Oppijan palvelukokonaisuus

1. Joonas Mäkinen Oppijan palvelukokonaisuus Korkeakoulujen valtakunnalliset IT-päivät 5.11.2013

2. Esityksen rakenne • Oppijan verkkopalvelut ja opintopolku.fi • Oppijan verkkopalvelut osana SADe-ohjelmaa • Palvelut

3. Oppijan verkkopalvelut Ilmoittautuminen ja haku esi- ja perus- opetukseen Haku perusopetuksen jälkeiseen koulutukseen Todennetun osaamisen rekisteri Haku korkeakouluihin www.opintopolku.fi Haku aikuis-koulutukseen Asiakas-palveluratkaisu HOPS - työkalu Rakenteiset ja sähköiset opetussuunnitelmat ja tutkinnon perusteet

4. yhdistää samaan osoitteeseen kansalaisille ja kaikkien koulutussektoreiden virkailijoille tarjottavat palvelut: • koulutus- ja hakutieto • sähköiset haut koulutuksiin • sähköisen asioinnin (tunnistautumalla eri tasoisia palveluita) • virkailijoiden palvelut (virkailijan sähköinen työpöytä) • jossa käsillä ajankohtaisviestintä, ohjeistus ja tiedotus sekä tarvittavat sovellukset, esimerkiksi tarjontatietojen päivitys, haku- ja valintarekisteri, opetussuunnitelmien ja tutkintojen perusteiden julkaisualusta

5. muuttaa koulutustarjonnan tarkastelua • saman alan eritasoinen koulutus löytyy aiempaa helpommin (mm. teemahaut) • eri koulutussektoreiden koulutustarjonta esitetään mahdollisimman yhdenmukaisesti; periaatteessa samat tiedot tallennetaan kaikilta eri koulutusasteilta • yhteishakujen ulkopuolisia hakuja näkyviin reaaliaikaisesti

6. palvelut rakennetaan vaiheittain, yhteiskäyttöisyys huomioiden • Kehittämisessä edetty perusopetuksen jälkeisen koulutuksen tarpeet edellä, siirtyminen korkeakoulujen erityistarpeisiin alkanut • Kehittäminen jatkuu ja uusia ominaisuuksia lisätään vaiheittain; ml. ohjausta tukevia toimintoja

7. Lisätietoa opintopolku.fi-palvelusta • Verkossa: • Opintopolku.fi • Oph.fi/oppijanpalvelut • Oph.fi/kshj • www.minedu.fi/OPM/Koulutus/koulutuspolitiikka/vireilla_koulutus/opiskelijavalinnat/ • Sähköpostilla: • kshj@oph.fi

8. Oppijan verkkopalvelut tehdään osana SADe-ohjelmaa kohti hallitusohjelman ”koulutuksen sähköistä sivistyskeskusta”

9. SADe-ohjelma (VM) - Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelma Yhtenäiset toteutusperiaatteet • Hyödynnetään yhteisiä avoimia rajapintoja ja palveluita sekä hyviä käytäntöjä • Kehitetään organisaation toimintatapoja • Tehdään tiivistä yhteistyötä muiden kehityshankkeiden kanssa • Ohjelman hallintamalli ja kustannushyötylaskenta • SADe -arkkitehtuuritarkastelu • Noudatetaan yhteisiä toimintamalleja Kansalliset kielet, avoin lähdekoodi, tietosuoja, esteettömyys, ICT:n ympäristövaikutusten huomioiminen, vuorovaikutus käyttäjien ja markkinoiden kanssa

10. Opetushallituksessa tehtävien palvelujen toteuttamisen periaatteet • Arkkitehtuurilähtöinen kehittäminen • Palvelukeskeinen arkkitehtuuri (SOA) – yksi asia yhden kerran • Avoimen lähdekoodin ohjelmistot ja linsenssointi • Avoimet rajapinnat ja avoin data • Yhteiskäyttöiset palvelut • Ketterät menetelmät

11. Tulokset julkaistaan • Hankkeessa tuotettu arkkitehtuuridokumentaatio https://confluence.csc.fi/display/kshj/Arkkitehtuuri • Määrittelyt löytyvät: https://confluence.csc.fi/display/oppija/ • Avoimen lähdekoodin julkaisu osoitteessa: http://www.github.com/opetushallitus(yhtenäinen malli julkaisemiseen on työn alla) • Yhteentoimivuus.fi –portaalin hyödyntäminen • OHA-kirjasto? • Kansallinen palveluhakemisto?

12. Oppijan palvelukokonaisuuden palvelut Koulutustarjontatietojen hallintapalvelu, Koodistopalvelu, Tunnistaminen, yksilöinti, käyttöoikeudet, OID

13. ”Palvelukennot” 20+6

14. Koulutustarjontatietojen hallintapalvelu • Koulutustoimijat ja oppilaitokset tallentavat koulutustarjontatietonsa Oppijan palvelukokonaisuuteen • Tiedot voi joko päivittää näytöillä tai siirtää koulutustoimijan ja oppilaitoksen omasta tietojärjestelmästä • Koulutustoimijan ja oppilaitoksen on myös mahdollista siirtää tarjontatiedot omiin järjestelmiin • Tiedonsiirtopalvelussa sekä lähettäjän että vastaanottajan käyttämän koodiston tulee olla sama

15. Koulutustarjontaan tallennettavia tietoja käytetään valtakunnalliseen koulutustiedotukseen oppijoille ja viranomaisille, hakujen ja valintojen toteutukseen, seurantaan ja arviointiin sekä tilastointiin. • Palvelun tietoja välitetään myös kolmansille osapuolille (Kela, Tilastokeskus jne.)

16. Koulutustarjontatiedon tulee olla määrämuotoista, määrämittaista ja rakenteista, jotta oppija voi vertailla eri koulutuksia helposti keskenään • Useat koulutustarjontatiedot (mm. tutkinnot, tutkintonimikkeet, koulutusalat) tulevat koodistosta, jota virkailijat eivät voi muuttaa • Koulutustarjontatietoihin tallennetaan opetuskieli/-kielet, ja koulutuksen kuvaukset on kirjoitettava ainakin sillä/niillä. Lisäksi kuvauksia voi kirjoittaa millä tahansa kielellä

17. …teknisemmin • Koulutuksen järjestäjä voi tallentaa koulutustarjontansa palveluun haluamallaan tarkkuustasolla: tutkinnosta yksittäiseen opintoon • Koulutustarjonta voi muodostaa hierarkkisia kokonaisuuksia • Yhdestä koulutuksesta voi muodostaa useita hakukohteita tai useista koulutuksista voi muodostaa yhden hakukohteen (vrt. https://confluence.csc.fi/display/oppija/Koulutuksen+rakenne) • Virkailija voi kopioida Oppijan palvelukokonaisuudessa jo olevia koulutustarjontatietoja aikaisemmilta vuosilta ja kausilta tai toimipisteistä toisiin. Kopioinnissa sekä koulutukset että hakukohteet kopioituvat. • Koulutus ja hakukohde saavat OID-koodin, joka on yksilöivä tunniste (solmuavaruus toinen kuin esim. henkilöllä)

18. Koodistopalvelu ”Kaikki mikä ei ole vapaata tekstiä, on koodisto” • Perustuu JHS-työryhmän suositusluonnokseen ja sen yhteydessä tehtyyn ylätason vaatimusmäärittelyyn • Käsitellyt tiedot ovat pääosin koodistoja tai luokituksia • Palvelun avulla koodistoja voidaan jakaa ja hallinnoida keskitetysti

19. Palvelun keskeiset ominaisuudet • Koodistojen keskitetty hallinnointi • Koodistojen jakelu web-käyttöliittymän kautta ja ws-rajapinnan kautta • Koodistojen tuonti ulkoisesta lähteestä ym. metodikutsuja käyttäen • Mahdollisuus määrittää siirtotiedoston tyyppi ja merkistö

20. Mahdollisuus luoda hierarkkisia koodistoja, esim. aluejaot: maakuntien kunnat • Mahdollisuus luoda rinnasteisia koodistoja, esim. Kielikoodit RU = SV (sama merkitys, eri koodi) • Koodistojen ja koodien versionhallinta • Monipuoliset metatiedot

21. Koodisto-todellisuuden haasteita • On paljon yhteisiä koodistoja mutta ei yhteistä keskitettyä jakelukanavaa, eikä keskitettyä hallinnointia • Valtava määrä päällekkäistä ylläpitoa • Tiedot eivät ole automaattisesti yhteensopivia • Tiedon siirrettävyys kuitenkin edellyttää yhteisiä koodistoja

22. Tunnistaminen, yksilöinti, käyttöoikeudet • Henkilö tunnistetaan Oppijan palvelukokonaisuudessa • Henkilö yksilöidään Oppijan palvelukokonaisuudessa • Henkilö voi toimia hänelle Oppijan palvelukokonaisuuteen myönnettyjen käyttöoikeuksien rajoissa

23. Opintopolku-palvelussa henkilöllä voi olla vain yksi identiteetti jolla voi olla: useita tunnistautumistapoja, useita käyttäjätunnuksia, useita käyttöoikeuksia, useita rooleja.

24. Henkilön yksilöivä tunniste • HETU:nongelmia • Voi muuttua • Sen saaminen ulkomaalaisille kestää liian kauan • Sisältää tarpeetonta tietoa iästä ja sukupuolesta • SATU eli sähköisen asioinnin tunnistenumero • Korjaa osan HETU:n ongelmista, mutta ei kaikkia • Oppilaitosten omat opiskelijanumerot • Miten ulkomaalainen yksilöidään? • Nimi ei yksilöi henkilöä • Osoite, syntymäpaikka, syntymäaika, kansalaisuus, passinumero…

25. Oppijanumero on yksilöivä tunniste • Kaikki hakijat Suomessa yksilöidään, ja jokaiselle annetaan uniikki tunniste – oppijanumero • HETU:lliset yksilöidään automaattisesti ja näille annetaan oppijanumero • HETU:ttomien kohdalla tehdään virkailijatoimenpiteenä yksilöinti • Numero ei sisällä mitään tietoa oppijasta, se on vain yksilöivä koodi – siksi ei käytetä juoksevaa numeroa • Nykyiset vastineet HAREK/AMKOREK/YSHJ/KOULUTA-hakijanumerot yhdistetään oppijanumeroksi • Siirtyvät tiedonsiirtojen mukana jo nyt oppilaitoksiin yms. • Kaikki opintopolku.fi-käyttäjät saavat jo nyt yksilöivän oppijanumeron (OID)

26. Oppijanumeron teknistä sisältöä • Oppijanumero on rakenteellinen osa kansainvälistä OID-koodistoa • Periaatteessa luettavissa myös ulkomaisissa järjestelmissä • Luo uusia mahdollisuuksia kansainvälisen liikkuvuuden tueksi • Oppijanumeron viimeinen numero on tarkistusmerkki • IBM Check 137 käytössä mm. viitenumeroissa, henkilökortissa • Tarkistuskoodi estää lyöntivirheitä • Oppijanumero kokonaisuudessaan (1.2.246.562.24.)10000000009 – (1.2.246.562.24.)99999999990

27. OID – avain onneen? • OID-standardi on kansainvälinen • Liittyy osaksi kv-standardia: ISO OID-hierarkia • JHS 159 ohjeistaa OID-yksilöintitunnuksen käytöstä • OID on hierarkkinen koodi, jonka loppuosa on Oppijanumero/koulutuskoodi/hakukohdekoodi jne. • Tiedonsiirroissa siirretään aina koko numerorimpsu • OPH:lle on myönnetty oma puu 1.2.246.562 • Henkilön yksilöintiin alipuu 1.2.246.562.24.[oppijanumero] • OID:ia voidaan käyttää Oppijan palvelukokonaisuudessa yksilöintiin: oppija, koulutus, hakukohde, organisaatio jne.

28. ITU-T ISOjoint-iso-itu-t 1 2 0 OID-hierarkia 1 2 3 0 standardi ylläpito jäsenvaltio jäsenorganisaatio … 246 250 826 … 840 … 36 Australia Suomi Ranska UK USA … … … 277 344 551 562 10 Y-tunnus Elisa Tilastokeskus ValviraOpintohallinto 10 24 11 16 organisaatio asiakirja laskutus henkilö 34397748046 Oppijanumero 1.2.246.562.24.34397748046

29. Kiitos! kshj@oph.fi http://www.oph.fi/kshj/ ”Meiltähän tämä käy”