1 / 23

2. KRONOLOGIA

2. KRONOLOGIA. Kronologia: suhteellinen ajoitus. Flinders Petrie Aegean keramiikan suhde Egyptin dynastioihin Mackenzie/Evans kolmiportainen jaottelu. Flinders Petrie. Kolme kulttuuripiiriä, jotka jaettu kolmeen periodiin: Early, Middle, Late Cycladic (EC, MC, LC) … Minoan (EM, MM, LM)

cicily
Download Presentation

2. KRONOLOGIA

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript

  1. 2. KRONOLOGIA

  2. Kronologia: suhteellinen ajoitus • Flinders Petrie • Aegean keramiikan suhde Egyptin dynastioihin • Mackenzie/Evans • kolmiportainen jaottelu Flinders Petrie

  3. Kolme kulttuuripiiriä, jotka jaettu kolmeen periodiin: • Early, Middle, Late Cycladic (EC, MC, LC) • … Minoan (EM, MM, LM) • … Helladic (EH, MH, LH) • Kollektiivisesti EBA, MBA, LBA • Vaiheet jakautuu kolmeen alajaksoon • EC I, EC II, EC III, MC I, MC II, jne. • Osa vielä pienempiä kokonaisuuksia: LM IA, LH IIIA1, ... • Lisäksi ajoitetaan asutusvaiheittain • Esim. Phylakopi I, Troija VI, ...

  4. Suhteellinen kronologia perustuu • Stratigrafiaan • Keramiikan tyylinmuutoksiin • Suhteellinen kronologia ”leijuu” • Periodien mielivaltaisuus • Evansin jaottelun ongelma: toimii kohtuullisesti vain Knossoksessa • Suhteelliset ajoitukset yleisessä käytössä

  5. Palatsikaudet • Esipalatsikausi • EM-MM IA (n. 3300-1900 eKr.) • Ensimmäinen palatsikausi • MM IB-II (n. 1900-1700 eKr.) • Toinen palatsikausi • MM III-LM IB (n. 1700-1450 eKr.) • Kolmas palatsikausi • LM II-III (n. 1450-1100 eKr.) (jälkipalatsikausi/mykeneläinen aika)

  6. Kronologia: absoluuttinen ajoitus • 3300-1100 eKr. • Radiohiiliajoitus • Dendrokronologia ja kalibrointi • Suhteellisen ja absoluuttisen yhdistämisvaikeudet • Kaksi koulukuntaa Colin Renfrew

  7. Theran purkaus n. 1630 eKr.? • Suhteellinen ajoitus • LM IA loppupuolella • Absoluuttinen ajoitus • Jääkairaukset • Dendrokronologia • Radiohiiliajoitukset • Ristiinajoitus Näkymä Firasta kalderan ylitse

  8. 3. YMPÄRISTÖ

  9. Maantieteelliset piirteet • Meri ja vuoret hallitsevat • Kreikka kahden mannerlaatan rajalla • Vuoristoisuus • Maanjäristykset ja tulivuorenpurkaukset • Paikoin tasankoja, yleensä käyttökelpoinen maa tilkkuina • Viljelykelpoista maata nykyään n. 30 % • Runsaasti karjanpitoon sopivaa maata

  10. Ilmasto • Meren läheisyys: suopea ilmasto • Vaihdellut jonkin verran jääkauden jälkeen • Puolikuiva välimerellinen ilmasto • Pitkät, kuumat ja kuivat kesät • Viileät, sateiset talvet • Ilmastossa paikallisia eroja

  11. Floora pronssikaudella • Kasvuston rekonstruointi vaikeaa • Siitepölyt ja kasvijäänteet vähäisiä • Taiteen kuva ympäristöstä epärealistinen • Puusto ja muu kasvusto lienee ollut monipuolista • ”Raunioituneen maiseman” teoria • Metsät, hakkuu ja eroosio

  12. Fauna pronssikaudella • Manner-Kreikan luujäänteet • Peura, villisika, jänis • Pieneläinten hyödyntäminen • Eläinkuvaukset taiteessa • mm. leijona ja agrimi • Meri voinut olla merkittävä resurssi • Tosin kalanluita vain vähän • Äyriäisten hyödyntäminen

  13. Raaka-aineet • Raaka-aineilla ei Kreikkaa siunattu • Työstettävä savi ja kivi poikkeuksia • Meloksen obsidiaani • Löytyy ympäri Aegean aluetta • Metallilähteitä vain vähän • Laurionin kaivokset (hopea, kupari) • Muutamilla saarilla hopeaa, lyijyä, kuparia • Tina tuontitavaraa

  14. 4. ENNEN PRONSSIKAUTTA

  15. Varhaisin asutus • Paleoliittinen kausi • Manner-Kreikasta löytöjä • Kreetalta ja Kykladeilta ei • Franchthi Argolidissa (20000-3000 eKr.) Myöhäisneoliittista keramiiikkaa Franchthin luolasta

  16. Maanviljelyn alku • Varhaisimmat merkit 6000-l. alusta eKr. • Thessalian alue (+Knossos) • Neoliittisella Pohjois-Kreikka kehittyneintä • Knossos • Asutettu Anatoliasta? • Vehnä, ohra, lammas/vuohi • Yhteydet muualle: Meloksen obsidiaani • Ainutlaatuinen paikka • Kykladien asutus alkaa n. 5000 eKr.

  17. Neoliittinen asutus ja toimeentulo • Neoliittinen asutus pysyvää • Pitkäikäiset asuinpaikat • Suuret, kestävät rakennukset • Monipuolinen viljely • Riskin hajauttaminen • Primitiiviset viljat: varastointi? • Kreetalla oliivinviljely • Kotieläimina vuohi ja lammas • Sika ja nauta harvinaisia

  18. Väestön kasvaessa asutettiin myös huonompia alueita • Syntyy riippuvuussuhteita asuinpaikkojen välillä? • ”Sosiaalinen varastointi” • Eliitin muodostuminen • Malli ei päde esim. Knossoksessa

  19. Neoliittinen esineistö • Kiventyöstö monipuolista • Keramiikkateknologia kehittyi nopeasti • Koristelusta jälkiä alusta lähtien, usein suuritöistä • Kupari tunnettiin • Työstöstä jälkiä etenkin Pohjois-Kreikassa ja Balkanilla • Orgaaninen materiaali huonosti säilynyt

  20. Neoliittinen yhteisö • Yhteisöjen rakenteesta tiedetään vähän • Etnografisten analogioiden merkitys • Yhteistyöhön perustuvat kyläyhteisöt • Johtajuus = rituaalien kontrollointi? • Sota ja Rauha • Sota-aseita ei löydetty • Ei huolehdittu puolustuksesta

  21. Neoliittinen vaihto/kauppa • Meloksen obsidiaani • Spondylus-simpukat Tonavan alueella • Tuskin varsinaista kauppaa Spondylus Gaederopus Obsidiaania

  22. Hautaustavat • Luolat • Hautoja vähän • Pieniä yksittäishautoja • Vähän hauta-antimia • Asutusten läheisyydessä • ”Animistinen” kosmologia? • Neoliittiset figuriinit ja myytti Äiti Maasta

More Related