Oppijan verkkopalvelukokonaisuus JHS-suositus KA:sta

1. Oppijan verkkopalvelukokonaisuusJHS-suositus KA:sta Tilannekatsaus RAKETTI KA-pilotti ohjausryhmä 5.5.2010 Tommi Oikarinen, VM

2. SADe Oppijan verkkopalvelukokonaisuus

3. SADe-ohjelman palvelukokonaisuudet 1. Oppijan palvelukokonaisuus 2. Kansalaisen osallistumisympäristö 3. Oma terveys/ omahoito-palvelukokonaisuus 4. Kansalaisen hyvinvointipalvelusuunnittelu 5. Rakennetun ympäristön ja asumisen palvelukokonaisuus 6. Työnantajan palvelukokonaisuus 7. Yrityksen perustajan palvelukokonaisuus 3

4. Oppijan palvelukokonaisuus Opinto-suunnitelmat Luku-järjestykset / Resurssien varaukset Tutkinto jakurssiarviointi Kodin ja koulun / yhteisönvuorovaikutus Opiskelijatiedot Osaamispää-omarekisteri /Sähköinen CV Koulutustilastot Arviointi –ja tutkimustiedot Työelämän tiedot Tietovarastot Oppija Oppijan palvelut Oppijan tietopalvelut Oppijan tuki- ja neuvontapalvelut Hakeutujan tietopalvelut Oppijan sisältöpalvelut Opintoihin hakeminen Opinto- ja uraohjaus Opintojen aikaisettukipalvelut ”Opinto-netti” Opetussuunnitelmaym. kuvaukset Opintojen- seuranta / Opintokortti Opinto-tarjotin Oppimateriaali-palvelu / Verkko-opetus Hyvinvointi-palvelut Opintojenrahoitus / etuudet Henkilökohtainen opintosuunnitelma Oppija, Koulutuspalveluidenjärjestä / tuottaja Tietovarantopalvelut Opetuksen järjestäminen Opintohallinnon palvelut Ensimmäisessä vaiheessa toteutettavat palvelut Ohjaus- ja johtamisjärjestelmä Opetustoimen sähköinenasiakirjahallinta Seuraavissa vaiheissa toteutettavat palvelut Palvelua ei toteuteta palvelukokonaisuudessa (muutostarpeet tulee kuitenkin ottaa huomioon) Toteutustapa: Hajautettu Keskitetty

5. Oppijan palvelukokonaisuuden tukipalvelut* Palveluun ohjaus (yhteiset palvelut) Yhteisettekniset palvelut Oppijan palvelut Opetuksen järjestäminen Tietovarantopalv. Yhteisetalustapalvelut Organisaation toiminnalliset tukipalvelut Yhteisettietojärjestelmäpalvelut Organisaation tekniset tukipalvelut = toteutetaan/kehitetään SADe ohjelmassa = olemassa oleva yhteinen tukipalvelut Yhteiset tietovarantopalvelut = muualla kehitteilla oleva yhteinen tukipalvelut = puuttuva yhteinen tukipalvelut * Oppijan palvelukokonaisuudessa ei toteuteta tässä kuvattuja tukipalveluita, vaan se hyödyntää muualla kehitettyjä toteutuksia Sähköinen palvelualusta VTJ Valtionhallinnonintegraatio-palvelu Veronpalvelut Sähköinen julkaisuratkaisu Tunnistaminen Käyttövaltuus-hallinta Aikaleima-palvelu Julkishallinnonasiointitili YTJ Virtu Asiakkuuden-hallinta Tietovarasto & BI KDK VAPA (arkistointi) KTJ eAMS, sähköinenasianhallinta Paikkatiedot OPH:npalvelut Työntekijänsähköinentyöpöytä Vetuma Sähköinenallekirjoitus Suomi.fi Hinnoittelu & taloushallinnonratkaisut Yritys-Suomi.fi Katso Henkilöstö-hallinnonratkaisut Tapahtumaloki Kelanpalvelut Integraatio-ratkaisu

6. Koulutuksen järjestäjän palveluympäristö Julkishallinnon asiointiportaali Julkishallinnon asiointitili Oppijan palvelu- kokonaisuudessa kehitettävä palvelut Kansalliset palvelut Kunnan asiointiportaali Internet-intranet Sähköinen työpöytä Asiointialustan tekniset peruspalvelut Opintoihin hakeutuminen SADe ohjelmassa kehitettävä tukipalvelu Personointitiedot Kalenteri Lomakkeet Opintonetti Julkaisunhallinta Tiedotteet, uutiset Asiointitili, asioinnin perustoiminnot Opintotarjotin Palveluohjauksen säännöstö Prosessimoottori OPH TEM SOA-palvelukatalogi Kela ESB-integraatioväylä Verohallinto Tekniset tukipalvelut Oppijan palvelut Koulutuksen järjestäjän palvelut Yhteiset palvelut VAPA Asianhallinta, eAMS Tunnistaminen Opiskelijatiedot Opintojen seuranta Asiakkuudenhallinta Käyttövaltuushallinta Opetuksen suunnittelu Kansalliset tukipalvelut Henkilökohtainen opintosuunnitelma Lukujärjestys Sähköinen allekirjoitus Hinnoittelu, maksaminen Vetuma Tutkinto- ja kurssiarviointi Hakupalvelut Hyvinvointipalvelut Suostumusten ja valtuutusten hallinta Virtu Kodin ja koulun vuorovaikutus Aikaleimapalvelu Resurssivarausten hallinta Tapahtumaloki Asiakasprofiilin hallinta Perustietovarannot Osaamispääoma- rekisteri BI Palvelurajapinta Palvelurajapinta Palvelurajapinta Palvelurajapinta VTJ OpiskelijatMDS HR Operatiivinen järjestelmä Taloushallinto DW PalvelutMDS ToimijatMDS DokumentitMDS YTJ DB DB DB KDK

7. Opetustoimen / KA-kohdealue Arkkitehtuuriperiaatteet Sidosarkkitehtuurit, rajaukset ja reunaehdot Tietoturvatarpeet ja -periaatteet SOA-linjaukset Toiminta-arkkitehtuuri Tietoarkkitehtuuri Tietojärjestelmä-arkkitehtuuri Teknologia-arkkitehtuuri Käsitteellinen taso - MITÄ Strategia Käsitemalli Tietojärjestelmäpalvelut Teknologiapalvelut Palvelut Sidosryhmät, roolit Palvelut-käsitteet -matriisi Looginen Taso - MITEN Prosessikartta Tietomallit Loog. järjestelmäjäsennys Teknologiakomponentit Prosessikuvaukset Loogiset tietovarannot Järjestelmät-tiedot matriisi Järjestelmät-prosessit matriisi Valvonta- ja hallinta-arkkitehtuuri Prosessit-tiedot matriisi Integraatioperiaatteet (sis. liittymät) Fyysinen taso - MILLÄ Integraatioratkaisut (sis. rajapinnat) Fyysiset tietovarannot Fyys. järjestelmäsalkku Verkkokaavio Sanastot Teknologiasalkku Sijoituskaavio Standardit

8. Opetustoimine KA

9. Oppijan verkkopalvelun viitearkkitehtuuri

10. Arkkitehtuurin rakenne Kaikille yhteiset Arkkitehtuurimenetelmä Arkkitehtuurin hallintamalli Opetustoimi Opetustoimea koskevat arkkitehtuurilinjaukset Koulutusaste Perusopetuksenarkkitehtuurilinjaukset Toisen asteen opetuksenarkkitehtuurilinjaukset Aikuisopetuksenarkkitehtuurilinjaukset Korkeakoulujen arkkitehtuurilinjaukset Opetustoimen arkkitehtuuri Opetustoimen arkkitehtuuri Opetustoimen arkkitehtuuri Opetustoimen arkkitehtuuri Opetuksen / koulutuksen järjestäjä Koulun (koulutuksen tuottajan) erityispiirteet huomioiva arkkitehtuuri Perusopetuksen arkkitehtuuri Opetustoimen arkkitehtuuri

11. SADe Oppijan verkkopalvelut – projektin tuotokset

12. Esiselvityksen aikataulu

13. JHS kokonaisarkkitehtuurimenetelmä

14. JHS Kokonaisarkkitehtuurimenetelmä -suositus • Suosituksessa määritellään menetelmä, jolla voidaan kuvata ja kehittää organisaation kokonaisarkkitehtuuria, sekä opastetaan laatimaan kokonaisarkkitehtuurin eri osa-alueiden kuvaukset. • Suositus on osa ICT-palvelujen kehittäminen –suositussarjaa

15. ICT-palvelujen kehittäminen -suositussarja (JHS)

16. JHS Kokonaisarkkitehtuurimenetelmän synty • ValtIT:n ja KuntaIT:n kokonaisarkkitehtuurimenetelmät on yhdistetty yhdeksi yhteiseksi julkishallinnon kokonaisarkkitehtuurimenetelmäksi. • Työ käynnistyi JHS-työryhmän aloituskokouksella 8.4.2009, sen jälkeen on pidetty seitsemän työkokousta, viimeisin tammikuussa 2010 • JHS-työryhmässä jäseniä Kuntaliitosta, Tampereen kaupungista, Helsingin kaupungista, Pirkanmaan sairaanhoitopiiristä, Tiehallinnosta, Puolustusvoimista ja Valtiovarainministeriöstä • työryhmän JHS-koordinaattori/editori Netum Oy:stä • Palautekierros 4.-26.3.2010 • sen jälkeen palautteiden läpikäynti ja suositusluonnoksen päivitys • palautepyyntö ja linkit palautelomakkeelle sekä dokumentteihin löytyvät osoitteesta: • http://www.jhs-suositukset.fi/web/guest/palautepyynto_04032010 • Suosituksen julkaisu vuoden 2010 keväällä.

17. JHS Kokonaisarkkitehtuurimenetelmä • 4 Arkkitehtuuriohjattu organisaation kehittäminen • 4.1 Johdatus kokonaisarkkitehtuurikehittämiseen • 4.2 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelun hyödyt • 4.3 Organisaation toiminnan kehittämisen sykli • 5 Arkkitehtuurikehys • 5.1 Johdatus arkkitehtuurikehykseen • 5.2 Kokonaisarkkitehtuurin näkökulmat • 5.3 Kokonaisarkkitehtuurin käsitteelliset tasot • 5.4 Kokonaisarkkitehtuurin hierarkiatasot • 6 Kokonaisarkkitehtuurin suunnitteluprosessi • 6.1 Tavoitetilan hahmotus ja rajaaminen • 6.2 Kokonaisarkkitehtuurin nykytilan kuvaus • 6.3 Kokonaisarkkitehtuurin tavoitetilan suunnittelu • 6.4 Toimeenpanon suunnittelu • 7 Arkkitehtuurikuvausten tuottaminen • 7.1 Arkkitehtuuriperiaatteet ja linjaukset • 7.2 Nykytila ja tavoitetila • 7.3 Standardit • 7.4 Toiminta-arkkitehtuurin suunnittelu • 7.5 Tietoarkkitehtuurin suunnittelu • 7.6 Tietojärjestelmäarkkitehtuurin suunnittelu • 7.7 Teknologia-arkkitehtuurin suunnittelu

18. Arkkitehtuurikuvausten tuottaminen • 7.6 Tietojärjestelmäarkkitehtuurin suunnittelu • Looginen järjestelmäjäsennys • Tietojärjestelmäpalvelut • Tietojärjestelmäsalkku • Tietojärjestelmäkartta • Tietojärjestelmäarkkitehtuurin kuvausmatriisit • 7.7 Teknologia-arkkitehtuurin suunnittelu • Teknologiapalvelut • Teknologiakomponenttikuvaus • Integraatioratkaisut • Fyysiset tietovarannot • Sijoituskaavio • Verkkokaavio • Teknologiasalkku • 7.4 Toiminta-arkkitehtuurin suunnittelu • Organisaation toiminnan tavoitteet • Asiakkaiden ja sidosryhmien kuvaaminen • Palveluiden kuvaus • Prosessien kuvaaminen • Organisaatiorakenteiden kuvaus • 7.5 Tietoarkkitehtuurin suunnittelu • Käsitemalli • Sanasto • Päätietoryhmien määrittely • Tietovirtojen kuvaaminen • Tietovarantojen kuvaaminen • Tietoarkkitehtuurin kuvausmatriisit

19. JHS Kokonaisarkkitehtuurimenetelmä –liitelista

20. Kokonaisarkkitehtuurin viitekehys • Kokonaisarkkitehtuurin viitekehys on malli, jonka avulla organisaation rakenteet jäsennetään hallittaviksi ja kehitettäviksi kokonaisuuksiksi. • Arkkitehtuuriviitekehys kuvaa käytettävät arkkitehtuurin näkökulmat ja tasot. • Arkkitehtuurikehyksen tehtävä on nostaa esiin niitä kysymyksiä, joita valitun ja rajatun arkkitehtuurikokonaisuuden kehittämisessä on huomioitava ja tarkasteltava. • Viitekehyksen rakenne jäsentää arkkitehtuurista tehtävät kuvaukset. Jokainen luotava nyky- tai tavoitetilan arkkitehtuurikuvaus lokeroituu kehikkoon omalle paikalleen.

21. Kokonaisarkkitehtuurikehys

22. Arkkitehtuurin hierarkiatasot Taso 1 (Kokonaisuus) Arkkitehtuuri Taso 2 Taso 2 Taso 2 Taso 3 Taso 3 Taso 3 Taso 3 Taso 3 Taso 3 Taso 3 Taso 3 Taso 3 • Arkkitehtuuri muodostaa hierarkkisen kokonaisuuden, jossa ylempi arkkitehtuuritaso ohjaa alempia tasoja. • Käytettävien hierarkiatasojen määrä riippuu tilanteesta ja organisaatiosta, jolle kokonaisarkkitehtuuria suunnitellaan. Organisaatioilla on erilainen hierarkia, ja siten myös hierarkiatasojen määrä vaihtelee

23. Arkkitehtuurin suunnitteluprosessi Kokonaisarkkitehtuurin suunnitteluprosessi mahdollistaa systemaattisen kehittämisen, jossa voidaan suunnitella yhden tai useamman kokonaisarkkitehtuurinäkökulman sisältöä halutun toiminnallisen kokonaisuuden osalta. Menetelmä on iteratiivinen. Suunnitteluprosessi on jaettu neljään päävaiheeseen: 1. Tavoitetilan hahmotus ja rajaaminen. 2. Kokonaisarkkitehtuurin nykytilan kuvaus. 3. Kokonaisarkkitehtuurin tavoitetilan suunnittelu. 4. Toimeenpanon suunnittelu.

24. Tavoitetilan hahmotus ja rajaaminen Vaiheen tarkoituksena on: Tunnistaa ja hahmottaa toiminnan tulevaisuuden tavoitetila. Varmistaa toiminnan ja ICT -johdon tuki. Rajata ja suunnitella arkkitehtuurin kehittämisprojekti rinnakkaiset kehitysprojektit huomioiden. Tunnistaa kehittämiseen vaikuttava olemassa oleva kokonaisarkkitehtuurin sisältö. Tunnistaa kehittämisen sidosryhmät ja niiden tavoitteet. Analysoida toiminnan kehittämistarpeet ja vaikutukset eri osapuolten näkökulmasta sekä analysoida kehittämisen perustelut toiminnan näkökulmasta.

25. Kokonaisarkkitehtuurin nykytilan kuvaus • Kokonaisarkkitehtuurin nykytilan kuvausvaiheessa selvitetään organisaation toiminnan, käytettävien tietojen, tietojärjestelmien ja teknologioiden nykytila. • Nykytilan kuvaus toimii pohjana tavoitetilan suunnittelulle. • Nykytilaa kuvataan vain sen verran kuin tarvitaan ongelman ratkaisemiseksi tai ratkaisun hahmottamiseksi.

26. Kokonaisarkkitehtuurin tavoitetilan suunnittelu Suunnitellaan tulevaisuuden tavoitetila, johon halutaan päästä. Kokonaisarkkitehtuurin tavoitetilan suunnittelu on vaihe, jossa varsinaiset kattavat arkkitehtuurikuvaukset tuotetaan. Menetelmä on joustava ja sen avulla tässä vaiheessa voidaan suunnitella mitä tahansa arkkitehtuurin osa-aluetta. Jos kehittämiskohteen arkkitehtuurisuunnitteluun tarvitaan useampia näkökulmia, on suositeltava suunnittelujärjestys seuraava toiminnan vaatimusten huomioimiseksi: Toiminta-arkkitehtuurinäkökulma Tietoarkkitehtuurinäkökulma Järjestelmäarkkitehtuurinäkökulma Teknologia-arkkitehtuurinäkökulma

27. Toimeenpanon suunnittelu Toimeenpanon suunnitteluvaiheessa suunnitellaan kokonaisarkkitehtuurin tavoitetilaan pääsemiseksi tarvittavat kehitysprojektit, arvioidaan niiden hyödyt ja riskit sekä välitetään tulokset kehitysprojektin sidosryhmille. Toimeenpanon suunnittelussa noudatetaan organisaation omia investoinneille, projektien- sekä hankkeiden hallinnalle asetettuja vaatimuksia ja menetelmiä. JHS 171 ICT-palvelujen kehittäminen: Kehittämiskohteiden tunnistaminen -suosituksessa on kuvattu tarkemmin toimeenpanon suunnitteluvaiheen oleelliset tehtävät

28. Arkkitehtuurimenetelmän tarjoamat kuvausmallit ja -pohjat