Psyykkiset ongelmat ja häiriöt

1. Psyykkiset ongelmat ja häiriöt Henna Huusko 27.11.2012

2. Tunnin sisältö • Mitä on mielenterveys? • Mielenterveyden kulmakivet • Mielenterveyden häiriöt ja niiden luokittelu • Mielialahäiriöt • Neuroosit • Psykoosit • Persoonallisuushäiriöt • Masennus ja ahdistuneisuus • Ongelmakäyttäytyminen • Aikuisiän sosiaalinen toimintakyky

3. Mitä on mielenterveys? • Rajaa terveyden ja sairauden välille on vaikea vetää •  jatkumo tai liukuma tilasta toiseen • On normaalia kyseenalaistaa omaa mielenterveyttään •  elämänmuutokset ja kriisitilanteet • Normaalia vaihtelua - stressi tai luova hulluus

4. Mielenterveyden kulmakivet • Toimintakykyisyys - omat tavoitteet ja niiden toteutus • Mahdollisuus kokea tunteita - kyky kokea myötätuntoa • Kyky vuorovaikutukseen • Kuuluminen erilaisiin ryhmiin • Kyky asettaa myönteisiä päämääriä - elämän suojelu • Joustavuus - kyky mukautua tilanteisiin • Realiteettien ja arkisen elämän sietäminen - kyky erottaa tosi ja mielikuvitus

5. Mikä on normaalia? • Käyttäytyminen ei häiritse muita  normatiivinen normaalius • Tilastollinen keskivertoisuus käyttäytymisessä • Subjektiivinen kokemus  kärsiikö itse

6. Mitä ovat mielenterveyden häiriöt? • Mielenterveyden häiriöt voivat ilmetä monella tavalla ja kaikille yhteistä oiretta ei ole • Usein vaikeudet ovat jokapäiväisiä, painavat mieltä ja uhkaavat henkistä hyvinvointia • Mielenterveyden häiriöitä ja sairauksia on monenlaisia ja ne ryhmitellään niille tyypillisten oireiden mukaan • Lääkehoidon perusteena olevan häiriöiden luokittelu tehdään aina oireiden, eikä persoonallisuuden mukaan • Mielenterveyden häiriöiden luokittelu on sopimuksenvaraista  luokittelu muuttuu jossain määrin tehtyjen tutkimusten myötä

7. Psyykkisten häiriöiden luokittelu • Luokittelutapoja on useita… • …mutta on olemassa kolme suurta ryhmää… • Neuroosit • Persoonallisuushäiriöt • Psykoosit • Myös aivoperäiset sairaudet ja vammat aiheuttavat psyykkisiä muutoksia

8. Mielenterveyden häiriöiden piirteitä • Psykiatrisille häiriöille ovat ominaisia tunne-elämän, ajatustoiminnan ja käytöksen häiriöt • Häiriöiden taustalla on usein erilaisia psyykelle sietämättömiä tai ylivoimaisia tunnetiloja – pelkoa, ahdistusta, surua, vihaa, vihan pelkoa, häpeää, syyllisyyttä, huonommuuden tunteita tai avuttomuutta… • Kyky tuntea näitä tunteita ihmiselle välttämätöntä, mutta liian voimakkaina ne lamaavat tai saavat käyttäytymään haitallisella tavalla • Tunnetilat vaikuttavat myös elimistöön  Viha tai pelko saa koko elimistön reagoimaan ja aiheuttaa usein erilaisia somaattisia oireita  vapinaa, verenpaineen nousua, väsymystä, lihasten jäykistymistä ja selkävaivoja • Ihminen on kokonaisuus  Mielen hyvinvointi heijastuu koko ihmiseen

9. Esiintyminen ja suhtautuminen • Vuosittain 1,5 prosenttia suomalaisista sairastuu johonkin mielenterveyden häiriöön • Joka viides suomalainen sairastaa jotain mielenterveyden häiriötä. • Jopa joka viides suomalainen kokee elämänsä varrella ainakin yhden vakavan masennusjakson • Terveen on usein vaikea käsittää psykoottista ihmistä sairauteen liittyvien ajattelun vaikeuksien vuoksi • Esim. skitsofreniaa sairastava saattaa uskoa todeksi asioita, joita muut eivät havaitse tai pidä totena. Aistimuksen tuntuvat todelta, koska ne syntyvät aivojen toiminnan seurauksena. • Mielenterveysongelmia pelätään usein. Monen on vaikea kohdata mielenterveysongelmaista tai ajatella mahdollisuutta oman mielentasapainonsa menettämisestä. • Suhtautuminen mielenterveyden häiriöihin on tietämyksen lisääntyessä muuttunut ymmärtäväisemmäksi  Tieto vähentää ennakkoluuloja • Psykiatrisista sairauksista voi myös parantua!

10. Mielialahäiriöt • Tunne-elämän häiriöitä • Lieviä (neuroosit) tai vaikea-asteisia (psykoosit) • Masennus (depressio) • Hypomania(kiihkeä toiminta) • Mania (hallinnasta karanutylikiihkeys) • Kaksisuuntainen mielialahäiriö (depression ja manian vaihtelu)

11. Neuroosit eli ahdistuneisuushäiriöt • Laaja ryhmä • Lieviä rajattuja psyykkisiä häiriöitä • Oma toiminta ärsyttää, aiheuttaa kärsimystä • Ahdistuneisuus, estoisuus, syyllisyydentunto • Taustalla usein lapsuuden ongelmat • Esim. pakko-oireinen häiriö, fobiat, neuroottinen masennus, paniikki- ja ahdistuneisuushäiriö

12. Psykoosit • Vaikeita mielisairauksia, todellisuudentaju heikentynyt, ei aina sairauden tunnetta • Psykoottinen arvioi ja tulkitsee ulkoista todellisuutta selvästi muista poikkeavalla tavalla ja hänen havainto-, päättely- ja ajattelutoimintansa eivät toimi normaalisti • Erilaiset aistiharhat, kuten kuulo- ja näköharhat, ja oudot tai pelottavat tunnekokemukset ovat tyypillisiä psykoottisia kokemuksia • Muita psykoottisia oireita ovat ajatuksen ja puheen häiriöt, sekavuus ja hajanaisuus (Voidaan luulla päihtyneeksi, vaikka todellisuudessa ei ole) • Skitsofrenia on pitkäaikaisista psykoottisista sairauksista tavallisin • Todellisuudentaju hämärtynyt, eheä minäkokemus puuttuu, orgaaninen tausta, harhoja, ajattelun ja puheen epäloogisuus • Psykoottisia vaiheita tai oireita voi kuitenkin esiintyä myös vakavissa masennustiloissa, manioissa, dementioissa, päihteidenkäytön ja vaikeiden fyysisten sairauksien yhteydessä • Psykoottisia tiloja hoidetaan antipsykoottisilla lääkkeillä, joita on Suomessa käytössä lähes kaksikymmentä

13. Persoonallisuushäiriöt • Neuroosien ja psykoosien rajalla • Sisäinen hallinta ongelmallista, aiheuttaa ongelmia erityisesti läheisille, usein sosiaalisia ongelmia • Taustalla minän kestokyvyn ylittävät vaikeat kokemukset, varhaisen ympäristön vaikutukset, synnynnäiset tekijät, aivovaurio • Esim. epäsosiaalinen, narsistinen, passiivinen, riippuvainen tai epävakaa persoonallisuus

14. Masennus ja ahdistuneisuus • Arviot masennuksen ja ahdistuneisuuden yleisyydestä vaihtelevat • Erilaisista ahdistus- ja pelkotiloista kärsii runsas kymmenesosa nuorista (1/10) - Masentuneita nuoria on suunnilleen yhtä paljon • Suurin osa ihmisistä on joskus elämässään ahdistuneita ja mielialaltaan masentuneita • Nuoruusiässä nämä ongelmat lisääntyvät enemmän tytöillä kuin pojilla ja ero säilyy aikuisuudessa • Erityisesti masennuksen takana on geneettisiä tekijöitä (50%): toiset nuoret masentuvat toisia herkemmin • Monet stressaavat elämäntapahtumat ja erityisesti traumaattiset tapahtumat, kuten läheisen itsemurha, lisäävät todennäköisyyttä masentua tai kärsiä ahdistushäiriöstä • Altistavaa on myös kielteisten elämäntapahtumien kasaantuminen • Ks. Masennuskysely http://www.tohtori.fi/?page=591031

15. Masennnustilan riskiä lisääviä elämänmuutoksia

16. Masennus • Perhevuorovaikutuksella on merkitystä • Konfliktit perheessä, huono kohtelu ja hyväksikäyttö ovat kaikki yhteydessä masentuneisuuteen ja sisäänpäin suuntautuneeseen ongelmakäyttäytymiseen • Perheen riitaisuus ja avioero sekä kielteinen vanhemmuus lisäävät nuorten myöhempää masentuneisuutta ja ahdistuneisuutta • Toisaalta, mielenterveysongelmat, esim. nuoren syömishäiriöt, voivat lisätä perhevuorovaikutuksen konflikteja  kielteinen noidankehä, ammattiapua tarvitaan! • Ikätoverisuhteet yhteydessä mielenterveyteen • Usein kiusatuksi joutuvat juuri ahdistuneet ja masentuneet nuoret  lisää heidän ongelmiaan entisestään • Myös temperamenttipiirteet ovat yhteydessä mielenterveyteen • Erityisesti nk. Estynyt temperamentti ja ylikontrolloiva persoonallisuus altistavat nuoria masennus- ja ahdistuneisuusoireille • Myös kulttuuri vaikuttaa  suomalaisilla pojilla kaksinkertainen itsemurha riski verrattuna norjalaisiin nuoriin, ja nelinkertainen verrattuna ruotsalaisiin nuoriin

17. Nuorten hyvinvointi, mielenterveys ja ongelmakäyttäytyminen • Osalle nuorista kasaantuu nuoruusvuosina ongelmia, jotka näkyvät henkisenä pahoinvointina tai ulkoisena häiriökäyttäytymisenä • Joidenkin kohdalla nuoruusiän ongelmat häviävät ja joidenkin kohdalla kasaantuvat ongelmavyyhdiksi • Nuorten tunneperäisiä ongelmia kutsutaan usein sisäänpäin suuntautuviksi ongelmiksi • Vakavia tunneperäisiä vaikeuksia on arveltu olevan 7-10 prosentilla nuorista • Kaksi tavallisinta ongelmaa ovat masennus ja ahdistuneisuus • Nuorten käytöshäiriöitä, aggressiivisuutta ja rikollisuutta kutsutaan usein yhteisnimellä ulkosuuntautunut ongelmakäyttäytyminen • n. 6-16 prosentilla pojista ja 2-9 %:lla tytöistä ilmenee käytöshäiriöitä • Pojilla esiintyy enemmän suoraa ja tytöillä puolestaan enemmän epäsuoraa ja verbaalista aggressiivisuutta • Käytöshäiriöt, aggressiivisuus ja rikollisuus kulkevat usein käsikädessä

18. Ulkoisesti suuntautuneen ongelmakäyttäytymisenkolme kehityslinjaa: • 1. LINJA alkaa aggressiivisuutena ja kiusaamisena koulussa ja jatkuu usein myöhemmin tappeluihin osallistumisena ja vakavana väkivaltaisuutena • 2. LINJA alkaa pienillä omaisuusrikoksilla ja kehittyy usein vandalismiksi ja vakavaksi omaisuusrikollisuudeksi • 3. LINJA alkaa tottelemattomuudesta ja kehittyy vakavammiksi auktoriteettiongelmiksi kuten karkailuksi ja ongelmiksi koulussa • Ulkoisesti suuntautunut ongelmakäyttäytyminen on myös pysyvää, vaikka sen muodot vaihtelevat ikäkaudesta toiseen

19. Ongelmakäyttäytymiselle altistavat tekijät: • Lapsuuden aikaisista temperamenttipiirteistä erityisesti kontrolloimattomuus, impulsiivisuus ja vaikea temperamenttityyppi ovat ennuste nuoruudenaikaisista käytöshäiriöistä, aggressiivisuudesta ja rikollisuudesta • Lapsen kyvyttömyys kontrolloida omaa toimintaansa • Alhainen älykkyys • Vähäinen vanhempien ohjaus, heikko ja vaihteleva kurinpito sekä ankarien rangaistusten käyttö ennakoivat nuorten myöhempiä käytöshäiriöitä ja rikollisuutta (autoritatiivinen kasvatus) • Perheen konfliktit erityisesti perheväkivallan näkeminen

20. Aikuisiän sosiaalinen toimintakyky • Aikuisiän sosiaalista toimintakykyä on mahdollista ennustaa lapsuudessa ilmenevien kehityksen riskitekijöiden avulla • Lapsuuskodin ihmissuhdeongelmat • Vanhempien heikko ammattiasema • Lapsen aggressiivinen käyttäytyminen • Kouluun sopeutumisen ja koulussa menestymisen vaikeudet • Tovereiden hyljeksintä • Ammatillisen koulutuksen puute

21. Aikuisiän ongelmia • Työuran epävakaisuus • Alkoholin ongelmakäyttö • Ihmissuhdeongelmat • Taloudelliset vaikeudet • Rikollisuus

22. Myös myönteiset kokemukset kasaantuvat! • Kodin sosiaalinen pääoma: • Hyvät vuorovaikutussuhteet perhepiirissä • Vastavuoroisuuden normit ja arvot • Keskinäinen luottamus • Lapsilähtöinen kasvatus  Hyvä perusta aikuisiän toimintakyvylle!

23. Stressin merkkejä • Fyysiset muutokset: • tihentynyt sydämensyke ja kohonnut verenpaine • sydämen tykytys • hikoilu • selkä- tai niskasärky • ruokahalun väheneminen/lisääntyminen • unihäiriöt • ripuli, pahoinvointisuus • Vapina • tihentynyt virtsaamisen tarve • kuukautisia edeltävät stressioireet • väsymys • suun kuivuminen • perhoset mahassa” • alttius fyysisille sairauksille • lihasjännitys

24. Stressin merkkejä • Muutokset ajattelussa: • murehtiminen, tulevaisuudesta huolehtiminen • keskittymisvaikeudet • sekavuus, tarkkaamattomuus • tunne, että jotakin pahaa voi tapahtua • vaikeus löytää ratkaisuja ongelmiin • joustamattomuus • ylivarovaisuus • epätodellisuuden tunne

25. Stressin merkkejä: • Mielialamuutokset: • masentuneisuus, toivottomuus, avuttomuus • viha, lyhyt pinna, ärtyisyys • apatia • ahdistuneisuus • itkuisuus • hermostuneisuus, poissa tolaltaan olo

26. Stressin merkkejä: • Muutokset käyttäytymisessä: • huonontunut kommunikointi • vaikeus kuunnella toisia • hampaiden kirskuttaminen • hermostunut nauraminen • änkytys • alttius onnettomuuksiin • huumeiden tai alkoholin väärinkäyttö tai riippuvuus • tärinä, nykiminen

27. Miten toimia? • Olet töissä iltavuorossa päiväkodissa. Lapsen äiti tulee hakemaan 3-vuotiasta tyttöä ja vaikuttaa sekavalta. Äidin puhe on epäselvää ja katse harhailee. Äiti vaikuttaa humalaiselta, mutta et haista alkoholia. Miten toimit?

28. Arvaamattomasti tai väkivaltaisesti käyttäytyvän ihmisen kohtaaminen • Väkivaltaisen käytöksen uhkaa lisää alentunut aggressiokynnys esimerkiksi alkoholin, huumeiden, lääkkeiden tai jonkin fyysisen tekijän takia • Lasta ei saa luovuttaa päihtyneelle tai muuten lasten turvallisuutta vaarantavalle hakijalle  Lapset pois vaarallisesti käyttäytyvän ihmisen lähettyviltä • Aggressiivisen asiakkaan kohtaamisessa on tärkeää olla koko ajan puhekontaktissa, olla määrätietoinen, puhutella potilasta hänen omalla nimellään ja palkita myönteistä käyttäytymistä • On tiedostettava väkivallan mahdollisuus –kohtaaminen mahd. mukaan ulkona tai sisätilassa jossa useampi poistumistie • Vanhempaa täytyy lähestyä varovasti, puhuttava selkeästi ja ymmärrettävästi, sekä vedottava hänessä olevaan aikuiseen • Ilmoita tilanteesta muulle henkilökunnalle, tieto esimiehelle ja yhteys sosiaaliviranomaisiin! • Otettava ensin yhteys mahd. varahakijaan. Jos varahakijaan ei saada yhteyttä, asia siirretään lastensuojeluviranomaisten hoidettavaksi

29. Kirjallisuus • Huttunen, M.O. 2004. Lääkkeet mielen hoidossa. Helsinki: Duodecim. • Lepola, U., Koponen, H., Leinonen, E., Joukamaa, M., Isohanni, M. & Hakola, P. 2002. Psykiatria. Helsinki: WSOY.