Maatiaiskasvit kansallisina suojelukohteina Suomessa

1. Maatiaiskasvit kansallisina suojelukohteina Suomessa Tutkija Maarit Heinonen Yhteystiedot: MTT / Jokioinen Biotekniikka ja elintarviketutkimus /Geneettinen diversiteetti etunimi.sukunimi@mtt.fi (03) 4188 3682

2. Käsitteitä • Maa- ja puutarhatalouden kasvigeenivarat = kasviperäistä geneettistä materiaalia, joka on tai saattaa olla elintarvikkeiden ja maatalouden kannalta arvokasta  mahdollisimman laaja geneettinen monimuotoisuus • Kansallisesti arvokkaiksi katsottuja ovat maatalouden maatiaiskasvit ja niiden paikalliset kannat • Myös vanhat lajikkeet (jalostettu 40-50 vuotta sitten) arvokkaita, koska useimmiten jalostettu maatiaiskannoista • Maatiaiskasvi = hyötykasvin kanta tai lajike, joka on ollut viljelyssä jo ennen tieteellistä kasvinjalostusta. Ne ovat kehittyneet niitä viljelleiden isäntien ja emäntien valinnan sekä valinneiden viljelyolojen vaikutuksesta

3. Esimerkkinä: MAATIAISruis • Tyypillisesti hento- ja pitkäkortisia, usein yli kahden metrin pituisia, ”miehen mittaisia” • herkästi lakoontuvia • Tähkät pitkiä, helposti jyvänsä varistavia, lovekkaita • Jyvä pienenlainen, harmahtava ja pitkähkö • ”heinämäisyys”, läheisyys luonnonkantaan • talvenkestävyys hyvä ja ne valmistuivat aikaisin Satoa tulee vaihtelevasti, usein heikosti, mutta aina varmasti • Viljelyvarmuus <<kuva<< <<kuva<<

4. Vertailun vuoksi: Jalostettu syysruislajike Jalostustavoitteina • lyhentää pitkää kortta ja vahvistaa sitä • vähentää lakoutumisherkkyyttä (parempi soveltuvuus koneelliseen leikkuupuintiin) • vähentää jyvän varistamisherkkyyttä • täyttää tähkä jyvistä (lovekkuuden vähentäminen) • suurentaa jyväkokoa • lisätä satoisuutta (jyväsato) • säilyttää maatiaisrukiin erinomainen talvenkestävyys • yhtenäistää ruislajikkeessa ilmenevää yksilöiden erilaisuutta (tasalaatuinen lajike) Sertifioitu siementuotanto ja siemenkauppa

5. Suomen kansallinen kasvigeenivaraohjelma • perustettu vuonna 2003 tehostamaan maa- ja metsätalouden geenivarojen suojelua, kestävää käyttöä ja lisäämään tietoisuutta Suomessa • Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) vastaa maa- ja puutarhatalouden geenivarojen suojelusta • Metsäntutkimuslaitos (Metla) vastaa metsäpuiden geenivarojen suojelusta • Maa- ja puutarhatalouden kasvigeenivaraohjelman koordinaattori • Tutkijaryhmä: - biologi ja puutarhuri - sosiologi - molekyylibiologi www.mtt.fi/kasvigeenivarat

6. Miksi suojella? • Maatiaiskasvit geneettisesti monimuotoisia  Biodiversiteettisopimus edellyttää • Tulevaisuuden varalta ravinnontuotannon turvaamiseksi (kasvinjalostusaineistona, ilmastonmuutos jne tekijät) • Vihreää kulttuuriperintöä, sukujen historiaa, Suomen agraarihistoriaa: esim. kaskinauris kaskikulttuurin olennainen osa • Kulinaarisia syitä: esim. puikula-maatiaisperuna ja kaskinauris <<kuva<<< <<kuva<<

7. Miten suojella? • ex situ –suojelu = maatalouden kasvigeenivarojen suojelua muussa kuin niiden luonnollisessa ympäristössä • tyypillisimmin siemenenä säilyttäminen eli jäädytettyinä lasipurkkeihin tai alumiinipusseihin pakattuina siemeninä ns. kasvigeenipankeissa • Suomen siemenestä lisättävää aineistoa (viljat, nurmikasvit, palkoviljat, lantut, nauriit) pääosin Pohjoismaisessa geenivarakeskuksen (NordGen) kasvigeenipankissa Etelä-Ruotsissa (per. v. 1979)

8. Varmuusvarasto Norjan Huippuvuorilla maailman siemenvarastossa. Avattu helmikuussa 2008. Kallioperässä 100 m syvyydessä kolme suurta holvia, jonne mahtuu 4,5 milj. siemennäytettä. <<kuvat<< V. 2009 alussa yli 400 000 siemennäytettä yli 3 200 kasvilajista kaikkiaan 127 maasta NordGen vastuussa siemenvaraston päivittäisestä toiminnasta Avoin tietokanta www.nordgen.org/sgsv/

9. *) Pääosin nurmikasveja. Lähde: Veteläinen, Hulden & Pehu 2008

10. Kasvullisina kokoelmina säilyttäminen • kasvilajit joita ei voi säilyttää siemenenä (tai hankala säilyttää) • monet puutarha- ja koristekasvit • säilytetään kasvullisesti ns. peltogeenipankeissa avomaalla • kansallisissa kenttä kokoelmissa on noin 2200 näytettä, joista pitkäaikaissäilytykseen tähän mennessä otettu 406 lajiketta tai kantaa

13. Pitkäaikaissäilytettävät kokoelmat karttuvat edelleen • maatiaiskantoja viety viime vuosinakin kasvigeenipankkiin, mm. kaksitahoista ohraa, maatiaisruista, nurmikantoja ja yrttikantoja • peräänkuulutuksia • yhä voi löytyä: mm. humalan, ilmasipulin, maa-artisokan ja monien yrttien vanhoja kantoja • kerätään parhaillaan luonnonvaraisen mäkimeiramin kantoja • yhteydenotot kiinnostavista kasveista, joista tiedossa pitkä viljely/kasvuhistoria: MTT/Kasvigeenivaraohjelma

14. Geenipankkisäilytyksen etuja ja rajoitteita + Siemenet säilyvät mahdollisimman muuttumattomana + Jäädytettyinä siemeninä varmassa tallessa + Suhteellisen edullinen ja yksinkertainen säilytysmenetelmä - Kasvullisia peltogeenipankkeja voivat uhata kasvitaudit, talvituhot ja eläinten aiheuttamat tuhot  kehitetään uusia säilytysmenetelmiä laboratorioympäristössä (elävien solujen syväjäädyttäminen nestetyppeen) • Kasvikannat tallessa mutta ei aktiivikäytössä • Tavallisten kansalaisten vaikeasti tavoitettavissa tai täysin tavoittamattomissa • Fyysisesti kaukana alkuperäisestä paikastaan • Herkästi unohduksiin • Ei mahdollisuutta viljelyyn sopeutumisen jatkumiseen (esim. ilmastonmuutokseen)

15. in situ –suojelu = • ekosysteemien ja luontaisten elinympäristöjen suojelua sekä lajien elinkykyisten populaatioiden säilyttämistä ja elvyttämistä niiden luonnollisessa ympäristössä ELI tyypillisemmin luonnonsuojelualueet • viljelykasvilajien osalta siinä ympäristössä, jossa ne ovat kehittäneet erityisominaisuutensa ELI viljelyssä • Etuja: geneettinen muuntelu voi jatkua, geenivaranto yhteiskunnan käytössä ja esim. tulonhankinnan osana (maatiais-kasvituotteet, maatilamatkailu) <<<kuva<<

16. Viljelemällä suojelu • Jokainen viljelijä, puutarhuri tai kasviharrastaja voi harjoittaa viljelysuojelua suosimalla suomalaisia maatiaiskasveja puutarhassa, pellossa ja viljelypalstoilla • Aktiiviviljelijöille suunnattu alkuperäiskasvituki • Alkuperäiskasvitukea maksettu vuodesta 2000 lähtien alkuperäiskasvirekisteröidyille viljoille, nurmikasveille ja palkoviljoille (maatiaiskannat ja vanhat kauppalajikkeet) • tuki 1 ha • Maatiaiskasvidirektiivin valmistelu ja toimeenpano kesäkuussa 2009  Euroopan tasolla menettelytapoja maatiaiskantojen kylvösiementuotannolle

17. Maatiaiskasvien viljelijöitä Suomessa • Yksityishenkilöitä: • Maanviljelijöitä • Maatiaisviljojen viljelijät –kyselymme tavoittanut 32 maatilaa, joissa pienimuotoista maatiaisviljojen tai vanhojen viljalajikkeiden viljelyä <<<kuvat<<<

18. Iäkkäät viljelijät • Eläkeläisiä, lopettamassa maatiaiskasvien viljelynkin lähivuosina • Monella on viljelyssä useita vanhoja viljakantoja, usein vanhoja lajikkeita • Ei viljelyn jatkajaa • Ongelmana mihin siemenet laittaa kun viljely loppuu ”Kaikki viljely tuottaa vain tappiota. Eläke ei tahdo riittää tällaisen harrastuksen ylläpitoon.” (Eläkeläispariskunta) 80-vuotias pohjoissavolainen isäntä, joka edelleen viljelee poikansa kanssa yli sata vuotta viljeltyä maatiaisruista kotitarpeiksi.

19. Suvun perinnettä vaalivat nuoret viljelijät • Erittäin vahva sitoutuminen viljelyyn ja sen jatkamiseen • Tyypillisimmin maatiaisruis joka kulkenut suvussa useamman sukupolven ajan (jopa yli 100 vuotta) • Sukutiloja, yleensä pinta-alaltaan keskimääräistä suurempia maatiloja • Kasvi suvun perintökalleus, perinne leipoa ruisleipä omasta maatiaisrukiista • Kotitarveviljelyä, sato käytetään omassa perheessä / suvussa • Satoa ei myydä, ei hankita lisätuloja • Tyypillisimmin 1 ha / 1-3 vuoden välein Pohjoissavolainen nuori emäntä, joka viljelee yli 100 vuotta suvussa viljeltyä maatiaisruista.

20. Epäröivät viljelijät • Sitoutuminen heikkoa • Taloudelliset edellytykset tärkeitä • Painottavat yhteiskunnan taloudellisen tuen puutetta; epäröivä suhtautuminen sadon jatkojalostukseen ja markkinoihin • Sukupolvenvaihdos riski viljelyn jatkuvuudelle • Nuoria viljelijöitä, joista osa säilyttää suvun vanhaa viljakantaa varastossa  Tärkeä kysymys: miten lisätä sitoutumista

21. Tuotteistavat viljelijät • Vahvasti viljelyyn sitoutunut ryhmä • Suvun perintönä kulkevat viljakannat, mutta myös naapurilta tai muualta hankittuja vanhoja viljakantoja • Lisätulon hankinta • Sadon myyntiä (suoramyynti, koristevilja, jauhon vähittäismyyntiä) • Nuoria (alle 40 v.) ja iäkkäämpiä (eläkeikäisiä tai sitä lähestyviä) <<<kuva<<<

22. Harrasteviljelijöitä / kotitarveviljelijöitä / kotipuutarhureita SUURI MÄÄRÄ esim. alan yhdistysten jäsenistössä: Maatiainen ry (jäseniä n.1 500) ja Hyötykasviyhdystys (jäs. yli 6 000) Tutkimatonta aluetta

23. <<<kuva<< b) Joukko museoita: kotiseutumuseoita ja muita maaseutuaiheisia museoita, Metsähallituksen perinnetiloja, Museoviraston (kartano-)tiloja • Tehty tutkimusavaus ja etsitty museoita jotka kiinnostuneita maatiaiskasvien esilletuomisesta museotyössä • Museopuutarha-hanke alkamassa keväällä 2009 (Varsinais-Suomessa)

24. Maatiaiskasvien käytön edistäminen: tuotteistaminen • Lisääntyvää kiinnostusta maatiaiskasveihin ja maatiaistuotteisiin • Maatiaistuotteet ovat erikoistuotteita, joita on saatavilla rajoitetusti ja usein sesonkiluonteisesti esimerkiksi tilaleipomoista, maatilamatkailukohteista, torimyynnistä ja kauppahalleista • poikkeuksena on Lapin Puikula peruna, saatavilla vähittäiskaupoissa • Muutamia muitakin maatiaisperunoita (Kainuun musta, Lemin punane, Puikula) ja kaskinaurista saatavilla rajoitetusti • 10+ Kiehuu! ruokakulttuuriprojekti nostaa esiin vanhoja suomalaisia maatiaisia uuden suomalaisen keittiön raaka-aineeksi. • Maatiaisraaka-aineiden saatavuutta lisäämään 10+ Kiehuu! –projekti perustanut Maatiaistorin (myynti- ja ostopaikka, ilmoitustaulu ja yhteysluettelo kaikille maatiaisraaka-aineista kiinnostuneille) josta löytyy maatiaiseläin- ja maatiaiskasviperäisiä tuotteita. www.kiehuu.fi

25. <<kuvat<< Puikula on pohjoinen perunan maatiaiskanta, jota on viljelty 1700-luvulta lähtien. Puikulaa viljellään Lapissa ja Pohjois-Pohjanmaalla. Lapin Puikula on ainoa suomalainen maataloustuote, joka saa käyttää EU:n tuotesuojamerkkiä alkuperänimityksestään (SAN). Se voidaan antaa tuotteelle, jolla on kiinteä yhteys maantieteelliseen alueeseen ja jonka ominaisuudet johtuvat alueesta. Myös valmistuksen on tapahduttava alueella, johon nimi viittaa.

26. Maatiaiskasvien hyödyntäminen matkailussa: • maatilamatkailussa • - maatiaistuotteet tilapuodissa (leivonnaiset, käsityötuotteet, • elintarvikkeet, siemenet) • - majoituksessa (esim. olkipatja sängyssä) • ohjelmatarjonnassa (kurssit, teemapäivät kuten rukiin leikkuu • ja puinti) • - ympäristössä (tilan maatiaiskasvit esille) <<<kuvat<<<

27. (2) Museoissa ja perinnetiloilla • maatiaistuotteet museopuodissa (leivonnaiset, käsityötuotteet, elintarvikkeet, siemenet) • museotoiminnassa (kurssit, teemapäivät, näyttelyt) • ympäristössä (museon puutarhan vanhat kasvit esille, kyltitys, kasvien historia) <<<kuvat<<<

28. MaatiaisTietoPankki • koottu tietoa maa- ja puutarhatalouden suomalaisista maatiaiskasveista ja vanhoista lajikkeista, niiden viljelyhistoriasta sekä niihin liittyvistä viljelykäytänteistä ja sadon käyttötarkoituksista. • maatiaiskasvien lisäksi vanhoja lajikkeita, sillä ne on tyypillisesti jalostettu maatiaiskannoista • aloitettu viljakasveista ja perunasta, myöhemmin laajennetaan kasviesittelyjä vuosittain • ohjeistetaan mistä ja miten hankkia maatiaiskasvien siemeniä ja taimia kotitarve- ja ammattiviljelyyn • suunnattu ammatti- ja kotitarveviljelijöille, puutarhansa ja pihansa kunnostajalle sekä esimerkiksi kotiseutumuseoille ja muille yhteisöille, oppilaitoksille, jotka kiinnostuneita historiallisista kasvilajikkeista. • MTT:n verkkosivustolla: www. mtt.fi/kasvigeenivarat--> MaatiaisTietoPankki