Pyydysyksiköt ja kalastuksen säätely

1. Pyydysyksiköt ja kalastuksen säätely MMM/Kalastusoikeusjaosto 8.5.2009, päivitys 14.5.2009 Timo Marjomäki Jyväskylän yliopisto

2. VAROITUS! Teoreetikko puhuu - vastuu siirtyy kuulijalle!

3. PYYDYSYKSIKÖT JA SISÄVESIKALASTUKSEN SÄÄTELY Timo J. Marjomäki, Kari Muje, Mari Nykänen ja Olli Urpanen Maa- ja metsätalousministeriö ,Kala- ja riistahallinnon julkaisuja 76/2005

4. SISÄLTÖ • Kalastuksen säätelyn teoriaa • ”Säätely” tänään • Mikä neuvoksi?

5. 1. Kalastuksen säätelyn teoriaa • Tuotannollisesti yhtenäinen vesialue • Nykytilan selvitys 1. Määritellään kalavarojen käytön konkreettiset tavoitteet 2. Säädellään kalastuskuolevuutta • lajeittain ja • ikäryhmittäin/kokoluokittain 3. Seurataan tuloksia -> takaisin kohtaan 1 tai 2

6. TAVOITTEET PÄÄTÖS MÄÄRÄYKSET TOIMEN-PITEET TIEDOTUS NEUVOTTELU TOTEUTUS SÄÄTELY TARKKAILU VALVONTA TUTKIMUS VAIHTO-EHDOT ARVIOINTI TIETO 1. Kalastuksen säätelyn teoriaa Jatkuva työkierto: FAO 1995: Report of the expert consultation on guidelines for responsible fisheries management. FAO Fish. Rep. No. 519

7. 1. Kalastuksen säätelyn teoriaa • Kalastuskuolevuuden F (kohta 2) säätely Fi,p = Npfp qi,p i = kalalaji p = pyydystyyppi Np = käytössä oleva tyypin p pyydysten määrä VÄHIMMÄISEDELLYTYS fp = yhden pyydyksen p käyttökerrat/vuosi keskimäärin qi,p = pyydyksen p pyytävyys lajille i = yhden pyyntikerran saaliin osuus kalapopulaatiosta

8. Kalastuksen säätelyn teoriaa Kun kalastuskuolevuus kasvaa… 1. Saalis kasvaa->saaliskapasiteetti (MSY)-> saalispienenee ja loppuu 2. Populaatiokoko (kpl) ja yksikkösaalis (kpl) pienenevät • Pyyntiponnistusyksikön tuotto pienenee • Kutukanta pienenee 3. Kustannukset kasvavat • Pyyntiponnistusyksikön voitto pienenee • Kokonaisvoitto kasvaa->MEY->voitto pienenee->tappio 4. Kalojen keski-ikä alenee (isot kalat vähenevät) • Kalat pyydetään keskenkasvuisina • Kalat pyydetään ennen ensimmäistä kutua • Virkistyskalastajille yhä vähemmän ”kiinnostavia” kaloja 5. Saaliin vuosien välinen vaihtelu kasvaa • saalis koostuu yhä pienemmästä joukosta nuoria ikäryhmiä, lopulta lähes yhdestä 6. Populaation geneettiset ominaisuudet voivat heikentyä -> pysyvätuottavuus heikkenee • Esim. hidaskasvuiset yleistyvät, kun nopeakasvuiset poistetaan 7. Ekosysteemiongelmia • Heikkotuottoiset sivusaaliskalalajit romahtavat • Muut eliöt kärsivät, esim. norppa • Muut vauriot ja haitat 8. Sosiaalisia ongelmia • Hyvin pieni kalastuskuolevuus: liian vähän ja/tai liian kalliita kalastusmahdollisuuksia • Suuri kalastuskuolevuus: häiriötä, ahtautta SIIS KUOLEVUUDEN OPTIMOINTI KOMPROMISSIN HAKEMISTA AINA

9. 1. Kalastuksen säätelyn teoriaa Kun kalastuskuolevuus kasvaa… MEY= suurin jatkuva voitto MSY=saaliskapasiteetti, suurin jatkuva saalis, kg MFE=rajoittamaton kalastus, suurin jatkuva ”työllisyys” (käyttäjämäärä, käytön intensiteetti), voitto=0 luonnonvara ei tuota ”korkoa” OSY=optimaalinen saalis, suurin pysyvä hyöty (aineellinen ja aineeton voitto) riippuu arvostuksista Rajoittamaton kalastus Kustan-nukset Voittoa Saaliin vaihtelu Voittoa Populaatio-koko Yksikkö-saalis Keskikoko Kutukanta Muista: “Lohi on niin arvokas kala, että sitä kannattaa pyytää vaikka sitä ei saisikaan”

10. 2. ”Säätely” tänään • Nykyinen kalastuslaki (1982/286) määrää pyydysyksiköistä, lähinnä niiden jakamisesta eri tahojen kesken: • ”61 §:Oikeus yhteisen kalaveden käyttöön määräytyy pyydysyksikköjen perusteella, jolloin kalaveden pyydysyksikköjen kokonaismäärää jaettaessa on otettava huomioon sen osakkaat sekä muut, joilla on oikeus harjoittaa kalastusta sanotulla vesialueella…Erilaisten pyydysten yksikköarvot määrätään kalastuskunnan kokouksessa, jollei sitä ole säännöissä vahvistettu. • 62 § (14.7.2000/687): Jollei kalaveden käytöstä muuta päätetä, pyydysyksiköt jakautuvat yhteisen kalaveden osakkaiden kesken heidän vesialueosuuksiensa mukaisesti….” • Lailla tai asetuksella ei säädetä yhteisen kalaveden pyydysyksikköjen kokonaismäärästä tai sen määräämisestä. • Hallituksen esityksessä (214/1980) todetaan: • ”61 §. …Kalaveden osalle laskettua pyydysyksikköjen kokonaismäärää laskettaessa on lähtökohtana pidettävä kyseisen vesialueen arvioitua tuottoa…” • Tulkintayritys: Kokonaismäärä sellainen, että kun kaikki yksiköt käytössä -> suurin mahdollinen pysyvä tuottavuus (1 §)

11. 2. ”Säätely” tänään: Periaatteelliset ongelmat • Pyydysyksikköjärjestelmä ei täytä kalastus-kuolevuuden säätelyn vähimmäisvaatimusta, koska • Yksiköiden kokonaismäärä ei käytännössä perustu arvioituun tuottoon vaan ”suositukseen” = • 1- 2 py/ha (keskimäärin 1,4) • Ei säätele pyydysmäärää pyydystyypeittäin • Yksiköinti vahvistettu kalastuskunnan säännöissä -> hankala muuttaa, ei taktinen säätelytyökalu • Jokamiehen kalastusoikeudet ”irrallaan” yksiköistä

12. 2. ”Säätely” tänään: Yksiköinti käytännössä • Alle puolet yksiköistä käytössä yleensä (keskimäärin 39 %) • Kalastus säätelemätöntä, rajoittamatonta, (vrt. open access) • Monella järvellä olisi yksiköiden puolesta tilaa esim. • Kymmenille uusille trooleille/nuotille • Verkkopyynnin 2-3-kertaistamiselle • Uistinpyynnin n-kertaistamiselle • Kalastuslupia ”rajattomasti” tarjolla -> lähes hinnaton hyödyke • Kuitenkin: • Monet arvokalakannat ylikalastettuja= • Kalastajat turhautuneita: vähän ja/tai pieniä saaliiksi (esim. kuha) • kutukanta olematon (taimen) • Muikun troolauksen laillista (mutta ei välttämättä järkiperäistä) lisäämistä vastustetaan • Troolikalastusta säädellään ”hovissa”

13. 3. Mikä neuvoksi? Suomen Kalastuslehti s. 103: ”…jos kalavedenomistajat…tahtovat itse kukin pitää eri nuottia, verkkoja ja muita pyydyksiä…, niin ei ole muuta keinoa kuin koettaa saada kalastus niin järjestellyksi, etteivät he yhtaikaa tärvele sitä pitkiksi ajoiksi. Siinä tarkoituksessa on välttämätöntä säännöissä tarkoin määrätä niiden pyydysten tiheys, suuruus ja lukumäärä, joita itse kukin osakas saa käyttää. ” S. 113 kalastuskunnan mallisäännössä: ”2 §… Kalastuskunnan kalavesillä saa käyttää enintään: __ nuottaa, __ verkkoa, __rysää, __ mertaa, __ koukkua… 4 §. Kalastuskunnan osakkaan pitää pyydysten laatuun nähden noudattaa seuraavia määräyksiä: (Tässä on mainittava pyydysten suurin luvallinen pituus, syvyys ja tiheys).” Kysymys: Mikä vuosi? Vastaus: 1903, Suomen Kalastuslehti vol. 12.

14. 3. Mikä neuvoksi?Periaatteessa… • Tuotannoltaan yhtenäinen alue = järvi • Joillakin lajeilla järvireitti (esim. taimen) • Määrätään sallittu pyydysten maksimimäärä pyydyksittäin • Tavoitteiden perusteella • Tavoitteita asetettaessa kaikki asianosaiset edustettuna (co-management) • Määritellään jakosuhteet eri käyttäjäryhmille • Kalastusoikeuden jako osakkaille pyydysyksiköillä • Oikein haitallisten pyydysten maksimimäärä voi olla 0 (esim. X-Y mm verkko?) • Haitattomia tai hyödyllisiä pyydyksiä voi olla tarjolla ”rajattomasti” (esim. onki ja pilkki, oikein harvat verkot, katiska?) • Järvikohtainen ”kalastussääntö” (ainakin suurille järville) • Erityisesti muikun ammattipyynti vs. kannanvaihtelu • Lopettamisehdot, kun kanta heikkenee • Laadiutaan yhdessä ammattikalastajien kanssa • Alueelliset, ajalliset, rakenteelliset, alamittoja koskevat ym. lisäsäädökset • Kirjataan käyttö- ja hoitosuunnitelmaan ja päivitetään säännöllisesti seurantatietojen pohjalta

15. 3. Mikä neuvoksi?Ongelmia ja sudenkuoppia • Melko monimutkaista(?) kalatalous on! • Kallista(?) • Edellyttää karkeita arvioita pyydysten pyytävyyksistä • sabluunan vaara! • Tutkimukselle haaste • Edellyttää näkemyksellisyyttä • Vaara: huudetaan asiantuntija apuun, ei osallistuta itse, ei sitouduta • Riitelyä(?) • Vähemmän, jos kaikki asianosaiset tulevat kuulluiksi tavoitteiden asettelussa • Miten päätöksistä voi valittaa ja kelle? • Jokamiehen kalastusoikeudet

16. 3. Mikä neuvoksi?Hyötyjä • Pakko ”nostaa kissi pöyrälle” = puhuttava siitä, mistä pitää puhua, riideltävä siellä missä pitää riidellä • Pitää pystyä sopimaan tavoitteista • Sopiminen paikallisella tasolla • Säätelyä eikä ”säätelyä” • Suurempi ”tuotto” ja kestävämpi kalatalous(?) • Myös aineettomat arvot huomioidaan tavoitteenasettelussa • Ammattikalastuksen pelisäännöt ennakolta selvät • Kalastuksen säätelyn edellyttämän tiedon ja seurannan tarve konkretisoituu • Seuranta yksinkertaisimmillaan kalastuskirjanpitoa ja myytyjen lupien määrän seurantaa yms. • Sopeutuva oppiva säätely (adaptive management) • Kalastusoikeus rajallinen ”luonnonvara” -> markkinahinta

17. 4. Tiivistelmä • Nykyinen kalastus säätelemätöntä • Luonnonvarojen käytön optimoinnissa muistettava • Mittakaava • Tavoitteet • Säätelytyökalut • Seuranta