170 likes | 365 Views
NÄKYMÄTÖN VANHEMPI LASTENSUOJELUSSA. Sirpa Kumpuniemi hankesuunnittelija Pirjo Kotkamo hanketyöntekijä Kirsi Riihimäki, ylilääkäri Vantaalaisen hyvä mieli-hanke IISALMI 13.6.2012. Miksi?.
E N D
NÄKYMÄTÖN VANHEMPI LASTENSUOJELUSSA Sirpa Kumpuniemi hankesuunnittelija Pirjo Kotkamo hanketyöntekijä Kirsi Riihimäki, ylilääkäri Vantaalaisen hyvä mieli-hanke IISALMI 13.6.2012
Miksi? • Vanhemman mielenterveys- ja päihdeongelmat vaikuttavat lapsen terveyteen sekä lapsuudessa että myöhemmin aikuisena. Ne ovat vahvin ennustaja lapsen omille mielenterveys- ja päihdeongelmille ja suurin syy huostaanottoihin. • Masennussairaus on tavallisin mielenterveyden häiriö. Masentuneen vanhemman lapsista noin 40% sairastuu ennen 20:tä ikävuottaan ja noin 60% ennen 25:tä vuotta. • Ongelmien ylisukupolvisuus on yleistä. Sen ehkäiseminen onkin nostettu yhdeksi Kansallisen mielenterveys- ja päihdesuunnitelman (Mieli-2009) päätavoitteeksi.
Taustaa • Lastensuojeluilmoituksia tehtiin 6,3% lapsista v 2010 ja joka toisen lastensuojelun piirissä olevan lapsen vastuuviranomainen on vaihtunut viimeisen vuoden aikana. • Lastensuojelun työntekijöitä ei ole koulutettu tunnistamaan psykiatrisia häiriöitä. • Heidän ei voida edellyttää arvioivan hoidon tarvetta eikä sen vaikutusta vanhemmuuteen. Lastensuojelussa tehdään kuitenkin isoja ratkaisuja koskien mm. lapsen asumista vanhempiensa luona.
Osallistuminen lastensuojelun asiantuntijatyöryhmään • Hankkeen aikana psykiatri tai psykiatriset sairaanhoitajat ovat kukin vuorollaan osallistuneet Vantaalla viikottain kokoontuvaan lastensuojelun asiantuntijatyöryhmään ainoana aikuispsykiatrian edustajana. • Asiantuntijatyöryhmässä lastensuojelun työntekijät tuovat käsittelyyn asiakastapauksia, joissa mietitään mahdollista huostaanottoa tai lastensuojelutyön lopettamista. • Aikuispsykiatrian asiantuntemusta hyödynnetään pohdittaessa vanhempien mielenterveys- ja päihdepalvelujen tarpeellisuutta ja mahdollisuuksia sekä arvioitaessa käytettyjen palveluiden riittävyyttä jatuloksellisuutta.
Lastensuojelulaki 30 § Lastensuojelun asiakkaana olevalle lapselle on tehtävä asiakassuunnitelma: Kirjataan ne olosuhteet ja asiat, joihin pyritään vaikuttamaan, lapsen ja hänen perheensä tuen tarve, palvelut ja muut tukitoimet Huostaanotettua lasta koskevaan asiakassuunnitelmaan kirjataan lisäksi: erityisen tuen ja avun järjestäminen lapselle ja hänen vanhemmilleen, huoltajilleen tms. Suunnitelma laaditaan yhdessä muun sosiaali- ja terveydenhuollon kuten päihde- ja mielenterveyshuollon kanssa. Kirsi Riihimäki
Perhekuntoutus / Vanhemmat • 2 psykiatrista sairaanhoitajaa 1.9.2009 ja 1.2.2010 • Psykiatrian erikoislääkärin konsultaatiot Vantaa ja HUS Tavoitteet: • Mielenterveys- ja päihdetilanteen kartoitus • Lievän oireilun hoito • Itsehoito- ja palveluneuvonta • Motivointi • Hoidon järjestäminen, tiedon kulku Kirsi Riihimäki
TUTKIMUS 1.1.-31.12.2010 Kuusela • 141 vanhempaa • Sh kaikissa alkuneuvotteluissa • Yksilötapaaminen niille joilla ei toimivaa hoitoa • Sh tapasivat 98 vanhempaa (70%), joista äitejä 63, ikä 19-52v ka 34v • Kieltäytyi 15 ja keskeytti 8 vanhempaa • BDI 82 ja AUDIT 76 kpl, käyttökelpoisia • Vanhemmat ja muu henkilökunta pääosin tyytyväisiä Kirsi Riihimäki
VANHEMMAT ensisijainen ongelma Masennus 68 Kaksisuuntainen mielialahäiriö 6 Päihdehäiriö 10 Muu 13 Persoonallisuushäiriöitä todennäköisesti runsaasti Suuri osa kärsi aiemmin tunnistamattomasta ja hoitamattomasta vakavasta MT-häiriöstä Kirsi Riihimäki
Hoitosuositukset • HUS psyk poliklinikka 40, psyk osasto 1 • Depressiohoitaja 10 • Perhetyö 9 • Perheneuvola 8 • A-klinikka 8, H-klinikka 5 • Perheasiain neuvottelukeskus 5 • Psykoterapia 4 • Työterveyshuolto 3 • Tukiasunto 1, Tukiperhe 1 Kirsi Riihimäki
HUS/ psykiatrian poliklinikka • Akuuttipsykiatrian pkl lähetettiin 15, joista 8 jäi hoitoon • Mielialapkl 25, osa jo ennestään siellä hoidossa Kirsi Riihimäki
Mitä tehdä? • Moni vanhempi kärsii aiemmin tunnistamattomasta ja hoitamattomasta vakavasta mielenterveyden häiriöstä. Nämä vanhemmat ovat usein moniongelmaisia ja ongelmien ylisukupolvisuus on yleistä. • Erityistä huomiota on kiinnitettävä hoitoonohjaukseen. Motivointia hoitoon ja asennemuokkausta tarvitsevat sekä vanhemmat että psykiatrian ammattilaiset. • Vanhempien kyvyt osallistua psykiatriseen hoitoon ovat usein puutteellisia. Heillä on usein takanaan pettymyksiä ja kokemukseen perustuvaa epäluottamusta viranomaistahoja kohtaan.
Mitä tehdä? • Lastensuojeluperheiden vanhempien oirekuva ja kokonaistilanne poikkeaa usein psykiatriassa totutusta. Heidän taustansa ja muut ongelmansa tekevät sen, että he eivät loksahda aikuispsykiatrian diagnoosilokeroihin. • Psykiatrisen hoitojärjestelmän onkin kehitettävä toimintojaan kyetäkseen kohtaamaan nämä perheet. Psykiatriassa saatetaan ajatella, että lastensuojelu hoitaa mielenterveydellisetkin pulmat - ja toisaalta lastensuojelussa usko psykiatrian kykyyn auttaa saattaa olla epärealistisen toiveikas. • Apua olisi tarjottava mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Toiminta on helposti laajennettavissa muuallekin lastensuojeluun ja muuhun sosiaalitoimeen esim. toimeentulotukeen. Oireiden ennaltaehkäisyä olisi myös lisättävä tarjoamalla apua perheiden omiin elinympäristöihin: neuvoloihin, päivähoitoon, kerhoihin, kouluihin.
Koulutusyhteistyö • Pilottialueen päivähoidon henkilöstö, äitiys- ja lastenneuvolan henkilökunta sekä seurakunnan lapsikerhojen ohjaajat, kotipalvelun perhetyöntekijät, lastensuojelun perhetyöntekijät (syksyllä 2012 lastensuojelun sosiaalityöntekijät) Teemat: • Miten lapsi kokee vanhemman mielenterveys-/päihde- • ongelman? • Ahdistuneisuushäiriö, kaksisuuntainen mielialahäiriö ja • psykoosit • Persoonallisuushäiriöistä • Vanhemman masennus perheessä Kirsi Riihimäki
Miksi? • Vanhempien mielenterveys- ja päihdehäiriöiden vähentämisellä voidaan vaikuttaa lasten ennusteeseen. Hoitamatta jättäminen johtaa suuriin sekä inhimillisiin että taloudellisiin menetyksiin. Taloudellisten vaikutusten voidaan olettaa olevan huomattavia, jos lasten huostaanottoja ja psykiatrista sairastavuutta voidaan vähentää. • Sosiaalityön ja psykiatrian on yhdistettävä voimansa ja ammattitaitonsa näiden perheiden auttamiseksi. Sosiaali- ja terveystoimen aito yhdistyminen voi tapahtua käytännön asiakastyössä erilaisten ammattiosaamisten täydentäessä toisiaan. Lastensuojelulaki edellyttää sitä.
Kirjallisuus • 1 Solantaus, Tytti.Vanhemman mielenterveydenhäiriö ja lapset. Suomen Lääkärilehti 2005; 38: 3765-70 • 2 Erhola, Marianne, THL. Valtakunnallinen depressiofoorumi 6.9.2011 • 3 Kuusikkokunnat • 4 Lastensuojelulaki 13.4.2007 www.finlex.fi • 5 Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma www.thl.fi/mielijapaihde • Riihimäki Kirsi: Psykiatrisen osaamisen lisääminen lastensuojelun perhekuntoutuksessa, Vantaalaisen hyvä mieli-hanke, Vantaan kaupunki 2011 • Psykiatrisen osaamisen lisääminen lastensuojelun perhekuntoutuksessa http://www.vantaa.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/vantaa/embeds/vantaawwwstructure/74446_LSraportti_net.pdf • Aikuispsykiatria lastensuojelussa -posterihttp://www.vantaa.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/vantaa/embeds/vantaawwwstructure/74048_LS-posteri_net_c.pdf