppimisen ilon mittarin keskeisinä tekijöinä ovat ilo, omistajuus sekä yrittäjämäinen toiminta Oppimisen ilo ILO ILMAPIIRI OPPIMIS- Oppimisen psykologinen omistajuus PSY Yrittäjämäinen oppiminen YRI Käsitemääritykset Indikaattorit ja faktorit Otto Burman, 2019