1 / 31

Rajat ylittävää yhteistyötä ja vahvaa biotalouden osaamista

Rajat ylittävää yhteistyötä ja vahvaa biotalouden osaamista Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskisen tapaaminen 24.10.2013 Anne Pesola Kehitysjohtaja , projektipäällikkö Kannuksen kaupunki. Asukasluku 31.12.2012: 182 800 (3 %). Elinkeinoelämän suhdannenäkymät Biolaaksossa.

aldona
Download Presentation

Rajat ylittävää yhteistyötä ja vahvaa biotalouden osaamista

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript

  1. Rajat ylittävää yhteistyötä ja vahvaa biotalouden osaamista Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskisen tapaaminen 24.10.2013 Anne Pesola Kehitysjohtaja , projektipäällikkö Kannuksen kaupunki

  2. Asukasluku 31.12.2012: 182 800 (3 %)

  3. Elinkeinoelämän suhdannenäkymät Biolaaksossa

  4. Elinkeinorakenne

  5. Luonnonvara-alan t&k-organisaatioita OULUN ETELÄISEN INSTITUUTTI

  6. Sektoritutkimuslaitokset Metla Kannus Tukimusaiheita • Metsäenergia • Biojalostus • Suometsät • Maankäytön muutokset • Metsäsuunnittelu Polttoaineanalytiikkaan erikoistunut laboratorio 25 henkilöä MTT Kannus Tutkimusaiheita • Turkiseläinten ravitsemus ja hyvinvointi • Eläinsuojien ympäristövaikutukset 4 henkilöä + Tutkimustila Luova Oy GTK Länsi-Suomi, Kokkola Tutkimusaiheita • Maankäyttö ja ympäristö • Energia ja raaka-aineet Noin 40 henkilöä

  7. Metla, MTT ja RKTL

  8. Yliopistotason koulutus ja tutkimus Kokkolan yliopistokeskus Chydenius • Jyväskylän, Oulun ja Vaasan yliopistot • Maisteriopinnot, avoimet yliopisto-opinnot ja jatko-opinnot • tieteenaloja mm. soveltava kemia (bioenergia), luonnontieteet, tietotekniikka, yhteiskunta/aluetieteet ja sosiaalityö, kauppatieteet, terveystieteet • Noin 5000 opiskelijaa ja 100 htv Oulun Eteläisen Instituutti • Oulun yliopiston alueyksikkö Nivalassa • Yliopistollista tutkimus- ja kehittämistoimintaa ja koulutusta • Laguna-tutkimuskeskus ja maanalaisfysiikan tutkimusryhmä • mikroyrittäjyyden tutkimus, RFMedia-laboratorio

  9. Centria ammattikorkeakoulu AMK-tutkintoja mm. • Kemiantekniikka (kaivosala, uusiutuva energia, environmentalchemistry and technology, teknologiajohtaminen) • Tuotantotalous (mm. puutuotetekniikan syventävät opinnot, toimitusketjun hallinta, robotiikka ja tuotantoautomaatio) • Kone- ja tuotantotekniikka (mekaniikka ja rakennesuunnittelu, käynnissäpito, lämpö- ja energiatekniikka) • Tradenomi • Turkistuotteiden jatkojalostuksen koulutusta • Monipuoliset laboratoriot • Aktiivista t&k-toimintaa • n. 3300 opiskelijaa

  10. Keski-Pohjanmaan tutkimusinfra • Laboratoriot (Pohjoismaisella tasolla mittava kokonaisuus) • AMK: kemian laboratoriot (yhteiskäytössä yliopistokeskuksen kanssa): tehdasmittakaavainen koelaboratorio Chemplant, akkulaboratorio (kuivatestitila) • Ketek Oy: 14 laboratoriota • Metla: polttoaineanalytiikka, orgaanisten komponenttien määritys • MaintPartner-tutkimuslaboratoriot • Tutkimusmetsät ja – suot • Huomioitava, että alueella on potentiaalista käyttää uusia, nykyaikaisia karjatiloja sekä elintarvikealan, puunjalostuksen ja bioenergian yrityksiä testausympäristönä • Lisäksi meillä on Pohjois-Euroopan suurin epäorgaanisen kemian keskittymä (60 yritystä), joka tarjoaa mahdollisuuksia biomassojen jatkojalostukseen, aine- ja energiavirtojen hyödyntämiseen ja /tai lopputuotteiden käyttöön.

  11. Luonnonvara-alan hankerahoitus 2007-2013Keski-Pohjanmaan organisaatioita toteuttajina, EU-osarahoitteiset hankkeet

  12. Biolaakson kansainväliset yhteistyökumppanit tutkimuksessa ja kehityksessä • RuotsiNorja Ranska, Italia, Espanja, Kreikka Viro, Latvia, Kiina • Luulajan teknillinen yliopisto - NTNU, Trondheim - University of Genoble • Uumajan yliopisto - Det KongligeLandbruks-og - Universite de Savoie • Upsalan yliopisto -Matdepartement/Norjan maatalous- - University of Poiters • ETC Piteå ministeriö - University of Lille • Sverigeslantbruksuniversitetet (SLU) - NordlandFylkeskommune - University of Cordoba • Västerbottenslänstyrelse - Skog ogLandskap, Norge - AristotleUniversity of Thessaloniki • Processum - VästernorrlandFylkeskommune - Maakuntaliitto Lorraine, Met • KHT - SILAVA, Latvia • - LinnaeusUniversity • - CFA EPL Agro, Lorainne • - Shanghai University • - DonghuaUniversity

  13. Biotalouselinkeinojen merkitys alueella Biolaakso liiketoimintaympäristönä

  14. Aines- ja energiapuun tuotanto

  15. Puunjalostus

  16. Puunjalostus (n. 1100- 1200 htv)

  17. Bioenergia

  18. Bioenergia "Vettä polttavasta" hakepolttimesta ensimmäinen kaupallinen laitos (YLE Savo 4.9.2013) Pohjois-Savossa kehitetystä metsähakepolttimesta on valmistunut ensimmäinen kaupallinen laitos Lestijärvelle, Keski-Pohjanmaalle. Laitteen kehittänyt yritys on rakentanut Lestijärven hakeosuuskunnan käyttöön sähköä ja kaukolämpöä tuottavan polttolaitoksen, jonka teho on 1,2 megawattia. Hakeosuuskunta on paikallisten metsänomistajien omistuksessa. Osuuskunta myy hakepolttimella tehdyn sähkön valtakunnan verkkoon ja kaukolämmön Lestijärven kirkokylän kaukolämmöksi. Laitoksen toimivuus jatkuvassa kaupallisessa käytössä on sen jatkon kannalta ratkaisevaa, sillä se kiinnostaa noin pariakymmentä eri tahoa, kuten kuntia ja yksityisiä lämpöyhtiöitä. Laitteen keksijän Timo Heimosen mukaan polttoaineena käytettävän hakkeen avulla vedestä saadaan irrotettua vetyä, joka lisää laitoksesta saatavaa tehoa. Moni asiantuntija on epäillyt laitoksen toimintaperiaatetta.  Lestijärven hakeosuuskunta on perustettu vuonna 1994, jolloin se oli maan ensimmäinen hakeosuuskunta. Osuuskunnan toimitusjohtajan Harri Kavanteränmukaan hakepolttimella poltetaan sekä osuuskunnan metsänomistajajäsenten ensiharvennuksista saatavaa puuta mutta sitä joudutaan myös ostamaan ulkopuolisilta tahoilta. Korpela korostaa, että toimiessaan hakepolttimella on iso yleinen merkitys, kun energian tuotantoon voidaan käyttää uusiutuvaa kotimaista energiaa niin, että polttolaitos on puuraaka-aineen lähellä, jolloin kuljetusmatkoista ja -kustannuksista saadaan säästöä. 

  19. Turkistuotanto 2010-2011

  20. Turkistuotanto tänään

  21. Tuotanto kunnittain Maidontuotanto

  22. Maidontuotanto

  23. Maataloustuotanto

  24. Naudan- ja sianlihantuotanto 2012

  25. Elintarviketeollisuus (n. 1200-1300 htv)

  26. Elintarviketeollisuus

  27. Perusteluja luonnonvarakeskuksen Keski-Pohjanmaan alueyksikölle

  28. Etenemispolku nykytilanteesta kohti yhteisiä t&k resursseja • Hankeyhteistyö ja LUOVA-verkostot • Sopimusperusteisuus Yhteiset resurssit • Eteneminen ilman Luonnonvarakeskuksen alueyksikköä kuitenkin mahdotonta - tarvitaan yksikkö, johon voidaan integroitua

  29. Biolaaksossa on olemassa olevat arvoketjut, mutta erityisesti luonnonvara-alan tutkimusta täytyy vahvistaa, jotta jalostuksen pyörä voi pyöriä yhä nopeammin.

  30. Potentiaaliset resurssit • Biolaakson alueella käytettävissä EAKR, ESR, EMR, Interreg Pohjoinen Nord ja InterregBotniaAtlantica –ohjelmat • Pohjois- ja Itä-Suomen EARK-ohjelman volyymi n. 150 e/as/v kun vastaava Länsi-Suomessa on n. 8 e/hlö/v. • Kiinnostus, osaaminen ja mahdollisuus hakeutua Horizon2020 ohjelmaan • MUTTA TARVITSEMME LUONNONVARA-ALAN TOIMIJAN, JOLLA PERUSRAHOITUSTA, JOTTA EM. RESURSSIT VOIDAAN SAADA TÄYSIMÄÄRÄISESTI KÄYTTÖÖN • Luonnonvarakeskuksen omaa resurssia tulisi voida käyttää omarahoitusosuutena hankkeisiin, vaatisi ohjausta valtion talousarvioon sekä mahdollisesti lakimuutosta rakennerahastolakiin (julkiseen rahoitukseen voitaisiin laskea myös tutkimuslaitosten omarahoitus)

  31. Esimerkkejä biotalouden uusista arvoketjuista

More Related