Kouluttava työ – oppisopimuskoulutuksen paradigma Veikko Määttä

1. Kouluttava työ – oppisopimuskoulutuksen paradigma Veikko Määttä

2. KOULUTTAVA TYÖ –OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN PARADIGMAVeikko Määttä • Tutkimuksen taustaa • Työssäoppimisen lanseeraaminen Suomessa 1998-2004 • Vierailu Australiassa syksyllä 1998 • Tutustuminen kansainvälisiin työssäoppimisen tutkimuksiin • ”Sopimus” käsitteenä oppisopimuskoulutuksessa edellyttää yhteistä näkemystä • Nimi: • Kouluttava työ –oppisopimuskoulutuksen paradigma • (The Educative Work – The Paradigma of Apprenticeship Training)

3. OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN KUVAUS • Engl. käsite Apprentice peräisin sanasta to apprehend • – ymmärtää, muodostaa merkitys (to apprise – tiedon muodostaminen) • Oppisopimuskoulutus transformaalisena ja funktionaalisena prosessina • transformaalinen: siirtyminen työelämään, kohoaminen tutkintotasolla • funktionaalinen: vuorotteleva ja integroitu koulutusjärjestely • Oppisopimuskoulutus myös osana teollisuus- ja työmarkkinasuhteita • Kansainvälinen koulutusjärjestelmä • Nykyisin integroitu koulutusjärjestelmä (Suomessa näyttötutkintoperusteinen) • from the educatice family to (paid)community of practice • tärkeää tekemällä oppiminen, asiantuntijaohjaus (työpaikkaohjaaja / opettaja) ja ammatillinen laaja-alaisuus • Kolme ominaispiirrettä (Fuller ja Unwin) : Vastuut ja velvollisuudet, yhteisö ja integraatio.

4. Sopimusperusteisuus Yhteisöllisyys Integraatio OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN PARADIGMAOppisopimuskoulutuksen pedagoginen malli

5. Sosiaalinen yhteisö Opetusministeriö, koti Alueellinen yhteisö Koul.järjestäjä Kehittäjät, tutkijat Ammatillinen yhteisö Oppilaitos Pedagoginen yhteisö Työpaikka Yhteisöllisyyden tasot – (Paid)CoP

6. Sopimusperusteisuus Moraalinen työsopimus Integroituvuus HK Sopimuk-sen peruste Laatu-ohjaus Horisontaalinen integraatio Vertikaalinen integraatio

7. Tutkimusongelmat • Pääongelmat: • Ongelma 1: Kouluttaako työ? Osaamisen kehittyminen ja tutkinnon suorittaminen. • Ongelma 2: Mitkä ovat eri osapuolten näkemykset oppisopimuskoulutukseen liittyvästä työpaikalla ja oppilaitoksessa tapahtuvasta koulutuksesta ja miten he arvioivat yhteistyön toimivuutta? • Ongelma 3:Voidaanko tutkimuksen kohdejoukon näkemyksistä muodostaa keskeisiä oppisopimuskoulutuksen piirteitä kuvaava pedagoginen malli?

8. TUTKIMUSASETELMA OPPISOPIMUS- KOULUTUKSEN TIETEELLINEN PARADIGMA Sopimusperusteisuus Yhteisöllisyys Integraatio OSAAMISEN KEHITTYMINEN TUTKINNON SUORITTAMINEN TYÖPAIKKA KOULUTUSYMPÄRISTÖNÄ 12 muuttujaa OPPISOPIMUS- KOULUTUKSEN UUSI PARADIGMA ( AMOS-MALLITUS) KOULUTUKSEN INTEGRAATIO 12 muuttujaa OPPILAITOS KOULUTUSYMPÄRISTÖNÄ 8 muuttujaa

9. Aineisto ja metodit (osaamisen kehittyminen ja tutkinnon suorittaminen) • Vuoden 2004 opetushallituksen tilastot • Läpäisykertoimien vertailu: Opetussuunnitelmaperusteinen koulutus / oppisopimuskoulutus (yli 100 aloittanutta / vuosi) • Tiedot vertailussa oppisopimuskoulutuksen läpäisykertoimen kautta järjesteltynä

10. Perustutkintoon johtavan oppisopimuskoulutuksen läpäisyasteet 1.1.2001 – 31.12.2004, aloittaneita vuonna 2001 vähintään 100

11. Aineisto ja metodit (kysely) • Oulun seudulla 2001 oppisopimuskoulutuksen päättäneet opiskelijat • Oppisopimuskoulutuksessa 2001 mukana olleet Oulun seudun opettajat • Oppisopimuskoulutuksessa 2001 alueella toimineet työpaikkakouluttajat

12. TUTKIMUKSEN VALIDITEETTI JA RELIABILITEETTI (kysely) • Validiteetti • Muuttujat kyselyyn sisältöanalyysiin ja alustavaan mittaukseen perustuvasta kyselystä. • Kyselylomakkeen tarkastelu asiantuntijoilla. • Muuttujien arvioitu merkitys korkea keskiarvoina. • Erot näkemyksissä suhteellisen vähäisiä. • Faktorianalyysin tulokset vahvistivat kysymysten ryhmittelyä. • Reliabiliteetti • Rakenneyhtälömallin tulokset samanlaisia kuin faktorianalyysissä.

13. Esimerkki tuloksista. Työpaikalla tapahtuvan koulutuksen merkitys

14. Työpaikalla tapahtuvan koulutuksen merkitys

15. Työpaikalla tapahtuvan koulutuksen merkitys

16. Ryhmien näkemysten erojen tarkasteluaOppilaitos oppimisympäristönä oppisopimuskoulutuksessa • Oppilaitosta oppimisympäristönä oppisopimuskoulutuksessa pidettiin hyvin tärkeänä (X=4.37). • Opiskelijoiden mielestä se, että oppilaitoksessa opetetaan taitoja vähemmän kiireisessä ympäristössä oli tärkeämpää kuin muilla ryhmillä (p=.000). Samoin se, että opetetaan käytännön taitoja myös oppilaitoksessa(p=.006). • Ikäryhmässä 25- 40 –v. pidettiin oppilaitosta tärkeämpänä kuin muissa ikäryhmissä. Teorian opetuksessa oppilaitoksen rooli oli myös tärkeä. • Työttömänä olleet opiskelijat arvioivat oppilaitoksen merkitystä opiskelussa työsuhteessa olleita suurempana. • Työpaikkakouluttaja –koulutuksen saaneet sekä muuta ohjauskoulutusta saaneet pitivät ei-ohjaaja –koulutusta saaneita tärkeämpänä sen, että oppilaitos opettaa myös alan perustaitoja. • Erityisesti sosiaali- ja terveysalan opettajat korostivat muita enemmän sitä, että oppilaitos antaa laajan käsityksen toimialasta.

17. Ryhmien näkemysten erojen tarkasteluaTyöpaikka oppimisympäristönä oppisopimuskoulutuksessa • Työpaikkaa oppimisympäristönä oppisopimuskoulutuksessa pidettiin hyvin tärkeänä (X=4.63). • Opiskelijoiden mukaan tärkeää oppisopimuskoulutuksessa on olla muiden työntekijöiden apuna heidän työssään (p=.000). Työpaikkakouluttajat korostivat muita enemmän käytännön taitojen opettelua työpaikoilla (p=.002). Opettajien mielestä työpaikka motivoi opiskelijaa (p=.011). • Peruskoulutuksen jo omaavat pitivät muita tärkeämpänä mahdollisten virheellisten työtapojen korjaamista työpaikoilla (***) ja sitä, että työpaikka tarjoaa mahdollisuuksia harjaantumiseen. • Työttömänä olleet korostavat ammatin ohjaamisen merkitystä. • Opettajanaisten mukaan työpaikalla on se rooli, että se rakentaa luottamusta opiskelijan omaan osaamiseen, • Työpaikkakouluttaja –koulutus on yhteydessä arvioihin sikäli, että koulutuksen saaneilla korostuu näkemys siitä, että työpaikka auttaa opiskelijaa oppimaan tulevaisuuden roolinsa työntekijänä alalla.

18. Ryhmien näkemysten erojen tarkasteluaYhteistyö ja integraatio oppisopimuskoulutuksessa • Eroja näkemyksissä oli seuraavasti (opettajat): • Opettajien näkemyksien mukaan tärkeää oli, että opettajan ja työpaikan edustajan välillä oli hyvä kommunikaatio (p=.000) • Taitoihin liittyvää arvostelua oli myös työpaikoilla (p=.004). • Työpaikkaohjaajalla on mahdollisuus osallistus opetussuunnitelmatyöhön (p=.000). • Työpaikkaohjaaja tietää oppilaitoksen osuudesta (p=.000). • Huomiota voidaan kiinnittää kaikissa tuloksissa siihen, että opiskelijoiden ja työpaikkaohjaajien näkemykset olivat kauttaaltaan samanlaisia. Yleensä jos eroja oli, ne olivat opettajien ja muiden osapuolten näkemyksissä.

19. Auttaa opiskelijaa saavuttamaan tutkinto ,39 e08 Motivaatio Päivittää ja täydentää oppilaitoksen antamaa opetusta ,41 e09 Motivoida opiskelijaa työhön e10 ,44 e06 Tarjota mahdollisuuksia harjaantumiseen, jota ei opeteta oppilaitoksessa ,41 Harjaan-tuminen e12 Auttaa opiskelijaa ymmärtämää työpaikan toimintatavat ja prosessit ,33 Olla työntekijöiden apuna heidän työssään ,32 e03 Rakentaa opiskelijan luottamusta omaan osaamiseensa ,45 e04 Itse-luottamus e05 Korjaa mahdolliset virheet, aikaisemmin opitut työskentelytavat ,35 Rakenneyhtälömalli:TYÖPAIKKAKOULUTUKSEN MERKITYSKolmen faktorin ratkaisu ,63 ,64 ,66 ,55 ,64 ,67 ,58 ,69 ,56 ,67 Chi-square p.070 RMSEA p .044 GFI =p .967 ,60

20. Chi-square p.370 RMSEA p.000 GFI p.995 Rakenneyhtälömalli: TIETOPUOLISEN OPETUKSEN MERKITYSYhden faktorin ratkaisu Antaa opiskelijalle ,38 e18 ,61 laaja käsitys toimialasta ,67 ,45 Ammatillinen Täydentää työpaikalla e19 tapahtuvaa oppimista laaja - alaistuminen Laajentaa opiskelijan e20 ,67 tieto - ja taitoperustaa ,45

21. Opiskelijoihin taitoihin liittyvä arviointi/arvostelu tapahtuu myös työpaikalla ,48 e25 Asiantuntija-ohjaus Asiantunteva opettaja an-taa oppilaitoksessa opiske-lijalle ohjausta ja opetusta ,18 e26 Asiantunteva työpaikka-ohjaaja antaa työpaikalla tapahtuvaa ohjausta e27 ,67 e31 Työpaikkaohjaaja tietää siitä, mitä oppilaitoksessa tapahtuu ,67 Yhteinen tietous e32 Oppilaitoksen opettaja tietää siitä, mitä tapahtuu työpaikalla ,50 Työpaikkaohjaajalla on mahdollisuus osallistua opetussuunnitelmatyöhön ,56 e28 Kokonaisvastuu opiske-lijan opiskeluohjelmasta on oppilaitoksessa ,25 e33 Vastuun-kanto e35 Kokonaisvastuu opiskeluohjelmasta on koulutuksen järjestäjällä ,16 Rakenneyhtälömalli: YHTEISTYÖN MERKITYSKolmen faktorin ratkaisu ,69 ,42 ,82 ,31 ,82 ,27 ,71 ,56 ,75 ,50 Chi-square p.238 RMSEA p.028 GFI p.973 ,41

22. Yhteinen tietous Vastuunkanto Sopimusperusteisuus Asian-tuntija-ohjaus OSAAMISYHTEISÖ Kannustus Yhteisöllisyys Integraatio Ammatillinen laaja-alaisuus Itseluottamus Työssä harjaantuminen OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN UUSI PARADIGMAOppisopimuskoulutuksen pedagoginen malli

23. Pohdintaa • Oppisopimuskoulutuksen uudelleen käsitteellistämiseen tarvetta • ( tämä todettiin myös työssäoppimisen arviointiraportissa) • Työ kouluttaa: läpivirtaus kohtuullinen verrattuna muuhun ammatilliseen koulutukseen • Sopimusperusteisuus, yhteisöllisyys ja integraatio oppisopimuskoulutuksen ominaispiirteinä saa empiiristä tukea • Voidaan puhua eri osapuolten yhteneväisestä näkemyksestä: Oppisopimuskoulutuksen paradigmasta • Empiirisesti vahvistusta saaneen paradigman kautta voidaan suunnitella koulutusmuodon kehittämistyötä: • a) sopimuksellisuuden vahvistaminen, vastuunkanto • b) yhteisöjen toiminnan kehittäminen ja integrointi, • c) työssäharjaantumisen näkemys ja asiantuntijaohjauksen vahvistaminen, • d) laaja-alaistaminen on pitkälle oppilaitosten rooli (työpaikalla tapahtuva oppiminen, jota täydennetään …..!! ei vastaa nykyistä tilannetta) • e) aikarajatusta (time related) tutkinnon vaatimuksiin liittyvään tarkasteluun