1 / 38

Latinaa sukututkijoille II 30.9.2010

Latinaa sukututkijoille II 30.9.2010. Jens Nilsson. Latinan sijamuodot. Vaikka suomi ja latina kuuluvat aivan eli kieliperheisiin, niissä on vissejä yhtäläisyyksiä, jotka tekevät kielen logiikan suomalaiselle helpoksi ymmärtää:

celina
Download Presentation

Latinaa sukututkijoille II 30.9.2010

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. Latinaa sukututkijoille II30.9.2010 Jens Nilsson

  2. Latinan sijamuodot • Vaikka suomi ja latina kuuluvat aivan eli kieliperheisiin, niissä on vissejä yhtäläisyyksiä, jotka tekevät kielen logiikan suomalaiselle helpoksi ymmärtää: • Verbit taipuvat persoonissa (minä, sinä…) ja tapaluokissa (lienen, lienet…) • Substantiivit taipuvat sijamuodoissa (Suomessa 15, latinassa 6). • Substantiiveilla on latinassa viisi taivutusryhmää (deklinaatiota); suomessa vastaava luku on jopa yli 80.

  3. Nominatiivi • Perusmuoto, lauseen tekijä eli subjekti • Mies syö omenan

  4. Akkusatiivi • Tekemisen kohde, lauseessa tekemisen kohde eli objekti • Mies syö omenan

  5. Genetiivi • Ilmaisee omistajan: Mies syö poliisin omenan • Ilmaisee osaa kokonaisuudesta: Ihmisten paljous • Ilmaisee lähtökohtaa tai kohdetta: Tupakannälkä (ts. nälkä, joka kohdistuu tupakkaan, ei tupakan kokema nälkä); Paasilinnan teos (ts. Paasilinnan kirjoittama, ei omistama, kirja) • Ilmaisee ominaisuutta tai arvoa: parin euron parkkimaksu

  6. Datiivi • Ilmaisee, kenelle jotakin annetaan: • Mies antaa poliisille omenan. • Ilmaisee, kenen hyväksi, kenen näkökulmasta tai kenen puolesta jotakin tehdään: • Luen sinulle sanomalehden

  7. Ablatiivi • Latinan monikäyttöisin sijamuoto • Ilmaisee muun muassa välikappaletta: kuorin omenan veitsellä. • Ilmaisee suhdetta: hän on nimeltään Keijo • Ilmaisee passiivilauseissa tekijää agentin a(b) yhteydessa (vrt. engl. ’by’, ruots. ’av’, saks. ’von’). Muistumia vanhassa kirjasuomessa: ylöspandu Thomas Ragwaldin pojalda.

  8. Vokatiivi • Vain maskuliinisukuisilla sanoilla • Vain yhdellä deklinaatiolla (II) • Käytetään puhuttelussa, kun puhuteltavan erisnimi päättyy –us. • Terve, Markku! • Oi, Juhani!

  9. Sijamuotojen muodostus • Hyödyllisintä tutustua sijamuotoihin yhdessä erisnimien kanssa. Erisnimet taipuvat kolmessa deklinaatiossa • I: naisten nimet (päättyvät –a) ja miesten nimet (päättyvät –as) • II: miesten nimet (päättyvät –(i)us) • III: Miesten nimet, useita päätteitä

  10. I deklinaatio, naisten nimet, päättyvät aina –a

  11. I deklinaatio, miesten nimet, päättyvät –as.

  12. II deklinaatio: miesten etunimet, päättyvät valtaosin -us

  13. II deklinaatio, miesten sukunimet, päättyvät yleensä -ius

  14. II deklinaatio: miesten etunimet, jotka päättyvät -er

  15. II deklinaatio, miesten sukunimet, jotka päättyvät -ander

  16. III deklinaatio: taivutusmalli Samuel (ja muut heprealaisperäiset –el –päätteiset nimet)

  17. III deklinaatio, taivutusmalli Johannes

  18. III deklinaatio, taivutusmalli Sveno

  19. III deklinaatio: partisiippivartaloiset nimet (-nt-)

  20. Miesten sukunimet • Päättyvät yleensä –ius • Esim. Lithovius • Toinen tavallinen pääte –ander • Kreikan sanasta ἀνήρ (aneer) = mies • Esim. Falander • Sukunimet ovat kuin adjektiivimääreitä etunimelle: ne taipuvat aina samassa suvussa, luvussa ja sijamuodossa kuin etunimikin: • Esim. MarcumKettunium (akkusatiivi)

  21. Naisten sukunimet • Miesten sukunimet vastaavalla feminiinipäätteellä: • Margaretha Cajana(< Cajanus) • CatharinaLithovia (< Lithovius) • Christina Falandra(< Falander) • Molemmat nimet taipuvat aina keskenään samassa sijamuodossa: • ChristinaeFalandrae (genetiivi tai datiivi) • MargarethamCajanam (akkusatiivi)

  22. Miesten nimiä –ās –päätteellä • Andreās = Antti • Thōmās = Tuomas • Matthiās = Matti • Ēsaiās = Esa • Jōnās = Joonas • Jeremiās = Jeremias • Zachariās = Sakari • Tobiās = Topias • Ēliās = Elias • Lūcās = Luukas

  23. Miesten nimiä –us -päätteellä • Ericus = Erkki • Stephanus = Tahvo • Eschillus = Esko • Henricus = Heikki • Isacus = Iisakki • Jacobus = Jaakko • Josephus = Juuso • Carolus = Kalle • Gustavus = Kusti • Christianus = Risto • Magnus = Maunu • Marcus = Markku • Martinus = Martti • Nicolaus = Niilo • Canutus = Nuutti • Ola(v)us = Olli • Paulus = Paavo • Petrus = Pekka • Benedictus = Pentti • Bartholdus = Pertti • Philippus = Vilppu • Sigfridus = Sipi

  24. Miesten nimiä –ius -päätteellä • Antōnius = Anton • Geōrgius = Yrjö • Grēgorius = Reko • Laurentius = Lauri

  25. Miesten nimiä –er -päätteellä • Alexander = Santeri, genetiivi: Alexandrī • Sylvester = Silvo, genetiivi: Sylvestrī

  26. Miesten nimiä –el -päätteellä • Joēl = Joel • Samuēl = Samuli • Gabriēl = Kaapo • Michaēl = Mikko • Daniēl = Taneli • Israēl = Israel • Raphaēl = Rafael • Hezechiēl = Hesekiel

  27. Miesten nimiä –ō(n) -päätteellä • Suenō, gen. Suenōnis = Sven • Salomō(n), gen. Salomōnis = Salomon • Sīmōn, gen. Sīmōnis = Simo • Tychō, gen. Tychōnis = Tyko • Thūrō, gen. Thūrōnis = Thure

  28. Taipumattomat nimet • Monet Vanhan Testamentin nimet, esim: • Hiob • David • Aron • Voidaan toisinaan taivuttaa III deklinaation mukaan: David, Davidem, Davidis… • Muuntaa II deklinaatioon: Aronus, Aronum… • Olla taivuttamatta ollenkaan

  29. Patronyymi • Keskeinen osa papin nimeä • Isän etunimi genetiivimuodossa (kuviteltava määrittävän sanaa ”filius”, ”poika”) • JōhannēsJōhannisGezelius = Johannes JohanneksenpoikaGezelius • GabriēlMartīnīPeitzius = Gabriel MartinuksenpoikaPeitzius • Myös naisilla: CatharinaLaurentii (filia) Lithovia, Katariina LarsintytärLithovia • Usein pelkkänä kirjaimena: Gabriel M. Peitzius

  30. ”etnonyymi” • Ilmaisee kotikaupungin • Johdetaan kaupungin nimestä päättellä – ensis • Esim. Aboa = Turku, Aboensis = turkulainen • Uloa = Oulu, Uloensis = oululainen • Myös vapaata muodostusta: • Raumoensis • Halickoensis

  31. Maat: Suomi • Fennia / Finnia / Finlandia = Suomi • Finlandensis = suomalainen (adjektiivi) • Fennicus / Fennica = suomalainen (adjektiivi) • Finnonicus / Finnonica = suomalainen (adjektiivi) • Finnō = suomalainen (henkilöstä, taipuu kuten erisnimi Svenō) • Fennī (monikko): Roomalaisen historioitsija Tacituksen nimitys pohjoiselle kansalle (tarkoitti ilmeisesti saamelaisia)

  32. Suomen historialliset maakunnat • Fennia = Suomi = Varsinais-Suomi • Tavastia = Häme • Satacundia (Satagundia) = Satakunta • Ostrobothnia (Bothnia) = Pohjanmaa • Lappōnia = Lappi • Carēlia = Karjala • Savōnia (Savolaxia) = Savo • Nylandia = Uusimaa • Qvēnia (Quaenia) = Kainuu

  33. Adjektiiveja muodostetaan maakuntien nimistä hyvin vapaasti eri päätteillä • Carelus, Carelicus, Careliensis • Tavastus, Tavasticus, Tavastiensis • Ostrobothnicus, Ostrobothniensis • Lyhyitä muotoja käytetään yleensä itsenäisinä (Tavastī = hämäläiset), muita adjektiiveina, jotka tarvitsevat pääsanan (scholaUloensis = Oulun triviaalikoulu) • Koska vakiintunutta käytäntöä ei ole, kaikki muodot ovat periaatteessa mahdollisia, kunhan ne noudattelevat olemassa olevia latinalaisia johdoksia: • Savōnēs = savolaiset

  34. Paikkoja ja paikkakuntia • Aboa = Turku • Arctopolis = Pori • Arxnova = Uusi linna = Olavinlinna • Brahea = Lieksa • Neostadium = Nystad = Uusikaupunki • Serdopolis = Sortavala • Tornea = Tornio • Uloa = Oulu • Vallisgratia = Armon laakso = Nådendal = Naantali • http://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Suomen_alueiden_latinankielisist%C3%A4_nimist%C3%A4

  35. Maat: Ruotsi • Svēcia / Svētia = Ruotsi • Svēcicus / Svēcica = ruotsalainen • Holmia = Tukholma • Upsalia = Upsala • Arosia = Västerås • Vexionia = Växsjö • Lincopia = Linköping • Calmaria, Lundia, Gothoburgum, Stregnesia… • Sviōnēs = Tacituksen nimitys eräälle pohjoiselle kansalle, vastannee svealaisia

  36. Maat:muut • Russia / Ruthēnia = Venäjä • Russī / Ruthēnī = Venäläiset • Muscovia = Moskova • Muscovīta = moskovalainen • Muscovītae = moskovalaiset (’moskoviitit’) • Petropolis = Pietarin kaupunki • Petropolitanus = pietarilainen • Estōnia / Aestōnia = Viro • Revālia = Tallinna, Rääveli • Dorpatum = Tartto • Livōnēs = Liiviläiset ≈ virolaiset • Aesthī = Tacituksen nimitys eräälle pohjoiselle kansalle • Ingria = Inkerinmaa

  37. Lokatiivi • Kaupunkien nimillä, jotka päättyvät –a (kuten Aboa ja suurin osa meikäläisten kaupunkien nimistä), on erityinen sijamuoto, jonka merkitys on ”kaupungissa” ja joka saa päätteen –ae (Aboae = Turussa).

More Related