50 likes | 217 Views
Antiikki 600 eKr.-400 jKr. Jaetaan Kreikan aikaan 600eKr.-200eKr. ja Rooman aikaan 200eKr.-400jKr. Antiikin kirjallisuus jaetaan epiikkaan, lyriikkaan ja draamaan Länsimaisen kirjallisuuden jako kolmeen päälajiin on siis peräisin antiikista (’poesis’: luoda (vrt. engl. ’poetry’)
E N D
Antiikki 600 eKr.-400 jKr. • Jaetaan Kreikan aikaan 600eKr.-200eKr. ja Rooman aikaan 200eKr.-400jKr. • Antiikin kirjallisuus jaetaan epiikkaan, lyriikkaan ja draamaan • Länsimaisen kirjallisuuden jako kolmeen päälajiin on siis peräisin antiikista (’poesis’: luoda (vrt. engl. ’poetry’) • EPIIKKA: alunperin tarkoitti kertovaa runoutta -> nykyisin tarkoittaa kertomakirjallisuutta • LYRIIKKA: alunperin tarkoitti laulurunoutta -> nykyisin tarkoittaa runoutta • DRAAMA: tarkoittaa näytelmäkirjallisuutta • Kirjailijat kirjoittivat Olymposvuorella asuvista kuolemattomista jumalista, jotka puuttuivat ihmisten elämään. Jumalat kuvattiin ihmisten kaltaisina, joilla saattoi siis olla heikkojakin puolia • Jumalien elämästä kertoo laaja ja rikas Kreikan tarusto eli mytologia
EEPOS: Kreikan sankarieepokset Ilias ja Odysseia (sokea runonlaulaja Homeros) • Sankarirunoelmat aloittivat epiikan • pitkiä runomuotoisia kertomuksia • Ilias on sotakertomus Troijan sodasta, jatko-osa Odysseia kertoo sodasta palaavan Odysseuksen monivaiheisesta paluumatkasta kotisaarelle Ithakaan • Homeroksen eepokset olivat niin suosittuja halki vuosisatojen, että niiden ansiosta eepos oli arvostetuin kirjallisuudenlaji 1600-luvulle saakka
Lyriikka ei varsinainen kirjallisuudenlajina, koska sitä säestettiin soittimilla kuten lyyralla. • Tunnetuin lyyrikko Sapfo • Keskuslyriikan lisäksi kirjoitettiin kuorolyriikkaa, elegioja (=valituslauluja), oodeja (=ylistyslauluja) sekä hymnejä, jotka sisälsivät mytologisia aineksia (mytologia=jumalaistarusto)
Draama: tragediat eli murhenäytelmät • osa jumalanpalvontamenoja -> uhrattiin viinin ja hedelmällisyyden jumalalle Dionysokselle, siksi amfiteatterit olivat suuria ja akustiikka oli erinomainen • Aiheet otettiin sankari- ja jumalmyyteistä (myytti=jumalaistaru). • Tragedian kehittymiseen vaikutti Aristoteleen Runousoppi: siinä määriteltiin ajan, paikan ja toiminnan ykseys (ns. kolmen ykseyden laki) • Kuuluisia tragedian näytelmäkirjailijoita Sofokles, Euripides, Aiskhylos • Lisäksi komedioita eli huvinäytelmiä (kreik. komodi´a = viinikulkuelaulu) kirjoitti Aristofanes
Rooman kausi: Roomalaiset jäljittelivät kreikkalaisia kirjallisuudessa (mm. luonnon, luonnollisuuden ja inhimillisyyden ihannointi, jumaltarut) • Vergilius kirjoitti oman sankarieepoksen Aeneis, joka jäljittelee Odysseiaa • Horatius kirjoitti oman runousopin De arte poetica • Runoilijat Catullus, Ovidius, Petronius • Antiikin merkitys hyvin tärkeä myöhemmille aikakausille kuten renessanssille ja klassisismille (antiikin ihmiskeskeinen ajattelutapa) • Lentäviä lauseita säilynyt meidän päiviimme saakka: Erehtyminen on inhimillistä, Ihminen on kaiken mitta, Mikään inhimillinen ei ole minulle vierasta.