Vanhempi hallitussihteeri Eeva Vahtera, TEM FiPSU 2.3.2011

1. Yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvät palvelut (SGEI) –valmistelutilanne ja Suomen näkemykset Vanhempi hallitussihteeri Eeva Vahtera, TEM FiPSU 2.3.2011

2. Mitä on SGEI-palvelu ? Yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvillä palveluilla tarkoitetaan taloudellisia palveluita, jotka ovat luonteeltaan yleishyödyllisiä, ja joiden tuottamiseksi viranomaiset ovat asettaneet julkisen palvelun velvoitteen -> taloudellisia yhteiskuntaa palvelevia tehtäviä esimerkiksi sosiaalinen asuntotuotanto, liikenne- ja viestintäala, energia, jätehuolto. Toimimattomat markkinat -> yhteiskunta haluaa turvata ao. palvelun saatavuuden -> palveluvelvoite SGEI-palvelun tuottamiseksi - Jäsenvaltion harkintavalta SGEI-palveluiden määrittämisessä -> ”Suomi iso harvaanasuttu maa” - Komissio puuttuu vain ilmeisiin virheisiin (esim. ylikompensaation maksaminen) SGEI= Services of general economic interest

3. Yhteys valtiontukioikeuteen Kyseessä taloudellinen toiminta-> sovelletaan EU:n kilpailu- ja valtiontukisääntöjä esim. EU perussopimuksen artiklat 107-108 - EU perussopimuksen 14 artikla ja 106 (2) yleishyödylliset palvelujen ”erityisasema” -> SGEIn erityissääntely ns. ”Montin paketti” - Komission päätös (2005/842) -> SGEItä koskeva ”ryhmäpoikkeus” - Yhteisön puitteet (2005/C297/04) - Komission avoimuusdirektiivi (2006/111) * Altmark-kriteerit (C—280/00), vuodelta 2003 vrt. case- BUBA (asia T-289/03)

4. Yrityksen erityisasema SGEI-palveluissa • Yritys voi saada vapautuksia perussopimuksen määräyksistä ja kilpailusäännöistä, jos niiden noudattaminen tosiasiallisesti estäisi SGEI-palveluiden tuottamisen. Poikkeuksen soveltaminen edellyttää, että - viranomainen on antanut yksilöidyn toimeksiannon yritykselle; toimeksianto koskee SGEI-palvelua; - poikkeaminen perussopimuksen säännöistä on välttämätön yritykselle uskotun erityistehtävän hoitamiseksi; ja poikkeaminen ei vaikuta kauppaan tavalla, joka olisi ristiriidassa yhteisön etujen kanssa.

5. Yhteys valtiontukioikeuteen SGEI-palveluiden määrittely valtiontukioikeuden näkökulmasta a) ”Altmark-kriteerit” ? Jos kaikki neljä edellytystä täyttyvät -> kyseessä ei ole valtiontuki b) Voidaanko soveltaa de minimistukea ? (200 000 € /kolme verovuotta). c) Komission päätöksen 2005/842 soveltuminen (ns. ”pienet - SGEIT”? Jos soveltuu -> korvaus on sallittu valtiontuki -> ei ennakkoilmoitusta, raportointi joka 3 v d) Jos a-c kohdat eivät sovellu -> ennakkoilmoitus komissiolle, yhteisön puitteiden (2005/C297/04) soveltaminen

6. NS. ALTMARK-KRITEERIT 1) Palveluvelvoitteen toimeksianto ja velvoitteen selvä määrittely; palveluntuottajan tehtäväksi on tosiasiassa annettava julkisen palvelun velvoitteiden täyttäminen ja nämä velvoitteet on määriteltävä selvästi. 2) Korvauksen laskennassa käytetyt laskentaperusteet (parametrit) on etukäteen vahvistettu objektiivisesti ja läpinäkyvästi. 3) Maksettava korvaus ei saa ylittää sitä, mikä on välttämätöntä, jotta voidaan kattaa kokonaan tai osittain ne kustannukset, joita julkisen palvelun velvoitteiden täyttäminen aiheuttaa, kun otetaan huomioon toiminnasta saadut tulot ja velvoitteiden täyttämisestä saatava kohtuullinen voitto. 4) Jos palveluntuottajan valinta ei ole tapahtunut julkisessa hankintamenettelyssä, on tehtävä ns. ”tehokkuustesti”, jossa vertaillaan valitun palveluntuottajan kustannuksia alan keskivertoyrityksen kustannuksiin tuottaa vastaavanlaista palvelua. - > Jos kaikki 4 kriteeriä täyttyvät, kyseessä ei ole valtiontuki-> ei ilmoitusvelvollisuutta

7. Komission päätöksen (842/2005) soveltaminen (1) • Ei yleisiä toimialarajoituksia, ei sovelleta sisämaanliikenteeseen tai jos on olemassa omaa erityissääntelyä (esim. YLE) • Päätöstä sovelletaan vain julkisen palvelun suorittamisesta myönnettävään valtiontukeen, jonka saajan kaikkien toimintojen yhteenlaskettu vuosiliikevaihto ennen veroja 2 yleisiin tarkoituksiin liittyvien palveluiden toimeksiantamista edeltäneeltä tilikaudelta on alle 100 miljoonaa euroa + palvelusta vuosittain saaman korvauksen määrä on alle 30 milj. euroa vuodessa • Luottolaitokset; taseen loppusumma 800 milj. Euroa • Poikkeus: Raja-arvoja ei sovelleta sosiaalista asuntotuotantoa harjoittaviin yhteisöihin eikä sairaaloihin

8. Komission päätöksen (842/2005) soveltaminen (2) Liikenneyhteyksien turvaamisessa matkustajiin liittyviä raja-arvoja: • saaristoliikenteessä lento- ja meriliikenneyhteyksiin, joiden matkustajamäärä on enintään 300 000 henkilöä vuodessa - lentoasemille ja satamille suoritettaviin korvauksiin silloin, kun niiden matkustajamäärä on lentoasemien tapauksessa enintään miljoona matkustajaa ja satamien tapauksessa enintään 300 000 matkustajaa vuodessa.

9. SGEI-palvelut; palveluvelvoitteen antaminen 1) Palveluvelvoitteen toimeksiantaminen (4 artikla); yhdellä tai useammalla virallisella asiakirjalla; esim. sopimus, toimilupa tai muu viranomaisen päätös. Asiakirjassa on määriteltävä täsmällisesti; a) ko. yritys sekä alue, jolla yrityksellä on vastuu palvelun tuottamisesta b) palveluvelvoitteen luonne ja kesto c) yksin- ja erityisoikeudet d) korvauksen laskennassa, valvonnassa ja tarkistamisessa käytettävät parametrit e) menettelytavat liiallisten korvausten välttämiseksi ja takaisin maksamiseksi

10. SGEI-palveluista maksettavat korvaukset 2) Korvauksen määrittely (5 artikla) Pääsääntö: Korvaus ei saa olla suurempi kuin palvelujen tuottamisesta aiheutuvat kulut lisättynä kohtuullisella tuotolla ottaen huomioon palvelusta saatavat tulot • Ylikompensaatiokielto -> jäsenvaltion velvollisuus tehdä tarkastuksia (6 artikla) • Liialliset korvaukset maksettava takaisin (max 10 % sääntö, poik. sosiaalinen asuntotuotanto max 20 %-> siirto seuraavalle vuodelle) • Tietojen säilytysvelvollisuus 10 vuotta

11. ”Suomen SGEI-palvelut” - Suomen kertomus komissiolle päätöksen (842/2005) mukaisista SGEI-palveluista, 19.12.2008, 1752/031/2008 • Sosiaalinen asuntotuotanto - korkotukilainat sosiaaliseen asuntotuotantoon - avustukset erityisryhmien asunto-olojen parantamiseksi (edellyttää aina myös korkotukilainan olemassaoloa) - valtion myöntämät asuntolainat sosiaaliseen asuntotuotantoon

12. ”Suomen SGEI-palvelut” 2) Liikenneyhteyksien turvaaminen - Luotsausliikelaitoksen Saimaan alueella tapahtuva luotsaus - Saariston yhteysalusliikenne; Kotka-Pyhtään, Porvoon ja Tammisaaren saariston pysyvien asukkaiden henkilö- ja tavarakuljetusten järjestäminen - Merenkurkun matkustajalauttaliikenteen ostot; Vaasa-Uumaja välisen matkustajalauttaliikenteen turvaaminen - Lentoliikenne; Savonlinnan ja Varkauden säännöllisen lentoliikenteen tukeminen - Kuusamon lentokentän toimintaedellytysten parantaminen

13. ”SUOMEN SGEI-PALVELUT” 3) Muut SGEI-järjestelmät ja –palvelut • Suomen kalastusvakuutusjärjestelmä (MMM) • Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (MMM) • Viranomaistoimintaan läheisesti liittyvät yrittäjyyden edistämistä koskevat asiantuntija- ja neuvontapalvelut (TEM) * Finpro ry:n kansainvälistymisen palvelut * Osaamiskeskusohjelman kansallinen koordinointi

14. Komission päätöksen mukaiset SGEI-palvelut muissa EUn jäsenmaissa - Komissio julkaisi kesäkuussa 2010 jäsenmaiden maaraportit kunkin maan äidinkielellä netissä: http://ec.europa.eu/competition/consultations/2010_sgei/reports.html Esimerkkejä muiden maiden komission päätöksen (842/2005) mukaisesti raportoiduista SGEI palveluista toimialoittain: a) Sosiaalinen asuntotuotanto; Saksa, Ranska, Italia, Espanja, Tanska, Hollanti, UK, Itävalta b) Sairaalat; Irlanti, Itävalta, Espanja, Italia, Ranska, Saksa

15. Komission päätöksen mukaiset SGEI-palvelut muissa EUn jäsenmaissa Esimerkkejä muiden maiden komission päätöksen (842/2005) mukaisista SGEI palveluista toimialoittain: c)Liikenneyhteyksien tukeminen - Lentokenttien ja lentoyhteyksien tukeminen; UK, Saksa, Italia, Tanska, Ruotsi, Irlanti - Saaristoa palvelevat meriliikenneyhteydet; Espanja (Kanarian saaret), Ranska, UK, Saksa d) Muita toimialoja esim: -Vesi- ja jätepalvelut (Italia) -Yritysten innovaatioihin liittyvä toiminta (Espanja) -Yleishyödyllisten ”Familienferiensstätten” toiminnan tukeminen(Saksa) -Postilaitoksen, radioaktiivista jätettä neutraloivien tahojen sekä ns. ”maitobaarien” tukeminen (Puola)

16. SGEIn käytön arviointi käytännössä Oltava yleisen edun mukainen tarve turvata tietyn palvelun saatavuus. Perusedellytyksenä markkinoiden toimimattomuus tai muu vastaava syy, esim: • Alalla ei ole eikä voi realistisesti syntyäkään (ei-tuettua) kaupallista tarjontaa • Alalla/alueella toimii vain yksi yritys (luonnollinen monopoli tai de facto monopoli), jonka toiminta ei ole ilman tukea kannattavaa • Huoltovarmuus tai palvelun saatavuus edellyttää tukitoimia

17. SGEI-palveluntuottajan valinta ja julkisen rahoituksen avoimuusvelvoite Palveluntuottajan valinta ja tehtävä annettava: • Hankintalain mukaisella tarjouskilpailulla • Muulla vastaavalla avoimella ja syrjimättömällä haulla Julkisen rahoituksen avoimuusvelvoite -> ”eriytetyt tilit” -Komission direktiivi 2006/111/EY • Komission päätös 842/2005/EY 5 artikla 5 kohta • Laki eräitä yrityksiä koskevasta taloudellisen toiminnan avoimuus- ja tiedonantovelvollisuudesta (19/2003), HE 217/2009 vp -> muutokset voimaan 1.1.2010

18. SGEI-palveluiden määrittämiseen liittyvä kehittämistyö *Komissio - SGEIn käyttöehdot ja sitä koskevat tulkinnat eivät ole vielä vakiintuneet EU:ssa. Komission kuulemiskierros syksyllä 2010 -> täsmennyksiä keväällä 2011 ns. Montin pakettiin?? - Komission uusittu ”SGEI-opas” http://ec.europa.eu/social/BlobServlet?docId=6458&langId=en *Kansallisesti -Mahdolliset kuntalain muutokset (VM) vuonna 2012?; VMn työryhmä ”Kunnat ja kilpailuneutraliteetti” -Sektorikohtaisen määrittelytyön jatkaminen (ministeriöt) - Menettelytapasääntöjen kehittäminen (TEM)

19. KIITOS Eeva Vahtera Työ- ja elinkeinoministeriö puh 010 60 49009, eeva.vahtera@tem.fi