150 likes | 402 Views
Kristillinen kirkkovuosi ja jumalanpalvelus. Kirkkovuosi tarkoittaa kirkollisten juhlapyhien kalenteria. Taustaa:. Ensimmäiset kristityt olivat juutalaisia ja viettivät sapattia sekä juutalaisia juhlia Kokoontumisiin otettiin mallia juutalaisesta synagogajumalanpalveluksesta
E N D
Taustaa: • Ensimmäiset kristityt olivat juutalaisia ja viettivät sapattia sekä juutalaisia juhlia • Kokoontumisiin otettiin mallia juutalaisesta synagogajumalanpalveluksesta • Juutalaisen temppelin uhrikäytäntö jäi pois kristityiltä
Vanhaa: Juutalaista sapattia vietetään lauantaina Synagogasta omaksuttiin Raamatun lukeminen ja selittäminen eli saarna, rukoileminen ja psalmien laulaminen Uutta: Kristityt alkoivat kokoontua sunnuntaisin, ylösnousemuksen päivänä Uusia aineksia: uskontunnustuksen lausuminen, ehtoollisen vietto Myös kasteet toimitettiin jumalanpalveluksen yhteydessä Vanhaa ja uutta kokoontumisissa
Jumalanpalvelus kehittyy 300-luvulta alkaen • Sunnuntaista tuli vapaapäivä Rooman valtakunnassa • Kirkkoja alettiin rakentaa runsaammin vainojen päätyttyä, arkkitehtuuri kehittyi, samoin muu kirkkotaide, esim. ikonit • Liturgia kehittyi, esim. kirkkolaulu paavi Gregorius Suuren aikana 500-luvulla
Vuosittaiset juhlat: pääsiäinen • Ensimmäisenä juhlana alettiin viettää jo 100-luvulla pääsiäistä Jeesuksen ylösnousemuksen muistoksi • Pääsiäisen molemmille puolille vakiintui juhlia, jotka muodostavat yhdessä ns. pääsiäispiirin • Ennen pääsiäistä: • Laskiainen = aloittaa paastonajan, joka on valmistautumista suureen juhlaan. • Palmusunnuntai = Jeesus otetaan kuninkaana vastaan Jerusalemiin. • Kiirastorstai = ehtoollisen asettaminen, Jeesuksen vangitseminen. • Pitkäperjantai = Jeesuksen kuolema. • Pääsiäisen jälkeen: • Helatorstai = taivaaseenastuminen (40 päivää pääsiäisestä). • Helluntai = Pyhän Hengen vuodattaminen, seurakunnan synty (10 päivää edellisestä).
Pääsiäisen ajankohta • Jeesuksen kuolema ja ylösnousemus tapahtuivat juutalaisen pääsiäisjuhlan aikaan keväällä • Liikkuva juhla: kevätpäiväntasauksen jälkeisen ensimmäisen täysikuun jälkeinen sunnuntai • Eräiden maiden (esim. Venäjän) ortodoksit noudattavat vanhaa kalenteria, joten he saattavat viettää juhlia eri aikaan kuin muut kristityt
Vuosittaiset juhlat: joulu • Joulua alettiin viettää 300-luvulla 25. joulukuuta Jeesuksen syntymän muistoksi • Joulunkin ympärille syntyi juhlakausi: adventtiaika valmistaa juhlaan, loppiaisena muistellaan itämaan tietäjiä (= joulupiiri) • Jeesuksen syntymän päivämäärää ei tiedetä, vaan joulunvietolla korvattiin vanha roomalainen ”Voittamattoman auringon” juhla
Pyhimyskalenteri • Jo vainojen aikana marttyyreitä alettiin kunnioittaa pyhinä ihmisinä • Heidän kuolinpäivästään tuli vuotuinen muistopäivä • Myöhemmin pyhimyksinä alettiin pitää muita erityisen kunnioitettuja kristittyjä • Kaikille pyhimyksille nimettiin yhteinen muistopäivä (nyk. Halloween on pyhäinpäivän aatto) • Lapsille annettiin mielellään pyhimysten nimiä > pyhimyskalenterista kehittyi nimipäiväkalenteri
Kuvalähteet: http://www.srk-opisto.fi/upi/nks/bild/jomalas.jpg Jomalan kirkon kastemalja, (ei-kaupalliseen opetuskäyttöön) http://www.edu.joensuu.fi/ortoweb/ Emmanuil Kavallariksen ikonit (ei-kaupalliseen opetuskäyttöön) http://www.srk-opisto.fi/upi/rooma2/caraseimi.jpg Italialaisen poliisiaseman seimi (ei-kaupalliseen opetuskäyttöön) http://www.srk-opisto.fi/upi/kuvat04/rooma/birgittarooma.JPG Birgittalaisluostari Roomassa (ei-kaupalliseen opetukäyttöön) http://commons.wikimedia.org/wiki/Image:Olof_Overselo.jpg Pyhä Olavi Överselön kirkon seinämaalauksessa (public domain)