ADHD oireet ja diagnostiikka

1. ADHD �oireet ja diagnostiikka 50 lennokasta vuotta. Salo, la 11.11.2011 Lastenpsykiatrian ylil��k�ri, erityistason perheterapeutti Pekka R�is�nen, Vaasan TK Nuorisopsykiatrinen asumiskoti Puro 11.11.2011 Salo 1 P. R�is�nen: ADHD-oireet ja diagnostiikka

2. HISTORIAA (S. Sandberg et J. Barton (2002), kirjassa Hyperactivity and attention disorders of childhood, 2. painos, toim. Seija Sandberg , ss. 1-29. Cambridge: Cambridge University Press) ADHD on lyhenteen� uusi, mutta ilmi�n� vanha. Kanner: Textbook of Childpsychiatry (1957) ei sis�lt�nyt viittauksia hyperaktiivisuuteen diagnostisena k�sitteen�. Psykologien parissa laajalti k�ytetty Johnson and Medinnus: Child Psychology (1969) sis�lsi vain kaksi (!) sivua 657 sivun teoksesta tarkkaavuuden kirjosta. Toisaalta saksal. Hoff: Lehrbuch der Psychiatrie (1956) k�sitteli �hyperkineettist� h�iri�t� 11.11.2011 Salo P. R�is�nen: ADHD-oireet ja diagnostiikka 2

3. HISTORIAA II Kuitenkin jo James, W: The Principles of Psychology (1890) k�sitteli tarkkaavuuden psykologiaa. Vaikka Hyperaktiivisuutta/tarkkaavuuden ongelmaa joskus pidet��n �amerikkalaisena ilmi�n�, on eurooppalaisessa psykiatrian/psykologian kirjallisuudessa termi� k�ytetty pian 120 vuotta! 11.11.2011 Salo P. R�is�nen: ADHD-oireet ja diagnostiikka 3

4. HISTORIAA III Sata vuotta sitten oireilun (tarkkaavuuden yll�pit�misen vaikeus, itsekontrollin/tahdon puute, rauhattomuus ja impulsiivisuus yhdistyneen� lieviin neurologisiin l�yd�ksiin esim. motoriseen k�mpelyyteen, ja synnynn�isiin anomalioihin) katsottiin johtuvan �tahdon� puutteesta ja �h�iri�st� moraalin kontrolloimisessa�(moral dyscontrol). Vrt. nykyk�sitykseen EF:n (executive functions) h�iri�ist� yhten� ADHD p��oireena. 11.11.2011 Salo P. R�is�nen: ADHD-oireet ja diagnostiikka 4

5. ADHD Jostain syyst� ADHD:ta pidet��n edelleen ep�luotettavana diagnoosina, joka sekoittaisi ymm�rryst�mme lasten k�yt�sh�iri�iden �todellisista� syist�. Tuhannet tieteelliset tutkimukset ja kliininen kokemus ovat kuitenkin kiistatta osoittaneet kyseisen h�iri�n olemassaolon. 11.11.2011 Salo P. R�is�nen: ADHD-oireet ja diagnostiikka 5

6. MOTTO ADHD ON VAKAVA KANSANTERVEYDELLINEN ONGELMA! SEN VARHAINEN TUNNISTAMINEN, HYV� HOITO JA KUNTOUTUS S��ST�V�T PALJOLTA INHIMILLISELT� K�RSIMYKSELT�! 11.11.2011 Salo P. R�is�nen: ADHD-oireet ja diagnostiikka 6

7. PSYYKKISTEN H�IRI�IDEN YLEISYYS LAPSILLA JA NUORILLA M. Rutter & al : 10-11 v. Brittil�isist� lapsista 12 %:lla (Isle of Wight) - 25 %:lla (Lontoo) psyykkisi� h�iri�it� (lomakkeet + vanhempien ja lapsen haastattelu) K. Kumpulainen & al, K. Puura & al tutkineet suomessa 8-9 vuotiaita Muutkin tutkimukset (4-18 v.) Antaneet samansuuntaisia tuloksia: P = 14-26 % Amerikkalaisessa seurantatutkimuksessa todettu, ett� 23 ik�vuoteen menness� noin 90 % lapsista tai nuorista oli sairastanut jonkin psyykkisen h�iri�n! 11.11.2011 Salo P. R�is�nen: ADHD-oireet ja diagnostiikka 7

8. Psyykkisten h�iri�iden yleisyys alaik�isill� Useimmissa tutkimuksissa psyykkisten h�iri�iden suhde: -pojat > tyt�t -vanhemmat lapset > nuoremmat lapset -kaupunkilaislapset > maalaislapset -matala sosioekonominen luokka > korkea Paljon monioireisia ts. h�iri�t kasaantuvat 11.11.2011 Salo P. R�is�nen: ADHD-oireet ja diagnostiikka 8

9. K�yp� hoito -suositus Lasten ja nuorten aktiivisuuden ja tarkkaavuuden h�iri�n (ADHD) hoito Duodecim 2007;123(24):3042-60 - ADHD lis�� hoitamattomana psykiatristen h�iri�iden, syrj�ytymisen ja p�ihteiden k�yt�n riski�! - Keskeiset hoitomuodot: potilaaseen ja ymp�rist��n kohdistuvat tukitoimet + tarvittaessa l��kitys - Huomioi siirtym�vaiheet kouluasteesta toiseen (ja ty�el�m��n)! 11.11.2011 Salo P. R�is�nen: ADHD-oireet ja diagnostiikka 9

10. AKTIIVISUUDEN JA TARKKAAVUUDEN H�IRI� ADHD = attention deficit and hyperactivity disorder = aktiivisuuden ja tarkkaavuuden h�iri� ADD = attention deficit disorder = tarkkaavaisuush�iri� MBD = minimal brain (disorder) dysfunction = ADHD + motoriset ong. + oppimisvaikeudet/hahmotush�iri�t (Suomessa ja Norjassa.) DAMP = deficits in attention, motor control and perception = tarkkaavaisuush�iri�, motorinen k�mpelyys ja hahmotush�iri� (k�yt�ss� l�hinn� vain Ruotsissa.) 11.11.2011 Salo P. R�is�nen: ADHD-oireet ja diagnostiikka 10

11. ADHD:n esiintyvyys -Lievemp�� ADHD:n oireilua joissakin tutkimuksissa jopa 18%:lla. -Diagnostiset kriteerit t�yttyv�t eri tutkimuksissa 4-10 %:lla. -Suomessa v. 1989 8-vuotiailla 4 % (tyt�ill� 2:lla, pojilla 6%:lla) -Pohjois-Suomessa v. 2004 16-18-v. 8,5 % 11.11.2011 Salo P. R�is�nen: ADHD-oireet ja diagnostiikka 11

12. ADHD:n diagnostiikka I Potilaan haastattelu ja tutkimus (k�yt�s!) Vanhempien haastattelu (k�yt�s kotona!) Tieto potilaan k�ytt�ytymisest� muissa tilanteissa (p�iv�koti, koulu, harrastus, ty�): - lomakkeet (esim. DBRS, Conners, Viivi), puhelu Psykologin (aikuisilla neuropsykologin) tutkimus: onko oppimisvaikeuksia 11.11.2011 Salo P. R�is�nen: ADHD-oireet ja diagnostiikka 12

13. ADHD:n diagnostiikka II Tarvittaessa puhe-, toiminta- ja fysioterapeutin arvio. EEG-, CT- tai MRI �tutkimuksista ei hy�ty� diagnoosin kannalta 11.11.2011 Salo P. R�is�nen: ADHD-oireet ja diagnostiikka 13

14. ADHD:n oirekuva ja diagnostiset kriteerit - (Jotkin oireet) Alkaa ennen 7 v. ik��, usein jo alle 5 v - (Joidenkin) Oireiden t�ytyy esiinty� ainakin kahdessa eri ymp�rist�ss� (koti, koulu/p�iv�koti, pihapiiri, vastaanotto) v�hint��n 6 kk:n ajan -Kolme eri oireryhm��: 1) keskittymisvaikeudet, ainakin 6 oiretta 9:st� oltava 2) hyperaktiivisuus, �aina vauhdissa�, ainakin 3 oiretta 5:st� 3) impulsiivisuus, �tekee ensin, ajattelee sitten�, minimi 3 oiretta 4:st� [DSM-IV:ss� 2) + 3):sta ainakin 6 oiretta 9:st�] 11.11.2011 Salo P. R�is�nen: ADHD-oireet ja diagnostiikka 14

15. ADHD ja sen kriteerit kahdessa eri tautiluokitusk�sikirjassa I WHO:n tautiluokitus ICD-10 luokittelee kaikki sairaudet, my�s psykiatriset. Suomessa virallinen psykiatrinen diagnostiikka (koodimerkinn�t) perustuu siihen. Kuitenkin APA:n (American Psychiatric Association) psykiatrinen tautiluokitus DSM-IV:n kriteerit ovat selke�mm�t ja luotettavammat kuin vastaavat ICD-10:n psykiatrian osa-alueen kriteerit. 11.11.2011 Salo P. R�is�nen: ADHD-oireet ja diagnostiikka 15

16. ADHD ja sen kriteerit kahdessa eri tautiluokitusk�sikirjassa II Tieteellisen psykiatrisen tutkimuksen diagnostiikka perustuukin DSM-IV:een. Vaikka DSM-IV ja ICD-10:n psykiatrian osuus ovat hyvin pitk�lti identtiset, on tietyiss� diagnooseissa (esim. ADHD:ssa) kuitenkin joitakin eroja. N�iss� tapauksissa yleens� kriteerit otetaan DSM-IV:st� ja koodi ICD-10:st�. 11.11.2011 Salo P. R�is�nen: ADHD-oireet ja diagnostiikka 16

17. F90 Hyperkineettiset h�iri�t I(Psykiatrian luokitusk�sikirja, ICD-10; 2. painos, 1998, Stakes) Ominaista: i) �varhainen alku, tavallisesti ennen 5 v ii) kest�vyyden puute �lyllist� osallistumista vaativissa toiminnoissa, iii) taipumus siirty� toiminnasta toisen saamatta mit��n valmiiksi sek� iv) j�rjestym�t�n, hajanainen ja liiallinen toiminnallisuus.� �H�iri�t kest�v�t tavallisesti l�pi kouluvuosien ja jopa aikuisik��n asti, mutta usein tapahtuu asteittaista paranemista aktiivisuudessa ja tarkkaavuudessa.� 11.11.2011 Salo P. R�is�nen: ADHD-oireet ja diagnostiikka 17

18. F90 Hyperkineettiset h�iri�t II(Psykiatrian luokitusk�sikirja, ICD-10; 2. painos, 1998, Stakes) �Diagnoosi voidaan asettaa aikuisellekin.� �Ylivilkkaat lapset ovat usein tapaturma-alttiita, piittaamattomia vaaratilanteissa ja toimivat hetken mielijohteista. Aiheuttavat usein kurinpito-ongelmia, mutta rikkovat s��nt�j� pikemminkin ajattelemattomuuttaan kuin tahallaan. Suhde aikuisiin on usein estoton, koska siit� puuttuu normaali varovaisuus ja pid�ttyv�isyys. Eiv�t ole suosittuja toisten lasten keskuudessa ja voivat joutua eristetyiksi.� 11.11.2011 Salo P. R�is�nen: ADHD-oireet ja diagnostiikka 18

19. F90 Hyperkineettiset h�iri�t III(Psykiatrian luokitusk�sikirja, ICD-10; 2. painos, 1998, Stakes) A. Keskittymiskyvytt�myys (ainakin 6/9) (1) Huomion kiinnitt�minen riitt�v�n hyvin yksityiskohtiin ep�onnistuu tai potilas tekee huolimattomuusvirheit� koulussa, ty�ss� tai muissa teht�viss�. (2) Keskittyminen leikkeihin tai teht�viin ep�onnistuu usein. (3) Usein ei n�yt� kuuntelevan, mit� h�nelle puhutaan. 11.11.2011 Salo P. R�is�nen: ADHD-oireet ja diagnostiikka 19

20. F90 Hyperkineettiset h�iri�t IV(Psykiatrian luokitusk�sikirja, ICD-10; 2. painos, 1998, Stakes) A. Keskittymiskyvytt�myys (ainakin 6/9) (4) Ohjeiden noudattaminen ja koulu-, koti- tai ty�teht�vien valmiiksi tekeminen ep�onnistuvat usein (ei johdu uhmakkaasta k�yt�ksest� tai kyvytt�myydest� ymm�rt�� ohjeita). (5) Kyky j�rjest�� teht�vi� tai toimintoja on usein huonontunut. (6) Usein v�ltt�� tai kokee voimakkaan vastenmielisen� teht�v�t, jotka vaativat psyykkisen ponnistelun yll�pit�mist�, kuten l�ksyt 11.11.2011 Salo P. R�is�nen: ADHD-oireet ja diagnostiikka 20

21. F90 Hyperkineettiset h�iri�t V(Psykiatrian luokitusk�sikirja, ICD-10; 2. painos, 1998, Stakes) A. Keskittymiskyvytt�myys (ainakin 6/9) (7) Kadottaa usein esineit�, jotka ovat t�rkeit� tietyiss� teht�viss� ja toiminnoissa, kuten koulutavaroita, kyni�, kirjoja, leluja tai ty�kaluja. (8) H�iriintyy usein helposti ulkopuolisista �rsykkeist�. (9) On usein muistamaton p�ivitt�isiss� toiminnoissa. 11.11.2011 Salo P. R�is�nen: ADHD-oireet ja diagnostiikka 21

22. F90 Hyperkineettiset h�iri�t VI(Psykiatrian luokitusk�sikirja, ICD-10; 2. painos, 1998, Stakes) B. Hyperaktiivisuus (ainakin 3/5) (1) Liikuttelee usein levottomasti k�si��n tai jalkojaan tai v��ntelehtii tuolillaan. (2) L�htee usein liikkeelle luokassa tai muualla tilanteissa, miss� edellytet��n paikalla pysymist�. (3) Juoksentelee tai kiipeilee tilanteissa, miss� se ei kuulu asiaan (nuorilla tai aikuisilla voi esiinty� pelkk�n� levottomuuden tunteena). 11.11.2011 Salo P. R�is�nen: ADHD-oireet ja diagnostiikka 22

23. F90 Hyperkineettiset h�iri�t VII(Psykiatrian luokitusk�sikirja, ICD-10; 2. painos, 1998, Stakes) B. Hyperaktiivisuus (ainakin 3/5) (4) On usein liiallisen ��nek�s leikkiess��n tai ei onnistu paneutumaan hiljaa harrastuksiin. (5) On motorisesti jatkuvasti liian aktiivinen eik� aktiivisuus oleellisesti muutu sosiaalisen ymp�rist�n mukaan tai ulkoisista vaatimuksista. 11.11.2011 Salo P. R�is�nen: ADHD-oireet ja diagnostiikka 23

24. F90 Hyperkineettiset h�iri�t VIII(Psykiatrian luokitusk�sikirja, ICD-10; 2. painos, 1998, Stakes) C. Impulsiivisuus (ainakin 3/4) (1) Vastaa usein jo ennen kuin kysymykset ovat valmiina ja est�� vastauksellaan toisten tekemi� kysymyksi�. (2) Ei usein jaksa seist� jonossa tai odottaa vuoroaan peleiss� tai ryhmiss�. (3) Keskeytt�� usein toiset tai on tunkeileva (esim. tunkeutuu toisten keskusteluihin ja peleihin). (4) Puhuu usein liian paljon ottamatta huomioon tilanteen vaatimaa pid�ttyv�isyytt�. 11.11.2011 Salo P. R�is�nen: ADHD-oireet ja diagnostiikka 24

25. F90 Hyperkineettiset h�iri�t IX(Psykiatrian luokitusk�sikirja, ICD-10; 2. painos, 1998, Stakes) Diagnostiset kriteerit (jatkoa): Kohtien (A-C) oireet aiheuttavat kliinisesti merkitt�v�� ahdistusta tai sosiaalisten, opintoihin liittyvien tai ammatillisten toimintojen heikkenemist�. Poissuljettava ahdistuneisuush�iri�t, mania, depressio sek� laaja-alaiset kehitysh�iri�t. 11.11.2011 Salo P. R�is�nen: ADHD-oireet ja diagnostiikka 25

26. DSM-IV JA ADHD I DSM-IV (APA:n eli Amerikan psykiatriyhdistyksen luokitusk�sikirja) jakaa ADHD:n kolmeen eri alaryhm��n vallitsevien oireitten perusteella (DSM-IV:ss� lueteltu samat oireet kuin ICD-10:ss�, mutta DSM-IV tarkastelee hyperaktiivisuus- ja impulsiivisuusoireita yhten�isen� ryhm�n�). DSM-IV Diagnostiset kriteerit, Suomen Psykiatriyhdistys r.y. ja American Psychiatric Association, Finnreklama Oy 1997 11.11.2011 Salo P. R�is�nen: ADHD-oireet ja diagnostiikka 26

27. DSM-IV JA ADHD II 1) Tarkkaavuus- ja yliaktiivisuush�iri�, p��asiallisesti tarkkaamattomuustyyppi (Predominantly Inattentive Type) -Tarkkaamattomuusryhm�st� v�hint��n 6 oiretta (useat aikuispsykiatrit katsovat 4 oireen riitt�v�n);Yliaktiivisuus ja Impulsiivisuus �ryhm�st� alle 6 oiretta. T�st� alaryhm�st� k�ytet��n joskus ADD-termi� (etenkin jos ylivilkkautta ja impulsiivisuutta ei ole juuri lainkaan). 11.11.2011 Salo P. R�is�nen: ADHD-oireet ja diagnostiikka 27

28. DSM-IV JA ADHD III 2) Tarkkaavuus- ja yliaktiivisuush�iri�, p��as. yliaktiivinen/impulsiivinen tyyppi (Predominantly Hyperactive-Impulsive Type) - Tarkkaamattomuusryhm�st� alle 6 oiretta; Yliaktiivisuus ja Impulsiivisuus �ryhm�st� v�hint��n 6 oiretta. T�m� ADHD:n alaryhm� on yleinen ennen kouluik��, prevalenssi pienenee i�n my�t�. 11.11.2011 Salo P. R�is�nen: ADHD-oireet ja diagnostiikka 28

29. DSM-IV JA ADHD IV 3) Edellisten yhdistelm� eli Tarkkaavuus- ja yliaktiivisuus h�iri�, yhdistynyt tyyppi (ADHD, Combined Type) -molemmista ryhmist� v�hint��n 6 oireita 11.11.2011 Salo P. R�is�nen: ADHD-oireet ja diagnostiikka 29

30. ADHD:n komorbiditeetti I -Usein mukana muita lasten- ja nuorisopsykiatrisia ongelmia, kuten uhmakkuush�iri�t� = ODD, k�yt�sh�iri�t� = CD (P-Suomi tutkimus: CI 43 %) Lis�ksi monella on muita neuropsykiatrisia oireita: tic-toimintoja tai Touretten oireyhtym�� TS (20-30 %), pakko-oireita (OCD) tai Aspergerin sdr:n (AS) piirteit�. 11.11.2011 Salo P. R�is�nen: ADHD-oireet ja diagnostiikka 30

31. ADHD:n komorbiditeetti II My�s mielialah�iri�t (masennus: 22 %) ja ahdistuneisuush�iri�t (27 % vs. 5-15 %), oppimish�iri�t (Ruotsi: P=40 %), puheen ja kielen kehityksen h�iri�t p�ihdeh�iri�t (16 %) sek� unih�iri�t ovat yliedustettuja. 11.11.2011 Salo P. R�is�nen: ADHD-oireet ja diagnostiikka 31

32. MUUT NEUROPSYKIATRISET OIREYHTYM�T 1) Pakko-oireilu eli tv�ngs eli OCD (obsessive, compulsive disorder) P = 0.3 - 0.6 %, (liev�n� eritt�in yleinen) 2) Touretten oireyhtym�, P = 0.6-1.0 % 3) Aspergerin oireyhtym�, P = 0.3-0.7 % 11.11.2011 Salo P. R�is�nen: ADHD-oireet ja diagnostiikka 32

33. F42 PAKKO-OIREILU eli OCD Pakko-oireilussa voi olla pakkotoimintoja eli kompulsioita (esim. toistuva k�sien pesu, pissalla k�ynti, esineiden j�rjestely, tiettyjen reittien noudattaminen) ja/tai pakkoajatuksia eli obsessioita (esim. pelko omien ajatusten vahingollisuudesta tai �syntisyydest�, laskemisvimma eli aritmomania, �p�p�jen� pelko). OCD kuuluu my�s ahdistuneisuush�iri�ihin. Usein mukana masennusta. 11.11.2011 Salo P. R�is�nen: ADHD-oireet ja diagnostiikka 33

34. Ticit / Touretten oireyhtym� (TS) F95 Nykimish�iri�t Ticit eli nykimisoireet jaetaan: 1a) Yksinkertaisiin motorisiin tic-toimintoihin : esim. silmien r�pyttely, nen�n nyrpistely, olkap�iden kohauttelu 1b) Monimuotoisiin motorisiin tic-toimintoihin : esim. hyp�htelyt, k�velless� pys�htelyt, yl�raajojen levitt�minen sivuille, k�sien r�pyttely, nuuhkimiset 11.11.2011 Salo P. R�is�nen: ADHD-oireet ja diagnostiikka 34

35. Ticit / Touretten oireyhtym� II 2) Vokaalisiin eli ��nellisiin tic-toimintoihin: esim. kr�himiset, niiskuttamiset, vingahtelut, haukahtelut, huudahtelut, ��nien, tavujen tai sanojen (joskus jopa kirosanojen) toistelut F95.1 V�liaikainen nykimish�iri�. Yksitt�iset ticit ovat tavallisia koulunk�ynnin aloittavilla, 5-9 -vuotiailla lapsilla. Kesto alle 12 kk. F95.2 Touretten syndrooma (TS) = monimuotoiset motoriset ticit + ��nelliset ticit. Kesto yli 12 kk. 11.11.2011 Salo P. R�is�nen: ADHD-oireet ja diagnostiikka 35

36. Aspergerin oireyhtym� eli AS Kuuluu Lapsuusi�n laaja-alaisiin kehitysh�iri�ihin (Pervasive Developmental Disorder, PDD) kuten autismikin Kaksi p��oiretta: 1) Poikkeavuuksia molemminpuolisessa sosiaalisessa vuorovaikutuksessa (�sosiaalisesti v�risokeita�) 2) Ep�tavallisen intensiivisi� harrastuksia tai rajoittuneita, kaavamaisia mielenkiinnon kohteita/toimintoja 11.11.2011 Salo P. R�is�nen: ADHD-oireet ja diagnostiikka 36

37. Aspergerin oireyhtym� eli AS II Usein pikkuvanhoja, ruokien suhteen valikoivia, aistien suhteen yliherkki�, mustavalkoisesti ajattelevia. K�sitt�v�t asiat kirjaimellisesti. AS:ssa voi esiinty� psykoottisia episodeja. Suomessakin on sukuja, joissa esiintyy runsaasti skitsofreniaa ja Aspergerin oireyhtym��. 11.11.2011 Salo P. R�is�nen: ADHD-oireet ja diagnostiikka 37

38. Aspergerin oireyhtym� III Voidaan jakaa kahteen alaryhm��n (by Christopher Gillberg): 1) L�hell� varsinaisia autisteja: eiv�t paljon puhu, vajoavat usein �omiin maailmoihinsa� 2) ADHD:n tyyppisesti oireilevat (Huom: jako on ep�virallinen) 11.11.2011 Salo P. R�is�nen: ADHD-oireet ja diagnostiikka 38

39. ADHD:n erotusdiagnoosi -Oppimish�iri�t ilman ADHD:ta -K�yt�sh�iri�t ----- � ----- -Masennus ----- � ----- -Kaksisuuntainen mielialah�iri� eli maanis-depressiivisyys! - PTSD - poissaolokohtauksina esiintyv� epilepsia 11.11.2011 Salo P. R�is�nen: ADHD-oireet ja diagnostiikka 39

40. F30 Mania, F31 Kaksisuuntainen mielialah�iri� Kaksisuuntainen mielialah�iri� eli bipolar disorder (BPD) eli maanis-depressiivisyys. Masennus- ja normaalien mielialajaksojen lis�ksi esiintyy hypomania- tai maniajaksoja Manian perusmieliala on usein �rtynyt eik� euforinen. Psykiatritkin voivat missata BPD:n! Lapsuus bipolaarih�iri�t� tutkitaan paljon. Oireilu voi muistuttaa ADHD:ta, paljon p��llekk�isyytt�! (70-90 %.lla ped. BPD-potilailla my�s ADHD!) 11.11.2011 Salo P. R�is�nen: ADHD-oireet ja diagnostiikka 40

41. ADHD:n oirekuva -P�iv�kodissa ADHD-lapsilla usein vaikeuksia sopeutua ryhm�toimintoihin. Muksivat ja t�niv�t toisia, eiv�t ymm�rr� kunnioittaa toisen lapsen intimiteetti�. Aikuisen kanssa kahden kesken voi sujua eritt�in hyvin, kun saavat huomiota -el�v�t ik��n kuin noin yhden minuutin aikakuplassa, eiv�t mieti, mit� menneisyydest� voisi oppia tai mit� ongelmia voi tulla, jos teen tai tai n�in 11.11.2011 Salo P. R�is�nen: ADHD-oireet ja diagnostiikka 41

42. ADHD:n oirekuva nuorilla ja aikuisilla I I�n my�t� hyperaktiivisuus h�vi��, jolloin korkeampien aivotoimintojen eli ns. executive functions �toimintojen (EF) h�iri�t korostuvat: -suunnittelu, p��t�ksen tekeminen, organisointikyky, ep�asianmukaisten toimintojen inhibitio h�iriintyy Saavat usein �hankalan tyypin� maineen 11.11.2011 Salo P. R�is�nen: ADHD-oireet ja diagnostiikka 42

43. ADHD:n oirekuva nuorilla ja aikuisilla II Hoitamattomana riski lis��ntyy: - ep�sosiaaliseen persoonallisuush�iri��n - p�ihdeh�iri��n - patologiseen pelaamiseen - seksuaalirikoksiin 11.11.2011 Salo P. R�is�nen: ADHD-oireet ja diagnostiikka 43

44. ADHD (tarkkaamaton alamuoto) -T�ll� potilasryhm�ll� ei siis ole ylivilkkautta -Usein haaveilevat tunneilla, mutta eiv�t h�irik�i -> ongelma j�� helposti huomaamatta -T�ss� ryhm�ss� enemm�n tytt�j�, murrosik�isi� ja aikuisia 11.11.2011 Salo P. R�is�nen: ADHD-oireet ja diagnostiikka 44

45. AD/HD:n syyt Eniten n�ytt�� h�iri�n synnynn�isyydest�: -Geneettiset tekij�t, mukana monia eri geenej� (usein suvussa muitakin samantyyppisesti oireilevia) -Keskushermoston kehityksen vauriot siki�aikana (vrt. tupakointi lis�� 2.1 ja alkoholi 2.5 krt ADHD riski�, Downin sdr.) tai synnytyksen yhteydess�, keskosuus -Olettamus aivojen neurokemiallisesta h�iri�st� vahvistunut 11.11.2011 Salo P. R�is�nen: ADHD-oireet ja diagnostiikka 45

46. Laboratoriomarkkerit I Laboratorioissa tutkittu ADHD:ta: 1.a) Aivojen kuvantamisella (EEG, PET, SPECT, fMRI ym.) 1.b) Neurofarmakologisesti 1.c) Neurofysiologisesti 2. L��kityksen avulla: 2.a) Dopamiinin ja 2.b)Noradrenaliinin eli norepinefriinin takaisinoton est�jill�) 11.11.2011 Salo P. R�is�nen: ADHD-oireet ja diagnostiikka 46

47. Laboratoriomarkkerit II PET- JA MRI- kuvissa poikkeavuuksia: SPECT:iss� ep�normaali dopamiinin v�littyminen. My�s EEG:ss� usein poikkeavuuksia. Tutkimustuloksia vaikea vet�� yhteen toisten tutkimusten kanssa (metodit vaihdelleet, potilasaineiston valinta erilainen ym.) 11.11.2011 Salo P. R�is�nen: ADHD-oireet ja diagnostiikka 47 -prefrontaali-striataali-thalamo-cortikaali �radastossa pienemm�t basaaligangliat, pikkuaivojen vermis sek� frontaalilohkot (ovat my�s ep�symmetriset) -prefrontaali-striataali-thalamo-cortikaali �radastossa pienemm�t basaaligangliat, pikkuaivojen vermis sek� frontaalilohkot (ovat my�s ep�symmetriset)

48. Laboratoriomarkkerit III 2.a) Dopamiini: Motoriikan moduloija (vrt. Parkinsonin tauti sek� liiallista motorista aktiviteettia aiheuttavat h�iri�t) Se v�litt�� aivoissa my�s t�rke�n stimuluksen aiheuttamaa signaalia, my�s opettavaa signaalia aivokuorelle ja basaaliganglioihin -se s��telee my�s tarkkaavuutta (attention) ja EF-toimintoja (executive functions) 11.11.2011 Salo P. R�is�nen: ADHD-oireet ja diagnostiikka 48

49. Laboratoriomarkkerit IV Useat ADHD:n geeniehdokkaat vaikuttavatkin dopamiinin aineenvaihduntaan: -presynaptinen dopamiinin takaisinoton s��telij� DAT1 -postsynaptinen DRD4 -lis�ksi ADRalfa2a ja ADRalfa2c, AR, COMT, DBH, C4B 11.11.2011 Salo P. R�is�nen: ADHD-oireet ja diagnostiikka 49

50. Laboratoriomarkkerit V 2.b) Noradrenaliini: -v�hemm�n tutkittu kuin dopamiini -aiheuttaa muutoksen uneliaasta tilasta valppauteen (drowsy to alert) 11.11.2011 Salo P. R�is�nen: ADHD-oireet ja diagnostiikka 50

51. Diagnostinen validiteetti (psykiatriassa) Diagnostic Criteria for Use in Psychiatric Resarch, Feighner et al. Arch Gen Psychiatry 1972; 26:57: 1) H�iri�n kliininen kuvaus eli fenomenologia 2) H�iri�n luonnollinen kulku seurantatutkimusissa 3) Perinn�llisyyden m��ritt�minen sukututkimusten avulla 11.11.2011 Salo P. R�is�nen: ADHD-oireet ja diagnostiikka 51

52. Diagnostinen validiteetti (psykiatriassa) II 4) H�iri�n erottaminen toisista h�iri�ist� eli spesifisyys 5) Objektiiviset ja luotettavat laboratoriomarkkerit ADHD T�YTT�� KAIKKI EDELL� LUETELLUT KRITEERIT! 11.11.2011 Salo P. R�is�nen: ADHD-oireet ja diagnostiikka 52

53. ADHD:n validitetti ADHD on siis validi diagnoosi. ADHD voidaan toistaiseksi luokitella pikemminkin oireyhtym�ksi kuin h�iri�ksi. Endofenotyyppien (eli jako alaryhmiin oireiden, aivomuutosten ja perim�n perusteella) m��rittely ja kuvaileminen muuttanevat tilannetta tulevaisuudessa. Prenataalivaiheen ja ymp�rist�n vaikutusten arvioiminen my�s tulevaisuuden haaste. 11.11.2011 Salo P. R�is�nen: ADHD-oireet ja diagnostiikka 53

54. Syyt (jatkoa) Psykososiaaliset tekij�t, kuten vanhempien avioero, varhaisen vuorovaikutuksen h�iri�, emotionaalinen laiminly�nti ym. pahentavat usein ADHD:n oireita (muokkaamalla kehittyv�� keskushermostoa), harvemmin ovat ainoana syyn� 11.11.2011 Salo P. R�is�nen: ADHD-oireet ja diagnostiikka 54

55. ADHD:n vaikutus potilaaseen ja vanhempiin Potilaat Huono koulumenestys Sosiaalisten taitojen puute Alhainen ammatillinen status Lis��ntynyt v��rink�yt�n riski Lis��ntynyt onnettomuusriski Perhe Lis��ntynyt stressitaso Lis��ntynyt masennus Lis��ntynyt avioeron riski Ty�nkuvan muutokset Alentunut elintaso 11.11.2011 Salo P. R�is�nen: ADHD-oireet ja diagnostiikka 55

56. ADHD:n vaikutus kehitykseen 11.11.2011 Salo P. R�is�nen: ADHD-oireet ja diagnostiikka 56