Kristillinen päihdetyö

1. Kristillinen päihdetyö kristillisyys arjessa 2000 luvulla Ismo Valkoniemi, Sininauhaliitto 2006

2. 1800 luku • Kansanliikkeiden aikaa, joista ensimmäiset uskonnollisia herätysliikkeitä • Tämän jälkeen tulivat raittiusliikkeet, kansanvalistusliikkeet, työväenliikkeet ja nuorisoseurat • Suomessa esim. Henrik Renqvist ehdottoman raittuiden puolesta • 1860 perustettiin Kohtuuden ystävät ry (myöhemmin Raittiuden ystävät) • 1867 Helsingin diakonissalaitos aloittaa toiminnan • Yhdysvalloissa syntyy Sininauhaliike 4. Moos 15:37-39 esimerkin mukaisesti • 1800 luvun lopulla vapaakirkollinen ja granfeltiläinen raittiusliike sekä sisälähetystoiminta vaikuttivat alkoholistityön nousuun • 1883 Ruotsinkieliset vapaakirkolliset perustivat Helsingin vieraskotina tunnetun Helsingfors Gästhem och Natthärbärgen rf:n • Hufvudstadsbladetissa 7.11.1984 kerrotaan miten miljoonat ihmiset Englannissa kantavat sinistä nauhaa ja kuinka sininen nauha on vaikuttanut valtavasti raittuiden puolesta • Pelastusarmeija ja kaupunkilähetys aloittavat toimintansa

3. Alkoholikulttuuri tuolloin • Kustaa H. J. Vilkunan tutkimus tuomiokirjalähteistä 1500 – 1700 luvulta: • Eräs talollinen ilmiantoi Multian kappalisen Carl Matias Kranckin siitä, että tämä oli ollut mm. jouluaamun jumalanpalveluksessa juovuksissa. Kappalainen ei saapunut välikäräjille. Kun suntio lähetettiin häntä hakemaan, oli kappalainen niin juovuksissa, ettei käräjille lähdöstä tullut mitään…matkalla virantoimitukseen kappalainen ja todistaja olivat poikenneet kastamaan lapsen. Kappalainen oli yrittänyt suoriutua tehtävästään, mutta yksi jos toinen osuus kastamisesta oli jäänyt väliin. Nekin osiot, jotka kappalainen oli muistanut suorittaa, olivat menneet väärässä järjestyksessä.

4. 1930-1939 • Jouluiltana 1930 Pasto M.I. Kuusen kodissa 12 alkoholisoitunutta miestä polvirukouksessa. Syntyy Sortavalan Raittius-veljespiiri • 8.5.1935 pastori Kuusen aloitteesta perustetaan Sininauha Osakeyhtiö, joka aloittaa Risti ja raittius –lehden julkaisemisen • Katulähetystoiminta syntyy, vaikkei vielä järjestäytyneesti • 21.5.1936 perustetaan Sininauhaliitto ry, koska osakeyhtiö ei voi saada valtioapua • 1939 liitto avaa raittiuskodin Meritullinkatu 22:ssa, jonka pohjalle syntyy Raittiuskotisäätiö, nykyisin Sininauhasäätiö • Veljespiirejä Sortavalassa, Helsingissä, Savonlinnassa, Turussa, Kiukaisissa, Oulussa, Varkaudessa, Hämeenlinnassa ja Viipurissa

5. 1940-1950 • Arvid von Martens perustaa Helsingin seurakuntien huoltokeskuksen – Kovaosaisten ystävät ja Kodittomien tuki ry • 1945 kirkon diakoniatyön keskus • Kirkon sisälähetysseura – Tyyneläkoti 1951 • Jyväskylän katulähetys ry 1953 • Suomen katulähetysliitto 1954 • Adventtikirkon ETRA-liitto 1956

6. 1960-1970 • Tampereen Sininauha 1961 • Porin Sininauha 1964 • Huumeongelmaan uudentyyppistä toimintaa, mm. Vihreä keidas 1966 • Raittiuden yleinen arvostus vähenee, alkoholi- ja keskiolutlait 1969 • 1969-1971 alkoholin käyttö lisääntyy ja vapautuu, vastaavasti syntyy lisää aktiivisia yhdistyksiä 1971 KAN ry, 1973 Naisten Suojakoti ry, 1974 HML Sininauha, 1976 Lahden Sininauha, 1978 Ev.lut. lähimmäislähetys ja Kriisipalvelu ry, Stödröreningen Björkåsen rf ja Sosiaalilähetys ry, Pelastusarmeija lisää hoito- ja suojakotien määrää

7. 1980 • Karismakoti ja Uuden kasvun koti 1980 • Tyynelään kehittämiskeskus 1983 • 1984 lainsäädäntöuudistus synnytti tarpeen saada kristillisille toimijoille keskusjärjestö. Sininauhaliitto pyydettiin korjaamaan sääntönsä tätä varten • Valtio –hallintoneuvosto hyväksyi liitolle tämän roolin • Lukuisia yhdistyksiä syntyi vielä 80-luvun lopussa

8. 1990-2006 • 1993 valtiovalta ja Raha-automaattiyhdistys lakkauttavat raittiusjärjestöjen rahoituksen käytännössä ja aletaan puhua ennaltaehkäisevästä työstä • 1999 Sininauhaliitossa 75 jäsenjärjestöä ja 15 työntekijää • 2006 Jäsenmäärä 96, työntekijöitä keskusliitossa yli 40

9. Kirkon kriminaali- ja päihdetyö • 1997 kirkossa noin 100 pää- tai sivutoimista päihde- ja kriminaalityöntekijää • 2005 kirkon päihdestrategia ja kumppanuussopimus STM:n kanssa selkeyttivät käsitteitä. Kirkko julistus antaa opillista ja ideologista tukea kristilliselle päihdetyölle, joka mainitaan erikseen kirkon päihdestrategiassa

10. Järjestölähtöinen kristillinen päihdetyö • 30 –luvun lopussa Sininauhaliiton pastori M.I. Kuusen ohjelmajulistus antaa kuvan pelastavasta raittiustyöstä • Leimallista on puhe kristinuskon sisältämistä uskon tai armon välineistä, kuten rukous, usko, evankeliumi, Kristuksen veri, lunastus, pelastus tai tunnustus. Tämä viittaa tänäkin päivänä kristillisessä päihdetyössä esiintyvään pelastavaan tai evankelioivaan työotteeseen, jota tutkimukseni mukaan edelleen edustaa noin 15% kristillisistä päihdejärjestöistä

11. 1986 Niemelä & Koskenvesa • Kirjassa pohditaan kristinuskon antamaa ainutkertaista arvoa ihmiselle, eksistentiaalista näkökulmaa, syyllisyyden kysymystä sekä lunastusta ja sovitusta • Tällainen työote vastaa tämän päivän diakonista ja sielunhoidollista näkökulmaa • Diakonia sanaa käytti vain muutama järjestö, tällöin oli kyse suurista kirkollisista toimijoista tai kirkkoa lähellä olevista säätiöistä • Varsinainen sielunhoidollinen ote on vain muutamalla järjestöllä, joskin sielunhoito käsitteenä on tuttu ja yksilötapauksissa sitä luvataan antaa tarvittaessa

12. Kristillisen päihdetyö asema yhteiskunnassa • Ruotsissa 1980 tutkimukset antoivat viitteitä kristillisyyden tehosta päihdetyössä • Sosiaalihallitus hyväksyi Suomessa Sininauhaliiton suunnittelemat täydennyskurssit sosiaalihuoltolain mukaisiksi 80-luvulla • Valtioneuvosto hyväksyi liiton valtakunnalliseksi raittius- ja päihdejärjestöjen keskusliitoksi ja avasi sille rahoituksen 1984 • 1999 Niemelän väitöskirja ”Usko, hoito, toipuminen” • 2000 Opetushallitus hyväksyi päihdetyön ammattitutkinnon valinnaiseksi osaksi kristillisen päihdetyön • Vankilaviranomaiset hyväksyneet kristillisiä hoitoyksikköjä osaksi vankeinhoitoa ja osan vankeusrangaistuksesta voi suorittaa kristillisessä päihdejärjestössä; KAN, Tessio Backa • Anne Birgitta Yeungin tutkimuksen mukaan juuri kristillisen päihdetyön parissa paljon vapaaehtoisia

13. Järjestöjen oma tutkimus – työntekijä ja asiakasnäkökulma • Työntekijöiden kristillisyyttä pidetään hyvänä • Yhteisöllisyys ja rinnalla kulkijat avainasemassa • Uskon merkitys uuden identiteetin antajana ja taakoista vapauttajana

14. Tilastoja • Säännöllistä hartaustoimintaa 23% järjestöistä • Kirkollisia messuja tai Jumalanpalveluksia (3 järjestöä) • Kuljetukset säännöllisesti hengellisiin tilaisuuksiin 16% • Evankelioiva, julistava päihdetyö 15% • 21% tuo hoitokeinoksi kristinuskon keskeisiä elementtejä • Kristillinen arvoperusta julkisessa aineistossa 53% • Diakoniatyö 7,5%

15. Seurakuntayhteydet • 30% ilmoittaa yhteyksistä seurakuntiin • 16,25% yhteiskristillisyys • 8,75 evankelisluterilainen • 2,5% vapaakirkollinen • 1,25% helluntaiherätys • 1,25% adventtikirkko

16. Yhteenveto • Kristillisyys näkyy selkeästi puolella 50% kristillisten päihdejärjestöjen materiaaleista • Järjestöt ovat erilaisia; suuresta klinikoita, sairaaloita ja hotellin omistavasta diakoniasäätiöstä yhden henkilön yhdistykseen, jolla ei ole palkattua työvoimaa eikä toimitiloja sekä kaikkea tältä väliltä • Yhteistä termit kristillisyys ja päihde