1 / 38

Miten niin luova? Yksilö luovassa prosessissa

Miten niin luova? Yksilö luovassa prosessissa. Mitä näet?. Mistä löysit sen mitä näet?. Miten näkeminen ja kuvittelu syntyvät?. www.moma.org/explore/conservation/demoiselles/. Missä kohtaa loit itse jotakin? Miten loit sen?.

briar
Download Presentation

Miten niin luova? Yksilö luovassa prosessissa

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript

  1. Miten niin luova?Yksilö luovassa prosessissa

  2. Mitä näet?

  3. Mistä löysit sen mitä näet?

  4. Miten näkeminen ja kuvittelu syntyvät?

  5. www.moma.org/explore/conservation/demoiselles/

  6. Missä kohtaa loit itse jotakin? Miten loit sen?

  7. Leonardo da Vinci 1452-1519: Inspiraation lähteenä olivat sattumanvaraiset täplät seinillä. Mielikuvitus pannaan liikkeelle sattumanvaraisilla kuvioilla Luovuus, ei ihan uusi juttu!

  8. oman keskiön löytäminen LUOVA INTOHIMO hiljentyminen KYSYMYKSET ihmettely RESURSSIEN KÄYTTÖ nöyryys RIKASTAVA YHTEISÖ auki oleminen UUDEN LUOMINEN & SITÄ AJAVA UNELMA Himanen 2007

  9. funktionaalisiksi ja instrumentaalisiksi luovuus on yhteiskunnallisesti tärkeän (yhteiskuntaa parantavaa ja rikastuttavaa) ajattelun, työvälineiden ja tunteiden tuottamista luovan teon tai tuotteen kriteeri on sen kollektiivinen tarkoituksenmukaisuus ja käyttö 2) itsearvoisiksi ja yksilön persoonalliseen kasvuun liittyviksi korostuu luova prosessi ja tuote on prosessin osa, sivujuonne keskeistä luovuuden ilmentymänä ovat kritiikistä vapaa mielen assosiointi ja ideavuolaus 3) transformatiiviseksi Luovuuden selitysmallit

  10. Luovuuden tehtävä • yhteiskunnallisen, taloudellisen ja työn (arjen) ilmentymänä/ toimintana, jonka hyvyys syntyyhyödyn myötä tai • yksilöllisenä ja divergoivana itseilmaisuna/ luovuus sinällään on hyvää ja itseisarvoista (Sava 2004) - Raskaan sarjan luovuus (aidosti uutta ja pysyvää synnyttävää toimintaa, jonka arvo tunnustetaan laajasti ja joka koskettaa monia) ja - arkipäivän luovuus (henkilölle itselleen tai lähipiirilleen uusi ja arvokas) (Frantsi & co 2008)

  11. Taunusauna

  12. Luovuus perustuu • Ihmiseen ja ihmisen motivaatioon • lainaamiseen, • jäljittelyyn sekä • olemassa olevien ideoiden yhdistelyyn ja jatkojalostamiseen • Luovat ideat ja innovaatiot syntyvät yhä useammin eri toimijoiden välisessä vuorovaikutuksessa • opittujen ajatusmallien ja itsestäänselvyyksien kyseenalaistamiseen • Hiljentynyt toimimattomuus - joutilaisuus

  13. Kollektiivinen luovuus • Kollektiivisen luovuuden tuotokset eivät ole yksittäisen henkilön saavutettavissa, vaan siihen tarvitaan monien luovien yksilöiden tietoja, taitoja, osaamista ja kokemuksia. (Parjanen 2008) • Keskeistä saada ihmisten persoonallisuuteen ja motivaatioon liittyvät asiat balanssiin • Luovuuden lähteenä on sosiokulttuurinen ympäristö mm. Amabile 1983 (Sternberg & Lubarti 1999)

  14. Luovuus innovaatiotoiminta ympäristöissä • Ristipölytystä – kollektiivista tiedon yhteisöllistä tuottamista • Ihmiset jakavat ideoita, • Ihmiset rakentavat uutta tietoa ja • oppivat samalla toisiltaan - kommunikaatiokykyä, oppimiskykyä, yhteistoimintakykyä ja taitoa & tietoa

  15. RAKENNE Työntekijöiden sisäiset ja ulkoiset verkostot? Miten tietoa hyödynnetään? Nopea reagointi? Kokemusten dokumentointi mekanismi? Miten luodaan avoin tiedon vaihto? Kokemusten jakamisen motivaatio ja tavat? Hiljainen tieto esille? yhteistyökyky kommunikaatiokyky K U L T T U U R I J O H T A M I N E N ihminen oppimiskyky Substanssi -huipputaito Valmius oppia? On-line ja off-line oppiminen? Kokeilemalla oppiminen? (Foray 2004, Economics of knowledge, 46–47) Kaikista työntekijöistä innovaattoreita?

  16. Luovuuden selitysmallit • 1)mystinen/ mystical, • 2)psykoanalyytinen/ psychoanalytical, Freud, Kris/regressiomalli • 3) pragmaattinen/ pragmatic, de Bono, Osborne • 4) psykometrinen/ psychometirc, Guildford • 5) kognitiivinen/ kognitive • 6) sosiaalipsykologinen/ socio-personality, Amabile • Seitsemänneksi lähestymistavaksi he kaavailevat tulevaisuudessa monitieteellisen/multidisiplinary lähestymistavan, jossa yhdistyy uudella tavalla olemassa olevia elementtejä. (Sternberg & Lubart 1999, 3, 4)

  17. Luovaan persoonaan liittyvät luonteenpiirteet • itsenäisen päätöksenteon, • itseluottamuksen, • viehtymyksen moninaisuuteen (attraction to complexity), • esteettisen orientoitumisen ja • riskin oton. + aisti- ja havaintoherkkyys Sternberg & Lubarti 1999

  18. Luovan ympäristön ominaisuuksia • ovat turvallisuus, • avoimuus, • dynaamisuus, • humoristisuus, • rakentavia konflikteja ja debatteja tarjoava, • riskinottoa salliva ja • antaa ideoille kypsymisaikaa (Uusikylä 2002)

  19. Itsensä toteutumisen (self-actualization ) • yhteydessä mainitaan myös Maslow 1968; tietyt luonteenpiirteet johdattavat ihmisen löytämän omat voimavaransa ja • Rogers 1954 ; tietyntyyppinen ympäristömotivoi itsen toteuttamiseen • Heikkilä 1985: Kun ihminen oppii panemaan itsensä likoon sellaisenaan koko persoonallaan sarvineen hampaineen, on hänen kokonaisvaltainen luova potentiaalinsa käytössä. Tällaista prosessia ei kukaan voi hoitaa kenenkään puolesta, se pitää itse kokea. Sternberg & Lubarti 1999

  20. Luovuuteen liittyvien eri elementtien suhteiden ja vaikutuksen tarkastelu: • luovan persoonan, • paine vrs motivaatio, • tuotoksen, • prosessin, • ympäristön • kontekstia ja luovan teon tekijän situaatio Sternberg & Lubarti 1999, Ruth 1985, Inkinen 2005, Csikszentmihaly

  21. Luovuus on • sisäisen motivaation, • toimialalle tai toimintakentälle oleellisen tiedon (knowledge) ja • kyvyn (ability) sekä • luovuudelle oleellisen taitamisen (creativity relevant skill) yhdistelmänä. • Amabile (1983)

  22. Luovuudelle oleelliseen taitamisen sisältyy • a) kognitiivinen tyyli, jossa toimija selviää monimuotoisuudesta ja kykenee murtamaan mentaalisen mallin, • b) tiedon heuristiikka (löytäminen, keksiminen ja kokeilu ongelmanratkaisun menetelmänä & uuden merkitysperspektiivin tuottamisessa) ja • vastakohtaisuuksien näkeminen ja • c) työskentelytapa, jossa toimija kykenee kohdentamaan energiansa

  23. LINEAARINEN ONGELMAN RATKAISU ongelman löytämisen eli valmistautumisen/ preparation, hautomisvaiheen/incubation, ratkaisun keksimisen eli oivaltamisen/ illumination ja ratkaisun todentamisen/ vertification vaiheet PROSESSIMALLI ekspressiivisiä (spontaanisuus, assosiaatioilla leikittely, hämärän päämäärään tavoittelu), produktiivisia (kentän uudelleen strukturointi, uusien suhteiden keksiminen) ja ongelmia tuottavia (yksilö näkee ja havaitsee uusia ratkaisuja ja uusia hypoteeseja) piirteitä on havaittavissa missä tahansa prosessin vaiheessa Alku-keskikohta-loppu vai jatkuva kehityskulku? Wallasin 1926 Bachin 1970

  24. Luominen ja ratkaiseminen • olennaisesti erilaisia prosesseja • ongelmanratkaisun kohteena on ongelman poistaminen; ottaa pois kun taas • luomisen kohteena on tuottaa jokin olevaksi

  25. Luominen • luodaan uusi merkitys • moninäkökulmaisuus ja • heterogeenisten ryhmien ja erilaisuuden (erilaiset arvot, osaaminen ja asenteet) synnyttämä oivalluksen dynamiikassa • ihmismielen oivallus synnyttää ”uudenlaisen laadullisen ymmärtämisen” • ja sitä myöten mahdollistuu myös ”laadullisesti erilainen ratkaisu • taiteen transformatiivinen oppimisprosessi > tuottaa todellisuudesta uudenlaisia tulkintoja (Sava 2004, 32-34)

  26. Tarvitaan vapaata leikkiä yksilössä ja yhteiskunnassa, jotta mieli saadaan avautumaan uudelle havainnolle (Bohm & Peat 1992, 123.)

  27. RBT –tutkimusperustainen teatteri metodisena lähestymistapana Case SE

  28. Miten lisätä? • Organisaation toimintayksiköiden sisäistä dialogia • Organisaation eri toimintayksiköiden välistä dialogia • Johdon ja työntekijöiden dialogia • Organisaation jaettua moniäänistä ymmärrystä yhteisestä päämäärästä ja keinoista miten siihen pyritään

  29. ’Helposti vain poistetaan oireita eikä etsitä syitä. Paras interventiotapa on ongelman konkretisointi esittämällä exploratiivisia kysymyksiä, pyytämällä kuvaamaan ongelman esiintymistä, tapahtumasarjoja, esimerkkejä. Kun on tarpeeksi konkreettisia tapauksia, voidaan ymmärtää ongelma niistä käsin ja sitten etsiä näitä tapauksia yhdistäviä tekijöitä eli ongelman syitä.’ (Schein 1999, 155) ’Ihmisillä on taipumus nähdä monimuotoiset, epämääräiset, löyhästi yhteenliittyvät ilmiöt liian järjestyksellisinä, ymmärrettävinä, hallittuina ja siksi niistä ei keskustella, pohdita, esitetä erilaisia tulkintoja. Tämä estää asioiden huomaamista, uutta tulkintaa ja oppimista.’ (Weick 1979, 186) Schein (1999, 153)

  30. Analyyttinen Kohdentuu keksimiseen Ongelma, joka otetaan pois Poistaa näkyvistä Projektin hallinta ja johtaminen Päätöksenteon logiikka Työntekijä on toimenpiteiden ”kohde” Tulkinnallinen Kohdentuu löytämiseen ja luomiseen Tuottaa jokin olevaksi/ näkyväksi Prosessin fasilitointi - mahdollisten maailmojen löytäminen ja rakentaminen yhteistoiminnallisesti Merkityksenannon logiikka Työntekijät ovat aktiivisia toimijoita, jotka luovat merkitystä yhdessä Tulkinta innovaatioprosessissa Lester & Piore 2004

  31. Tutkimus- ja kehittämisprosessin vaiheet Johto Päätöksen- teko Fokus kehittämis- työlle Briiffaus Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Toukokuu Lokakuu Teatteri Ryhmäsessiot: (5 ryhmää yht. 70 osall.) Työtarinoiden kertominen, esittely, keskustelu • Yhteissessio: • (n. 80 osallistujaa) • Teatterikohtaukset • Nykytila: reflektointi, • kysymykset, • eri näkökulmat • Tulevaisuus: toivotun • tulevaisuustilan • roadmap • Asiakas mukaan • -yhteissessio • (n. 100 osallistujaa) • Pilotin • rakentaminen RBT Analyysi, Kohtausten tuottaminen, käsikirjoitus Toinen tehdas- Yksikkö mukaan Kehitystyö Kehittämiskohteita ja toimenpide- ehdotuksia Kehittämiskohteiden yhteinen ymmärrys, priorisointi Käynnistämis- kelpoinen toimintamalli

  32. Ryhmäsessiot • Työtarinat: avaamaan keskustelua, tulkintaa, käsitteellistämistä, kokemusten reflektointia

  33. Storytelling Myynti: On tehtävä kun on luvattuMOVO4D 14:11- 14:16 Tuotanto: Mitäs täältä siirretään pois? Myynti: Älä sä nyt selitä siellä, mä sanoin et tää pitää olla. MOVO4D 14:24 Myynti.:(nostaa kädet ylös) Syytön!MOVO4D 23:43 Kuitenkii se on tuotannon vikaMOVO4D 23:28

  34. Yhteissessio eli teatteri peilinä • Toisen näkökulman ymmärtäminen • Yhteisen kielen etsiminen • Yhteinen ymmärrys • Teatterikohtaukset ja niiden työstö poikki- toiminnoittaisissa työryhmissä ”On helpompi käsitellä asioita ulkopuolisen avulla ja Organisaatioteatterin kohtausten avulla me puhutaan Kipeistäkin asioista ilman, että tapellaan.” ”Tällaisessa organisaatiossa jo se, että ollaan näin isolla porukalla saman pöydän äärellä keskustelemassa on tulos!”

  35. TOIMINNALLINEN KEHÄ Seuranta ANALYYTTINEN KEHÄ Vakiinnutus Käytännöt RBT Resurssit Rutiinit TULKINNALLINEN KEHÄ Vastuut TOIMINTAYKSIKÖN SISÄINEN ”Miten me se tehdään, oikeesti” Oman toimintatavan jäsentäminen TOIMINATYKSIKÖIDEN VÄLINEN Mitä toisen pitäisi ymmärtää meidän työstä Toisen toimintayksikön käsitysten ymmärtäminen Aika- taulutus dramaturginen interventio Tavoitteet MONIÄÄNINEN YMMÄRRYS ”Mihin me ollaan pyrkimässä” ”Miten me sinne päästään” Mittarit Priorisointi

More Related